Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko isänä vastuussa siitä, miten lapset käyttäytyvät ollessaan äitinsä kaa?
16.01.2013 |
Eilen lasten äiti soitteli kuuden aikaa, että voisivatko lapset tulla hänelle yökyläilemään? Kun kysyin lapsilta, että haluaisivatko mennä, niin vastaus oli, että ei. No, satuimme olemaan kaupassa ja yksinkertaisesti lahjoin lapset suostumaan, ts. ostin lasten DVD-elokuvan ja karamellia. Ajattelin, että kyllä minäkin joskus ansaitsen ”lapsivapaata”. Ajoin lapset äidilleen ja olimme siellä 18.30.
Kello 21 tuli sitten puhelinsoitto ja äiti ressaantuneella äänellä haukkui lapsia, että käyttäytyvät huonosti ja että ei jaksa moista katsoa. Sanoi tuovansa ne mulle takaisin kotiin. Kello 21.30 olivat sitten jo kotona. Ilmeisesti lapset olivat käyttäyneet huonosti, mutta lasten puheista saattoi päätellä, että äiti oli vähintäänkin samalla tasolla. Eli kun äidillä on marsuja lemmikkinä ja lapset pitivät niistä, niin uhkaili lapsia, että antaa ne marsut pois ja lapset eivät näe ollenkaan niitä enää koskaan. Ja sitten, että jos lapset eivät ”osaa käyttäytyä”, niin äiti ei enää koskaan halua tavata lapsiaan ja tätä rataa.
Tänään lasten äiti sitten soitteli ja kysyi, että mitäs lapset? Ilmeisesti kuvitteli, että minunkin kaa käyttäytyivät huonosti. Päinvastoin. Silloin, kun tulevat äidiltä niin ite asiassa ovat kuin pieniä enkeleitä ja ovat mielin kielin. Että pestiin hampaat ja mentiin nukkumaan. Mitäs muuta lasten kaa siihen aikaa voi tehdä? Nyt äiti kuitenkin ryhtyi minua syyttelemään lasten käytöksestä ja vaati, että minun pitää puhua lapsille, että miten käyttäytyä.
Olen nyt kuitenkin sitä mieltä, että asia ei mulle mitenkään kuulu. Sanoin äidille, että mun kaa lapset käyttäytyvät hyvin ja että en ole vastuussa siitä, miten käyttäytyvät äitinsä kaa. Tähän äiti totesi, että sitten pitää alkaa miettimään, että kannattaako hänen enää ollenkaan nähdä lapsiaan? Sanoin vain, että tuo on hyvä kysymys. Ilmeisesti äiti kuvittelee, että olen jotenkin hyvin riippuvainen hänestä lastenhoidon suhteen. Pidän kirjaa siitä, miten lapset ovat olleet äidillään. Kirjanpito näyttää, että kovin on vähäistä äidin kanssa oleilu. Käytännössä sillä ei mun kannalta ole paljon merkitystä.
Käytännössä nämä vierailut äidin luona aiheuttavat lähinnä huolta ja murhetta mulle. En ole ollenkaan varma, että vierailut äidin tykönä olisivat jotenkin erityisesti hyödyllisiä tai tarpeellisia lasten kannaltakaan.
Vanhempi lapsista sanoi kotiin tullessaan, että ”anteeksi isi, että me tultiin kotiin”.
Oikeasti se olisi ollut äiti, jonka olisi pitänyt anteeksipyydellä, koska hän ei käyttäydy aikuismaisesti.
Lapset tahallaan ärsyttävät äitiä, koska tietävät, että sen saa helposti pois tolaltaan. Ja sitten pääsevät kotiin ja ei tartte olla siellä. Sama kuvio toistuu… Ja mähän otan ne vastaan, koska en halua, että lapset joutuvat kärsimään.
Mulle äiti=ongelmia.
