Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Siis toi Iholla-Venla on niin tyypillinen kakkosnais-raasu
18.01.2013 |
Älkää hyvät ihmiset suostuko tuollaiseen asemaan, luoja sentään!!
Muija on täysin sen miehen talutusnuorassa, piirakkaakin leipoi miehelle ja kaikin tavoin pyrkii miellyttämään.. Miehellä ei tietenkään mitään tällaista järjestelyä vastaan, jossa saa kaksi naista, perhe-elämän ja salaisen kakkoselämän jota itse kontrolloi ja jossa nainen tekee melkein mitä vain miestä miellyttääkseen ja saadakseen tavata tätä.
Haloo? Ei Venla tule saamaan tuon parempaa diiliä, jos suostuu myymään itsensä noin halvalla. Eikö meillä naisilla ole alkeellisintakaan kykyä laskelmoida näitä pelejä? Miehet vievät meitä kuin pässejä narussa! Tuo salasuhde-systeemi on tietynlaisille miehille jopa niin houkuttelevaa, että voivat suostua siihen sellaisenkin naisen kanssa, josta eivät välttämättä edes hirmuisesti pidä. Venla tuntuu uskovan, että tämä mies pitää hänestä, mutta jos mies olisi heidän tavatessaan ollut sinkku, olisiko heistä silloin tullut pari? Ei välttämättä, eikä tämä ole Venlaan kohdistettua kritiikkiä vaan siihen mieheen. Jotkut miehet toimivat juuri noin: kakkosena pidetään milloin ketäkin, koska siihen suhteeseen ei tarvitse investoida juuri mitenkään, jolloin on aivan sama, onko se nainen unelmien täyttymys vai pelkästään ihan siedettävä. Kun kyllästytään, vanhan voi lempata ilman mitään tunnesiteitä ja etsiä tilalle uuden.
Onko tosiaan niin, että Venla ei kerta kaikkiaan usko voivansa löytää vapaan ja itselleen sopivan miehen? Jos uskoo, ajan tuhlaaminen tuollaisen häntäheikin kanssa on ihan turhaa, jopa vahingollista. Sillä välin se ihana VAPAA mies voi tulla ja mennä ohi, kun akka piehtaroi tuskissaan väärän miehen kanssa.
Ja lopuksi ennen kuin joku ehtii arvata väärin: minua ei ole petetty, en ole itse pettänyt enkä myöskään osallistunut pettämiseen kolmantena osapuolena. Tilaisuuksia olisi ollut, mutta nämä kaikki vaihtoehdot lasken omalta kannaltani aivan liian huonoiksi, että mihinkään niistä suostuisin. Tunnen aidosti surua ja murhetta niiden puolesta, jotka tuollaiseen kohteluun alistuvat, ja se on tekstini ainut motiivi.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa koko Venlan tarina on keksitty, jotta saadaan vähän dramatiikkaa? Vai näytetäänkö sitä miestä siinä ohjelmassa?
En ole katsonut Iholla, enkä aio katsokaan. Mutta muuten keskusteluusi kommentoisin sinä "ykkösnaisena".
Tietämättäni elin useampia vuosi ex-mieheni ykkösnaisena, kunnes hänen kuvionsa paljastuivat. Ja asia on juurikin noin, kuin kirjoitat. Kakkosnainen on tällaisille miehille pelkkää ajanvietettä ja jännitystä - verrattavissa ryyppämiseen tai uhkapeliin tai muihin paheisiin, jotka halutaan pitää piilossa.
Exälläni oli ihan tuollainen mieninki, näin paljastui jälkeenpäin. Hän etsi sivusuhteen ja väitti ensin olevansa sinkku. Hehkutti naiselle rakkautta ja kaavaili yhteistä tulevaisuutta, että sai tämän nalkkiin. Kun vuoden-kahden perästä nainen alkoi ihmetellä, että koska muutetaan yhteen, mennään kihloihin, naimisiin, tapaan sun vanhemmat ja kaverit, kirjoitetaan yhdessä joulukortit - niin mies ensin kiemurteli ja väisteli, sitten totesi, että onpa susta tullut hankala - ja oli eron. Mutta sitä ennen oli pelannut aikaa ja etsinyt itselleen jo uuden kakkosen.
