sairastuin-lapset uhataan ottaa huostaan

eikä osta tuolle kolmelle tunnille lastenhoitajaa kotiin.Mikä tuo 3h on,käytkö jossain terapiassa,hoidoissa,päivittäin vai mikä juttu se on?

voisi vähän aikaa asua muualla? Jos exäsi siskolla olisi samanlainen tilanne, olisitko itse huolestunut lasten hyvinvoinnista? Tekisitkö lastensuojeluilmoituksen?

että lapset on hodossa viiteen ja kahdeksan maissa menevät nukkumaan.



käyn välillä päivisin sairaalalla, mutta vointini on hoitojen takia niin huono että välillä en jaksa muuta kuin maata. Välillä onneksi parempiakin päiviä.



En vain haluaisi kaiken lisäksi olla vielä lapsistakin erossa, ja iso muutos se heillekin on jos he kotoa joutuvat muualle.

Ei niitä pitäisi jättää ainoastaan sun hoitoon nukkuessakaan. Jotain voi sattua, pitää päästä vessaan, tarvii juotavaa, näkee painajaista, joku sairastuu ja jos sä et pysty muuhun kuin makaamaan sohvalla, ne on pulassa.



Joten älä valehtele meille tai itsellesi , että avuntarpeesi on. Vain 3 tuntia arkisin. Kyllä se on koko yön tuon lisäksi. Etkö voisi muuttaa lapsinesi. Vanhempiesi kotiin sairastamaan, jos äitisi kerran on valmis auttamaan? Tai sit sun on myönnettävä, että jaksat hoitaa lapsiasi vain viikonloppuisin.

jos lapset asuisi viikot muualla?

lapsiasi iltaisin, on aika turvatonta ajatella, että he olisivat öitään sinun vastuullasi. Entä, jos sairastuvat ja tarvitsevat apua yöllä? Siinä ei joku kahdeksalta kotiin lähtevä kodinhoitaja auta enää.



Symppaan kyllä kohtaloasi. Mutta älä huoli, ei tuollainen huostaanotto ole pysyvä, vaan tilapäinen. Kun paranet, lapset pääsevät takaisin kotiin. Eikä mikään estä sitä, että vointisi mukaan tapaan lapsiasi sillä välinkin, eikö vaan?

Olen ap pahoillani. Moni täällä ei taida ajatella, miltä tilanne omalla kohdalla tuntuisi. On raskasta ajatella, että ilman omaa syytä menettäisi lapsensa - tavallaanhan se on sitä.



Sanavalinnoistasi päättelen, että käyt sytostaattihoidoissa vaikka voin toki olla ihan väärillä urilla. Puhu hoitavien lääkäreiden kanssa, noihin sivuvaikutuksiin on olemassa lääkehoitoja. Vaadi paremmat pahoinvoinninestolääkitykset, vaadi kunnollista suonensisäistä nestehoitoa. Niillä on oikeasti merkitystä oman jaksamisesi kannalta.



Teillä on tosi rankka tilanne, oli sairautesi sitten mikä tahansa. Ei se ole lapsillekaan helppoa, he tarvitsisivat nyt äitiään, mummoaan ja perheen sisälle järjestettyä tukea, eivät huostaanottoa. Voimia sinulle ap, älä menetä rohkeuttasi!

onko se pitkät hoitopäivät, vieras hoitaja iltaisin ja mummo viikonloppuisin? Mitä "iloa" sinusta on äitinä heille ja mitä tukea kykenet antamaan kasvatuksellisesti? Perushuolto, jaksatko sitä?



Koeta ajatella lastesi etua eikä itsekkäästi omaasi...

Sairastuisit syöpään ja lapsesi otettaisiin siksi huostaan..? Miltä tuntuisi? En ole ap. Mutta Suomessa voidaan tehdä näin. Itselleni olisi henkisesti romahdus jos minulta vietäisiin lapset .

Entä lapset , onko mielestänne heille hyväksi että äiti sairastuu ja sitten äiti ja lapset erotetaan. Luikerteleva että pienet lapset ymmärtävät tätä ? Eiköhän olisi parempi että lasten arki pyörii mahdollisimman tavallisesti .

Miettikää tilannetta omalle kohdalle. Olisitko itse hyvillä mielin lepäilemässä kun et tiedä mitä lapsellesi kuuluu??



Taistele kotiavun puolesta. Vie asia vaikka lehtiin . Tsemppiä !

onko se pitkät hoitopäivät, vieras hoitaja iltaisin ja mummo viikonloppuisin? Mitä "iloa" sinusta on äitinä heille ja mitä tukea kykenet antamaan kasvatuksellisesti? Perushuolto, jaksatko sitä? Koeta ajatella lastesi etua eikä itsekkäästi omaasi...

sinusta ja jaksamisesta kun joutuvat näkemään tilanteesi. Lapset eivät ole tunteettomia. Sairautesi todennäköisesti ahdistaa lapsiasi erittäin paljon.

On varmasti raskas ajatus olla erossa lapsista arkisin mutta se on lastesi etu!

Paljon voimia sinulle ap!

traumaattisempaa se on jos lapset revitään pois kodista ja äidin läheltä sen vuoksi.

