Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
perusvirheet omakotitaloissa???
16.01.2013 |
mitkä on perusvirheet omakotitaloissa?
tasakaton ongelmat tiedän, mutta voiko se toimiakin?
Ja salaojitus ja sen kunto on tärkeä.
Mutta mitkä muut rakenteet on usein virheellisiä?
Kommentit (14)
Kiinteät ikkunat
Märkä betonilaatta
Tehoton ja huono iv-kone muovipussitalossa
Pahin virhe on tietysti se, ettei huolla taloa jatkuvasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-virolainen/venäläinen työvoima
-talo rakennettu kosteana syksynä
-huono salaojitus (vanhemmat talot)
-runko falskaa, joten energiakustannukset isot (kannattaa pyytää kopio kulutuksesta)
-suora sähkö, etenkin 1980-luvun kämpissä
-huono pohja (pitkät käytävät, iso suihkutila)
Ylipäätään en ostaisi hartiapankilla tehtyä omakotitaloa.
Asumme vuonna 1969 rakennetussa omakotitalossa, jossa on tasakatto ja katon kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia.
Onhan aika iso kerrostaloisakin tasakattoisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei putsata kasveista kivijalan vierustaa, ei kunnosteta salaojia. Ei maalata kattoa ja rännejä paitsi ihan tikkaiden vierestä, ei maalata seiniä, ei katsota tikkaiden ja katon kuntoa, ei käydä vintillä ikinä, ei nuohota.
- huonosti/väärin eristetty -> vuotaa lämpöä ulos, ja kylmää sisään
- yksi huone tehty vasta lopputarkastuksen jälkeen (muuten olisi rakennusneliöt loppunut kesken) ja kattoa ei ole eristetty, joten jäätä kertyy katolle
- aika paljon pieniä rakennusvirheitä, kun ammattitaidoton teki itse taloaan
Jos ostaisin omakotitalon, en todellakaan ostaisi tällaisen tee-se-itse miehen tekelettä vaan arvostaisin ennemmin ammattimiehen tekemää. Tapetointia yms kuka tahansa voi oppia, mutta että muurariksi alkaa vasta omaa taloa tehdessä tietää sitä että sit kun oppisi muuramaan niin kivet on seinänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen maaperä vaatii kunnollisen sokkelin, eli ilmatilan maan ja lattian väliin, ns. ryömintätilan. Aika usein kai vieläkin lätkäistään betoni suoraan maan pintaan jonkunlaisen eriste- ja sorakerroksen päälle. Sieltä nousevat sitten kaikki radonit ja kosteudet.
Toinen yleinen virhe on se, että vanhat opit on unohdettu. Esimerkiksi puutalon laudat väärin päin, mikä saa veden pysymään puunsyissä eikä valu pois.
Kolmas energiatalouden kannalta paha on edelliseen liittyen kuistien ja eteisten puuttuminen. Ulko-ovi aukeaa suoraan sisätiloihin, ehkä pikkuisen tuulikaapin kautta.
Ennen oli ensin kylmä kuisti tuulensuojana, sitten lämmittämätön "porstua" ja vasta sitten mentiin asuinhuoneeseen. Nyt tulee kylmä ilma suoraan sisään ja lämmitettyä sisäilmaa karkaa ulos jokaisella ovenavauksella.
johon ensikertalaiset sortuu. Tehdään upeaan kalliorinteeseen mansardikattoinen maalaistalo väkisin pakottamalla - eli kellarin kanssa tai rinnettä rumasti pengertämällä. Sitten on talo kuin tötterö....
Kiinteät ikkunat toimii meillä ihan täydellisesti, niitä on kait toistakymmentä isoa meidän talossa:)
Ja virolaista rakennusporukkaamme parempaa saa hakea! Pojat teki töitä 12h päivässä 9 pvän jaksoissa ja niin pilkuntarkasti! Samaan aikaan lähistöllä purettin suomalaisten jälkiä 3 kertaa...
"Pikkuvirheitä" (mutta kiusallisia jos ei osaa selvittää etukäteen) sisätiloissa on väärin aukeavat ovet, huonosti suunniteltu keittiö, liian pieni suihkukaappi tai vastaava, vessanpytty saunan pesuhuoneessa, vessan ovi aukeaa keittiöön tai olkkariin päin, kapeat pimeät käytävät, liian pienet ikkunat, tilat sijoitettu väärin ilmansuuntiin/maisemiin nähden, ahdas khh, ahdas erkkeri tms ruokailutilana, mittasuhteet talossa pielessä (esim yläkerran katos/parveke ei istu). Tuossa nyt muutamia mitä on muiden taloissa huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laittaa terassi pohjoisen puolelle. Tai idän.
oikeastaan päinvastoin. Vasta sen kunnollinen tuuletus ulos (ei talon sisään, kuten monissa vanhoissa rossipohjaisissa taloissa) ratkaisee. Betonisokkeli ja laatta oikein perustetun sorakerroksen päällä on energiataloudellisesti rossipohjaa eksponentiaalisesti tehokkaampi ratkaisu ja turvallisempi myös esim viemäröinnin ja putkitöiden kannalta. Radonasiat siinä hoidetaan niin, että sorapatjaan asennetaan radonkaasut keräävä putkisto, joka johtaa kaasut sopivast ulos talon sisäilman sijasta.
Rakentamisesta kannattaisi tietääkin jotain, ennen kuin alkaa selittää.
Suomalainen maaperä vaatii kunnollisen sokkelin, eli ilmatilan maan ja lattian väliin, ns. ryömintätilan. Aika usein kai vieläkin lätkäistään betoni suoraan maan pintaan jonkunlaisen eriste- ja sorakerroksen päälle. Sieltä nousevat sitten kaikki radonit ja kosteudet.
Toinen yleinen virhe on se, että vanhat opit on unohdettu. Esimerkiksi puutalon laudat väärin päin, mikä saa veden pysymään puunsyissä eikä valu pois.
Kolmas energiatalouden kannalta paha on edelliseen liittyen kuistien ja eteisten puuttuminen. Ulko-ovi aukeaa suoraan sisätiloihin, ehkä pikkuisen tuulikaapin kautta.
Ennen oli ensin kylmä kuisti tuulensuojana, sitten lämmittämätön "porstua" ja vasta sitten mentiin asuinhuoneeseen. Nyt tulee kylmä ilma suoraan sisään ja lämmitettyä sisäilmaa karkaa ulos jokaisella ovenavauksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole kirjoittaja, mutta luulen, että hän tarkoitti höyrynsulkumuovia, jota laitetaan talon kattoihin ja seiniin.
henk. koht. tykkään enemmin niistä lämpöä vuotavista taloista, kuin pullotaloista joissa ilmanvaihto toimii sähköllä. Sisäilma on oikeasti paremman laatuista, vaikka lämmityskulut ovat suuremmat. No, mulla on varaa maksaa isompia lämmityslaskuja, ja teenkin sen mielelläni kun tiedän, että sisäilma on hyvälaatuista.
Tietysti jos asuu kaupungissa ja voi luottaa siihen, että ei tule esim. pitkiä sähkökatkoja, voi tuollainen sähköllä toivima pullotalo toimiakin, kunhan iv-kanavistot nuohouttaa tarpeeksi usein ja vaihtaa iv-koneen suodattimet.
Alue: Aihe vapaa
Kiinteät ikkunat
Märkä betonilaatta
Tehoton ja huono iv-kone muovipussitalossa