Miehellä ei ollut aikomustakaan lähteä liitostamme ja perheestämme näiden naisten vuoksi. Hän vain piti hauskaa. Ja naiset olivat aina sellaisia, ettei hän sen tyyppistä naista (vrt. koulutus-, sivistys-, tulotaso, ulkonäkö, luonne, jne) olisi kuitenkaan koskaan ottanut ykkösnaisekseen.
Kun meille tuli ero, haki uuden ykkösnaisen. Ja sitten pitää edelleen noita kakkosnaisia, jotka selvästi eri luokkaa kuin se hänen uusi vaimonsa. Ihan pelkkää huvia ovat ja ihmettelen, kun sellaiseen suostuvat.
Minullekin sanoi se kakkosnainen, jota mies piti vielä suhteemme ollessa voimassa, että kun paljastui, ettei mies ollutkaan sinkku, tämä nainen halusi silti jatkaa suhdetta. Että jos mies kuitenkin jättäisi minut... Kävi niin, että minä jätin miehen, mies jätti hänet ja etsi uuden vaimon - ja uuden kakkosnaisen.
Toiset kilpailee juoksussa ja toiset painonnostossa. Toiset kilpailee jopa ralliautoilussa.
sitten on tämä ryhmä, joka kilpailee vaimon kanssa :O
Voi jee, nyt se mies tuli mun luo, voitin sen vaimon.....REPS JA KOPS
suhteesta on vain Venlan päässä. Olen tavannut tällaisia naisia, jotka kaipaavat rakastaan ja puhuvat elämänsä miehestä, jonka eroa he odottavat, ja sitten selviää, että ovat viimeksi harrastaneet edes seksiä joskus 5 v sitten....se, että mies joskus vastaa puhelimeen tai käy kerran vuodessa kahvilla, on sen naisen mielestä suhde...m
Toiseksi, mä vähän ihmettelen tota jatkuvaa alakuloa ja itkua tän asian tiimoilta. Itse olen ollut toinen nainen, mutta sillä asenteella, että mä perkele taistelen tästä miehestä, otan ilon irti, eikä ennen tapaamista tullut mieleenkään yrittää leikkiä mitään perheenemäntää leipomalla (se on vaimon homma, ei mun, mä olen hyvä ihan muissa asioissa;))ja itkeä jo etukäteen, vaan odotin innolla ja pirteänä tapaamisia, mietin korkeintaan, että jee, se tulee MUN luokse, ei vaimonsa, joten olen jo melkein voittaja. Ja ihan tasan tarkkaan soitin miehelle koska huvittaa, se oli sen ongelma selvitä niistä puheluista jos soitin väärään aikaan, ei mun. En olisi ikinä suostunut mihinkään soittamiskieltoihin tai muuhun rajoittamiseen, ei ole mun asia paapoa toisen liittoa ja valeita. Oli mullakin huonot hetkeni, mutta en näyttänyt miehelle mitään surua ja alakuloa, mitä nyt joskus riideltiin asiasta. Mutta ne oli riitoja, ei mitään yksipuolista nyyhkytystä ja epätoivoa ja takertumista.
Toi Venlan tilanne on aika jännä, joko suhde on pääosin sen omassa päässä, tai jos ei ole, niin tekee valtavasti hallaa itselleen jos mies tietää tästä kärsimyksestä ja itkeskelystä, ja tekee hallaa myös sillä, että suostuu johonkin soittokieltoihin eikä vaadi itselleen enempää kuin mitä saa. Silloin tosiaan on suhteessa täysin alistettu reppana. Itse soitin miehelle, että tänään nähdään, mennään leffaan niin saat seksiä. Mies järjesti ne tapaamiset MUN tarpeiden mukaan, yritti toteuttaa kaikki mitä keksin.
Hän muuten erosi vaimostaan ja halusi minut. Ja sai. Toinen nainen voi olla myös olematta alistunut, mitä toi Venla ei osaa.