Funtsailen vain, että voisi todella olla mun ja lasten mielenrauhan kannalta parempi, että heivataan se kokonaan meidän elämästä pihalle. Vai mitä mieltä olette?
Kommentit (10)
olet vastuussa lastesi käytöksestä, oli ne missä tahansa. Sun velvollisuus on tukea sen äitiyttä, ja voipa tosta lasten yllyttämisestä ärsyttämään, tai ainakin sen käytöksen tukemisesta olla montaa mieltä.
Lapset voivat haluta sieltä kotiin niin monesta syystä, esim. kotona voi olla enemmän leluja ja tekemistä, kaikki pelit ja vehkeet, ja ehkä äiti vaan pitää sille meuhkaamiselle tiukemmat rajat kuin sä, ehkä annat niiden elää kuin pellossa, ja terrorisoida koko naapurustoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan lapsista ei halua Mumminsa luo yökylään, mä lahjon heistä jonkun sinne aina. Yhteen vuoteen kukaan ei mennyt ja se oli niin noloa, kun anoppini soittaa innoissaan ja käski kysymään samantien lapsilta, että kuka haluaa tulla hänen luokse ja tietysti odotti, että alkavat kiljuen tappelemaan kuka pääsee hänen luokseen, mutta lapset olivatkin ihnan hiljaa.
Nyt kun lapset ovat isompia, niin ovat sanoneet, että Mummilassa pitää olla kuin kirkossa. Yhtään eivät saa riehua, korottaa ääntää tjms. tai Mummi alkaa huutamaan ja kiljumaan.
Ja sukulaisten nähden aina esittää jotain halailevaa tyyppiä, jonka luona lapsenlapset ovat aina.
Lapset eivät ole tyhmiä, he kyllä huomaavat, jos eivät ole oikeasti tervetulleita tai jos jollakulla ei ole ihan kaikki kotona.
Sit kun lapset tulee teini-ikään ne saattaa kääntyä sua vastaan väittäen et sä veit äidin niiden elämästä joten anna niiden potkia kuollutta hevosta siihen asti et ne ite tajuu kuvion.
lasten kanssa? Kertonut ettei huonosti saa käyttäytyä missää, ei äidin luona muttei myöskään muiden kanssa. Ongelma on kummassakin päässä. Lasten kannalta olis hyvä ottaa se muovipussi nyt pois päästä ja keskustella asiasta. Jos äiti ei paljon näe lapsia niin tottakai tilanne on alussa konfliktiarka. Niistä ekoista tunneista pitäisi jotenkin päästä ensin yli että lasten ja äidin välille pääsee syntymään yhteys. Sinä lasten ensisijaisena huoltajana olet myös ensisijaisesti vastuussa lasten käytöksestä. äiti on vastuussa omasta käytöksestään.
Mustamaalannut äitiä lapsille, eikä lapset ole kuullu muutenkaan teidän välisiä keskusteluja niin ettei sun asenne ole jäänyt epäselväks?
Se vähän riippuu että mikä on sun vastuulla.. Kyllä toikin jotain kertoo et lapsi pyytää anteeksi kun tulee kotiin..
Älä ymmärrä väärin, arvostan sun kasvatustyötä ja ihanaa, että lapsilla on noin välittävä isä. Mutta just luin tosta miten lähivanhemman käytös vaikuttaa lapsiin. Olisko hyvä keskutella jonkun perhetyöntekijän kanssa, sais vähän ulkopuolisen (ja ennen kaikkea objektiivisen) tahon näkökulmaa.
Voimia elämään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa, vaikka toinen olisikin “huono” vanhempi. Älä ala etäännyttämään lapsia äidistään, koska lapset osaavat tehdä sen päätöksen myös itse isompana.
2. Olet vastuussa siitä, että lapsilla on käytöstavat ja kohtelevat myös äitiään asiallisesti. Se, että ovat äidillään kuin ellun kanat ja pistävät ranttaliksi on äidin asia.
