Kaduttaako ketään muuta naista, jos kohtelit nuorena huonosti poikaystävääsi
Itselle näin vanhalla iällä on kirkastunut, että taisin olla aika julma sille pojalle, jonka kanssa halusin päättää suhteen, mutta en voinut sanoa sitä, vaan oikuttelin ja olin ilkeä, kylmä. Oli vielä ulkomaansuhde, niin että en ole voinut enää tavata ja pyytää anteeksi. Voi olla kuollutkin, siitä on 50 vuotta, olin 23.
Nuorena sitä on helposti raaka ja kova, koska on kypsymätön.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Monet muutkin asiat näkee kokemusta saatuaan uudessa valossa.
Esim. omat vanhempansa ja perheensä.
En mieti vanhoja, ei kiinnosta exät.
Vierailija kirjoitti:
Voit vieläkin pyytää anteeksi
Ei ole osoitetta, en löydä somesta.
Tuskinpa se kuitenkaan ehkä ikuisia haavoja sai, sain häneltä muutama vuosi eromme jälkeen kortin, jossa kyseli kuulumisia ja toivoi kuulevansa minusta. Vastasin kyllä jotain kortitse. Silloin ei ollut vielä internettiä.
Toivottavasti sai hyvän vaimon ja perheen.
En ole kohdellut miehiä huonosti, olin liian kiltti. Joitakin yksittäisiä tilanteita ehkä on, joita olen toki miettinyt, että ei noin. Kukaan ei ole täydellinen ja aina pitää myös miettiä ja reflektoida. Mutta toki jos myönnän vaikka sen, että olin liian kiltti niin ihmiset käyttää sitäkin hyväkseen siten, että minun vastuullani onkin kaikki eikä siinä toisessa ollutkaan mitään vikaa. Siksi en yleensä avoimesti puhu näistä. Ihmiset näkee vaan tilaisuuteensa, että noniin, kun kerran myönsit niin sinun vika, mies itse täydellisyys. En ole kovin vastuuntuntoisia ihmisiä tavannut, joten vastuu kaikesta jää meille kilteille ja tunnollisille.
Tällä elämänkokemuksella varustettuna en alkaisi seurustella kenenkään kanssa. Loputonta mielipahaa ja kompromisseja ilman vastavuoroisuutta. Suhteessa luovuttaa mielenterveytensä toisen hallintaan. Seksin hoitaisin tilaamalla alan ammattilaisen hotelliin, silloin kun itsetyydytys ei riittäisi.
Monet muutkin asiat näkee kokemusta saatuaan uudessa valossa.