Minua lähinnä ihmetetyttää se, että miten tuollaiset "toiset naiset" kuvittelevat, että mies joka on valmis pettämääm omaa vaimoaan olisi yhtään erilainen tälle toiselle naiselle? Kun vuodet vierivät, niin eiköhän pettäjämies olisi valmis sitä toistakin naista pettämään kun tilanne alkaa kyllästyttämään. Huh huh, ei voi kuin ihmetellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilisessä jaksossa Venla näemmä vihdoin voimautui eroamaan tuosta hyväksikäyttäjästä. Itkuhan siinä tuli, mutta nyt sentään tervehtyminen voi alkaa.
Siis kuten sanoinkin, niin nyt kyllä tsemppaan Venlaa kympillä!
Se hänen "ystävänsä" puolestaan olisi vähän voinut miettiä, mitä kannatta sanoa kakkosnaiselle, joka on todennut tilanteen omalta kannaltaan huonoksi. Hänhän yritti vielä kääntää Venlan päätä kyselemällä, eikö tilanteessa kuitenkin voisi vielä olla jotain toivoa... Ehkä tarkoitti ihan hyvää, mutta itse en kuuntelisi tuossa tilanteessa tuollaista venkoilua, vaan toivoisin että ystävä tukee minua päätöksessäni kuin kallio.
ap
koko sarjan idea on, että sitä EI OLE käsikirjoitettu. Ja ei tietenkään sitä miestä näytetä siinä - petturihan paljastuisi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esitettyjen jaksojen perusteellahan ei voi vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mikä onkaan tämän varatun miehen tilanne. Varmaa on ainoastaan se, että Venla on tilanteessa toinen nainen.
Eihän jaksoissa ole vielä edes tullut ilmi, mikä Venlan ja tämän miehen suhde on. Saattaahan olla, että mies tavallaan juokse Velaa karkuun eikä kehtaa sanoa suoraan, ettei halua hänen kanssaan suhdetta. Ainakin asetelma hieman vaikuttaa sellaiselta, että Venla roikkuu tuon miehen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..onkin juuri siinä, miten tuo tilanne tuosta etenee ja miten paljon koko ongelma on Venlan itsensä aiheuttamaa. Ja ne jotka inisee, että karmeaa kuunneltavaa, taitavat olla niitä jotka lähtökohtaisesti tuomitsevat pettämisen mustavalkoisessa mammamaailmassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekeekö Venlasta raasun vain se, että itkee miehen perään? Samalla tavalla saattaisi olla itkuinen nainen telkkarissa, jos ihastuksen kohde olisi muuten vain saavuttamaton tai joku sitoutumiskammoinen mulkku.
Tekeekö Venlasta raasun vain se, että itkee miehen perään? Samalla tavalla saattaisi olla itkuinen nainen telkkarissa, jos ihastuksen kohde olisi muuten vain saavuttamaton tai joku sitoutumiskammoinen mulkku.
...vaan se, että alistuu tilanteeseen, jossa on oikeasti pahasti alakynnessä, tavallaan siis suostuu hyväksikäytettäväksi.
Itku on rakentavaa silloin, kun se vie kohti tilaa, jossa ihminen on taas onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Esim. jos Venla itkeskelisi sitä, että on laittanut välit poikki tähän hyväksikäyttäjämieheen, tsemppaisin häntä mielessäni. Sellainen surkeus on väliaikaista ja ihan okei. Mutta tuollainen epätasapainoisessa suhteessa roikkuminen merkitsee, että itkut jatkuvat niin kauan kuin suhdekin jatkuu. Ei sellaiseen kannata tieten tahtoen suostua.
On totta, että ei ole vielä selvinnyt onko Venla kakkosnainen vai muuten vain alakynnessä. Veikkaan kyllä, että pettämisestä on kysymys. Mutta vaikka ei olisi, tilanne on aivan liian epätasapainoinen Venlan kannalta ja hänen olisi viisainta lopettaa se, ettei Se Oikeampi kävele ohitse. Ei niitäkään sentään puissa kasva!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venla kaiketi on jollain tavalla julkisuuden henkilö, kai nyt joku osaa laskea yhteen yks plus yks..