3. Jos haluat joskus vähän omaa aikaa ja tilaa, suosittelen, että tuet vanhemmuutta kaikilla tavoilla. Jos se ei suju, sitten se ei suju, mutta tee sinä parhaasi omasta puolestasi.
4. Äiti vaikuttaa vähän mt-ongelmaiselta. Voisiko hän hakea itselleen apua?
5. Älä ikinä hauku äitiä lasten kuullen. Se on lapselle hyvin hajottavaa. Äiti voi olla sekaisin kuin seinäkello, mutta siitä voi puhua sitten kun lapset ovat isompia ja osaavat puhua siitä.
-Et ole vastuussa lasten käytöksestä äidin kanssa (ellet mustamaalaa äitiä lapsille tms. ikävää). Äiti itse on vastuussa siitä. Anna tällaisten syytösten mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, tai vielä parempi, kieltäydy lainkaan kuuntelemasta. Työnnä vastuu äidille.
-Pyri kuitenkin siihen, että äiti pysyisi lasten elämässä mukana. Eli tue tapaamisia kaikin keinoin, puhu äidistä kauniisti lapsille (kerro vaikka jotain mukavaa, mitä äiti teki kun lapset pieniä, jotain varmasti löytyy. Valehdella ei toki tarvitse tai jos et vaan kykene puhumaan äidistä hyvää, niin sekin on ymmärrettävää).
-Ehkä tilanteessanne olisi parempi, että sopisitte säännölliset tapaamiset tapaamissopimuksella ja pitäisitte niistä kiinni. Eli ei "välitapaamisia" (jos lapset eivät oikein halua mennä äidille niin parempi heille, että voivat valmistautua tapaamiseen). Sitten lapset eivät saa päättää asiasta, vaan äidille mennään kun on sovittu. Ja äiti hoitaa ongelmatilanteet omassa kodissaan, älä suostu välimieheksi.
-Pyri myös siihen, että lasten ei tarvitsisi joutua välikäteen. Esim. kuulosti kurjalta, että lapsi pyysi anteeksi, että tuli kotiin. Mieluummin sopikaa säännölliset tapaamiset, joille lapset menevät, koska äiti haluaa olla myös lasten kanssa ja että suhde äitiin säilyy, ei siksi, että sinä haluat vapaa-aikaa.
-Hanki muut tukiverkko, että saat vapaata (tietysti kaikki sitä tarvitsevat, mutta ei sitä lapsille sanota :). Vaikka sitten rahalla. Älä laske mitään vapaa-aikaa exäsi varaan. Äläkä anna hänen kiristää lapsenhoidolla tosiaan, vaan anna ymmärtää, että se on sinulle ihan se ja sama, ottaako hän lapset - sinulla on varasuunnitelma joka tapauksessa.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, tulee lähinnä ala-asteen kuviot mieleen.
Kyllä minä kasvatan lapsiani niin, että korostan hyvää käytöstä ihan missä nyt sattuvat olemaankaan. Lastesi äiti tarvitsee apua, mutta tue sinä häntä vanhemmuudessa kanssa, vaikutat kaakattamisesta huolimatta olevan vanhemmista se järkevämpi.
Mustamaalannut äitiä lapsille, eikä lapset ole kuullu muutenkaan teidän välisiä keskusteluja niin ettei sun asenne ole jäänyt epäselväks?
Se vähän riippuu että mikä on sun vastuulla.. Kyllä toikin jotain kertoo et lapsi pyytää anteeksi kun tulee kotiin..
Olisko ihan isi julistanut, että tarttee nyt lapsivapaata, ja joutaa äitinne hoitaa?
Vai äitikö vaan keksinyt, että nyt sitten pilasitte isänne vapaan?
Alue: Aihe vapaa
diagnosoitu jotain mt-ongelmia vai miksi on noin onneton ja kykenemätön äiti?
Kuinka kauan teidän erosta on? Minkä ikäiset lapset?