Tässä kohtaa on yhteiskunnan avussa iso epäkohta. vammaisille ym. on kyllä henkilökohtaiset avustajat vaikka ympärivuorokautsiesti mutta esim. syöpäsairas ei saa pariksi kuukaudeksi avustajaa vaan ennemmin lapset revitään vieraaseen paikkaan, yleensä laitokseen, mikä sekään ei ole todellakaan halpaa.

mahdollista, että lapset muuttaisivat äitisi luokse tai jonkun muun sukulaisen luo?

huostaanotto on käsittääkseni toimenpide, johon saa ryhtyä vasta kun avohuollon toimenpiteet eivät auta. Voit kai kysyä, miksi et saa esim. kodinhoitajaa illoiksi auttamaan (varmasti halvempaa kuin huostaanotto).

vaan sen lisöksi koko yöstä.



Mitä jos lapset sairastuvat vaikka oksennustautiin ja oksentaminen alkaa yöllä? Jaksaako ap nousta ja huolehtia oksentavasta lapsesta? Se on aika rankkaa!



Lasten elämä tulee olla turvattua myös silloin kun he nukkuvat.



Voisiko joku sukulaine ottaa lapset?

huostaanotto on käsittääkseni toimenpide, johon saa ryhtyä vasta kun avohuollon toimenpiteet eivät auta. Voit kai kysyä, miksi et saa esim. kodinhoitajaa illoiksi auttamaan (varmasti halvempaa kuin huostaanotto).

http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1652971/aivokasvain-m…

Mikäli sairastat syöpää, niin sinun kannattaisi miettiä saamaasi tarjousta.



Olen sairauslomalla syövän takia. Olen kivulias ja erittäin heikko. En pysty syömään ja voin usein huonosti. Tarvitsen paljon lepoa, jotta paranen.



Ymmärrän tietenkin, että ajatus huostaanotosta on erittäin vaikea.



Lapsesi tarvitsevat sinua jatkossa, joten paranemisesi on tärkeä asia. Jos saat riittävän määrän lepoa ja unta, niin vointisi voi kohentua nopeammin kuin lastesi ollessa paikalla.



Toivon, että tilanteenne järjestyy parhaalla mahdollisella tavalla.



Parempaa vointia!

palkkaa asianajaja. hae itsellesi henkiökohtainen avustaja tai palkkaa vaikka sellainen. tai palkkaa au-pair kotiin, tai lastenhoitaja joka asuu teillä. mitä vaan.

Sairas ja vuodepotilaana kotona . En olisi henkisesti kestänyt että lapset olisi viety.

Pienelläkin lapselle tilanteen rehellinen näkeminen on parempi kuin arvailu miksi on hylätty. Pienikin lapsi alkaa pelätä kuoleeko äiti jne.



Entä jos ennuste ei ole parantava ? Lapset vain pois?

joka masentui eikä jaksanut hoitaa lastaan.

Soitti lastensuojeluun ja yhdessä sopivat että lapset sijoitetaan ja äiti hoitaa sairauttaan kunnes taas jaksaa lastaan.



Kun äidin vointi parani niin alettiin purkaa sijoitusta ja lapset takaisin.



Minusta tuo jos joku on vahvaa toimintaa ja äiti on silloin hyvä äiti ja tahtoo lapsensa parasta.



En tiedä miten te hoidatte masennustasi eikä se minulle tähän kuulu mutta toivon että ajattelet lapsesikin parasta etkä ajattele että äitiys tarkoittaa sitä että väsyneenä, hampaat irvessä teet arkea kun oikeasti sinun olisi parempi vaan työstää ajan kanssa sitä omaa olotilaa.



Lapsen kasvattaminen on kuitenkin suuri velvollisuus ja vastuu on kova. Se ei saa olla että oma lapsi vaan on kotona ja saa jonkunlaisen hoidon.



Jos lastensuojelun kautta saatte lapselle hyvän tason ja lapsen on hyvä olla niin ei masennus ole este mutta oikeasti saa olla tarkka että mikä on lapselle hyvää. Vaikka olet lähellä niin et välttämättä ole lapselle läsnä.



Ja aina löytyy joku jolla menee huonommin mutta lapsen parasta pitäisi miettiä.



Minusta sinun kannattaa pohtia ihan oman jaksamisesi kautta elämää niin että jos kaikki aika jonka lapset on kanssasi tarvitset äitisi apua niin onko se enää järkevää?



Kannattaako läheisiään edes pyytää niin paljoa apuun? Missä menee raja?



On ihan OK että äitisi auttaa mutta ihan omien voimiesi takia minusta sinun pitäisi selviytyä itsekin. Ja vaikka äitisi varmasti tahtoo auttaa niin hän tuntee osin velvollisuuttakin asiaan mutta hänellä kuuluu olla vapaata myös.

Tuolloin juuri lapset ja heidän läsnäolonsa auttoivat jaksamaan. En tiedä miten olisin selvinnyt jos lapset olisi huostaanotettu. Onneksi oli lähisukulaisia jotka pystyivät auttamaan.

Mun mielestä syöpäsairaan pienten lasten vanhemman pitäisi ehdottomasti saada kotiapua ihan niin kuin vanhukset, vammaiset ym. saavat. Avuntarve on yleensä lyhytaikainen mutta se voi olla ratkaisevan tärkeää ihan toipumisenkin kannalta.