Enkä mä "tuomitse" pettämistä, vaan olen vain sitä mieltä, että se on lähes kaikissa tapauksissa kannattamatonta kaikkien osapuolien kannalta.
ap
ps. Tulihan se kakkosnainenkin jo sieltä
Venla itse sanoi suunnitellessaan leipomista, että ei ole mikään hyvä kotirouva vaan tyypillinen kakkosnainen tms....
Tekeekö Venlasta raasun vain se, että itkee miehen perään? Samalla tavalla saattaisi olla itkuinen nainen telkkarissa, jos ihastuksen kohde olisi muuten vain saavuttamaton tai joku sitoutumiskammoinen mulkku.
...vaan se, että alistuu tilanteeseen, jossa on oikeasti pahasti alakynnessä, tavallaan siis suostuu hyväksikäytettäväksi.Itku on rakentavaa silloin, kun se vie kohti tilaa, jossa ihminen on taas onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Esim. jos Venla itkeskelisi sitä, että on laittanut välit poikki tähän hyväksikäyttäjämieheen, tsemppaisin häntä mielessäni. Sellainen surkeus on väliaikaista ja ihan okei. Mutta tuollainen epätasapainoisessa suhteessa roikkuminen merkitsee, että itkut jatkuvat niin kauan kuin suhdekin jatkuu. Ei sellaiseen kannata tieten tahtoen suostua.
On totta, että ei ole vielä selvinnyt onko Venla kakkosnainen vai muuten vain alakynnessä. Veikkaan kyllä, että pettämisestä on kysymys. Mutta vaikka ei olisi, tilanne on aivan liian epätasapainoinen Venlan kannalta ja hänen olisi viisainta lopettaa se, ettei Se Oikeampi kävele ohitse. Ei niitäkään sentään puissa kasva!
ap
Ja onko Venlalla edes mitään suhdetta tämän miehen kanssa vai onko ihastus vain yksipuolista?
suhteesta on vain Venlan päässä. Olen tavannut tällaisia naisia, jotka kaipaavat rakastaan ja puhuvat elämänsä miehestä, jonka eroa he odottavat, ja sitten selviää, että ovat viimeksi harrastaneet edes seksiä joskus 5 v sitten....se, että mies joskus vastaa puhelimeen tai käy kerran vuodessa kahvilla, on sen naisen mielestä suhde...m
Toiseksi, mä vähän ihmettelen tota jatkuvaa alakuloa ja itkua tän asian tiimoilta. Itse olen ollut toinen nainen, mutta sillä asenteella, että mä perkele taistelen tästä miehestä, otan ilon irti, eikä ennen tapaamista tullut mieleenkään yrittää leikkiä mitään perheenemäntää leipomalla (se on vaimon homma, ei mun, mä olen hyvä ihan muissa asioissa;))ja itkeä jo etukäteen, vaan odotin innolla ja pirteänä tapaamisia, mietin korkeintaan, että jee, se tulee MUN luokse, ei vaimonsa, joten olen jo melkein voittaja. Ja ihan tasan tarkkaan soitin miehelle koska huvittaa, se oli sen ongelma selvitä niistä puheluista jos soitin väärään aikaan, ei mun. En olisi ikinä suostunut mihinkään soittamiskieltoihin tai muuhun rajoittamiseen, ei ole mun asia paapoa toisen liittoa ja valeita. Oli mullakin huonot hetkeni, mutta en näyttänyt miehelle mitään surua ja alakuloa, mitä nyt joskus riideltiin asiasta. Mutta ne oli riitoja, ei mitään yksipuolista nyyhkytystä ja epätoivoa ja takertumista.
Toi Venlan tilanne on aika jännä, joko suhde on pääosin sen omassa päässä, tai jos ei ole, niin tekee valtavasti hallaa itselleen jos mies tietää tästä kärsimyksestä ja itkeskelystä, ja tekee hallaa myös sillä, että suostuu johonkin soittokieltoihin eikä vaadi itselleen enempää kuin mitä saa. Silloin tosiaan on suhteessa täysin alistettu reppana. Itse soitin miehelle, että tänään nähdään, mennään leffaan niin saat seksiä. Mies järjesti ne tapaamiset MUN tarpeiden mukaan, yritti toteuttaa kaikki mitä keksin.
Hän muuten erosi vaimostaan ja halusi minut. Ja sai. Toinen nainen voi olla myös olematta alistunut, mitä toi Venla ei osaa.
suhteesta on vain Venlan päässä. Olen tavannut tällaisia naisia, jotka kaipaavat rakastaan ja puhuvat elämänsä miehestä, jonka eroa he odottavat, ja sitten selviää, että ovat viimeksi harrastaneet edes seksiä joskus 5 v sitten....se, että mies joskus vastaa puhelimeen tai käy kerran vuodessa kahvilla, on sen naisen mielestä suhde...m
Toiseksi, mä vähän ihmettelen tota jatkuvaa alakuloa ja itkua tän asian tiimoilta. Itse olen ollut toinen nainen, mutta sillä asenteella, että mä perkele taistelen tästä miehestä, otan ilon irti, eikä ennen tapaamista tullut mieleenkään yrittää leikkiä mitään perheenemäntää leipomalla (se on vaimon homma, ei mun, mä olen hyvä ihan muissa asioissa;))ja itkeä jo etukäteen, vaan odotin innolla ja pirteänä tapaamisia, mietin korkeintaan, että jee, se tulee MUN luokse, ei vaimonsa, joten olen jo melkein voittaja. Ja ihan tasan tarkkaan soitin miehelle koska huvittaa, se oli sen ongelma selvitä niistä puheluista jos soitin väärään aikaan, ei mun. En olisi ikinä suostunut mihinkään soittamiskieltoihin tai muuhun rajoittamiseen, ei ole mun asia paapoa toisen liittoa ja valeita. Oli mullakin huonot hetkeni, mutta en näyttänyt miehelle mitään surua ja alakuloa, mitä nyt joskus riideltiin asiasta. Mutta ne oli riitoja, ei mitään yksipuolista nyyhkytystä ja epätoivoa ja takertumista.
Toi Venlan tilanne on aika jännä, joko suhde on pääosin sen omassa päässä, tai jos ei ole, niin tekee valtavasti hallaa itselleen jos mies tietää tästä kärsimyksestä ja itkeskelystä, ja tekee hallaa myös sillä, että suostuu johonkin soittokieltoihin eikä vaadi itselleen enempää kuin mitä saa. Silloin tosiaan on suhteessa täysin alistettu reppana. Itse soitin miehelle, että tänään nähdään, mennään leffaan niin saat seksiä. Mies järjesti ne tapaamiset MUN tarpeiden mukaan, yritti toteuttaa kaikki mitä keksin.
Hän muuten erosi vaimostaan ja halusi minut. Ja sai. Toinen nainen voi olla myös olematta alistunut, mitä toi Venla ei osaa.
ei ole ollut kovin haluttu markkinoilla. Vähän rumasti sanottu, mutta totuus satuttaa...
Alue: Aihe vapaa
Piti tahan vaan kommentoida etta sa iskit naulan kantaan tassa analyysissa. Venlaa katsoessani odotan vaan sita paivaa kun tama tajuaa ettei tilanne ole hanelle itselleen terveellinen lainkaan, eika asia tule muuttumaan ennen kuin han itse lahtee myrkyllisesta tilanteesta pois. Kakkosnaisena oloa en moralisoi enka tuomitse, mutta se on yksinkertaisesti karuin ja hedelmattomin asema, silla mies ei jata vaimoaan vaikka kakkosnainen kuinka yliromantisoisi tilanteen omassa paassaan. Kyse on enimmakseen itsetunnon seka -kunnioituksen puutteesta. Toivottavasti Venla pian unohtaa taman "miehen" ja keskittyy itseensa. Vapaita ja aidosti tykkaavia miehia loytyy kylla.