Lue keskustelun säännöt.
Great. Mummi tahtoo viedä lapsenlapset kylpylään
15.01.2013 |
vaikka ei suostu edes käymään sellaisessa uimahallissa, missä lapsenlapset tahtoisivat käydä. Väen vängällä pitää mennä aina sellaiseen, missä ei ole lapsille mitään tekemistä. Molempiin halleihin on yhtä pitkä matka. Ja lapset ovat itsekin ääneen ihmetelleet, miksi siellä tylsässä pitää käydä.
Kommentit (27)
jos eivät saa päättää edes uimahallia?
SE tässä on ongelma. Jos kylpylä on jotain mummotasoa, ei siitä tulee kuin pahaa mieltä. Ja näin se vaan kyseisen ihmisen kanssa aina menee.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie ne ite sinne, jos mummon matka ei kelpaa.
jos eivät saa päättää edes uimahallia? SE tässä on ongelma. Jos kylpylä on jotain mummotasoa, ei siitä tulee kuin pahaa mieltä. Ja näin se vaan kyseisen ihmisen kanssa aina menee. ap
Jos mummo on nyt muuttanut mieltään ja vie lapsenlapset heille sopivaan kylpylään, niin miksi ei saisi viedä, vaikka on aikaisemmin ollut eri mieltä?
mutta kieltäytyminen siitä on käytännössä mahdotonta. Valitettavasti.
Kuinka pitkälle lastenlasten on velvollista joustaa omissa toiveissaan? Miksi menopaikkaa ei voi valita heidän ehdoillaan ja heille mieluista, vaan mummi saa diktaattorina päättää, että mennään tylsään paikkaan?
ap
Meidän lapset tykkäisi käydä vaikka joka päivä uimahallissa, eikä ne tarvi muuta kuin altaan ja vettä. Eikö sun lapset osaa nauttia vedestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei heidän silti tarvitse kestää sitä, että kaikki asiat tehdään ehdoin tahdoin heidän mielipiteensä vastaisesti. Sellaisesta asiasta ei tarvitse olla kiitollinen.
ap
Kutsuttu saa sanoa kauniisti, kiitos ei, jos halua osallistua.
Eipä tässä minusta sen kummempaa ongelmaa. Joko lapsesi kiittävät ja menevät tai sitten kittävät ja kieltäytyvät menemästä.
Ei heidän silti tarvitse kestää sitä, että kaikki asiat tehdään ehdoin tahdoin heidän mielipiteensä vastaisesti. Sellaisesta asiasta ei tarvitse olla kiitollinen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä lastenallas on pieni kahluuallas ja aikuisten altaaseen ei saisi mennä, koska vesijuoksijat häiriintyvät ja ihmettelevät, miksi lapset ovat altaassa leikkimässä. Yhtä autenttisen uimakokemuksen saa kotona kylpyammeessa.
ap
Kutsuttu saa sanoa kauniisti, kiitos ei, jos halua osallistua.
Eipä tässä minusta sen kummempaa ongelmaa. Joko lapsesi kiittävät ja menevät tai sitten kittävät ja kieltäytyvät menemästä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa ymmärtää miksi ihmiset kitisevät tämmöisistä asioista jossain palstalla. Kannattaisko tehdä asialle jotain oikeasti?
Kutsuttu saa sanoa kauniisti, kiitos ei, jos halua osallistua.
Eipä tässä minusta sen kummempaa ongelmaa. Joko lapsesi kiittävät ja menevät tai sitten kittävät ja kieltäytyvät menemästä.
Teoriassa se menee näin. Käytännössä ei, koska katsos kun kutsuja on hyvää hyvyyttään kutsunut ja siihen ei saa sanoa ei. "Ei lahjahevosen suuhun saa katsoa!" ja kaikki on vain kutsutun omaa kuvitelmaa, että asiassa olisi jotain vikaa.
Just niin kuin tässäkin keskustelussa nähtiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotte, että lapseten iho ei kestä uimista kloorivedessä, tai teillä on menoa tai ihan mitä tahansta.
Oma vika, jos suostuu tuollaisiin ihmissuhdeleikkeihin.
taitaa olla (hankalasta) anopista kyse. Omasta äidistäsi et puhuisi tähän malliin.
Kutsuttu saa sanoa kauniisti, kiitos ei, jos halua osallistua.
Eipä tässä minusta sen kummempaa ongelmaa. Joko lapsesi kiittävät ja menevät tai sitten kittävät ja kieltäytyvät menemästä.
Teoriassa se menee näin. Käytännössä ei, koska katsos kun kutsuja on hyvää hyvyyttään kutsunut ja siihen ei saa sanoa ei. "Ei lahjahevosen suuhun saa katsoa!" ja kaikki on vain kutsutun omaa kuvitelmaa, että asiassa olisi jotain vikaa.Just niin kuin tässäkin keskustelussa nähtiin.
ap
jos meidän koululaiset haluavat kylpylään, sielllä saisi mielellään olla edes yksi liukumäki.
muu on tylsempää. ei olla opetettu röyhkeiksi ja ahneiksi, eivät ole vuosiin edes ulkomailla käyneet, ja kaikkea eivät saa, mutta silti haluaisivat sen liukumäen, ymmärrän siis aloittajaa.
kamalaa varmaan. pienempänä riitti se lasten kahluuallas hauskanpitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siksi voin sanoa hänelle ihan suoraan, että painuisi vaikka helvettiin. Ja siksi hän voi mielestään olla uskomatta sitä, vaikka oikeasti tarkoittaisin sitä mitä sanon.
En tahtoisi kieltää lapsenlapsia häneltä siksi, että hän on huono äiti, mutta lasteni selkeä penseyskään olla mummin kanssa ei kertakaikkisesti mene hänelle jakeluun.
ap
Se tosiaankin menee niin, että kutsuja päättää, mihin hän kutsuu. Ja kutsuttu kiittää tai kieltäytyy.
Jos ei kiinnosta, sanot vaan, että sellainen kylpylä ei ole lasten mieleen, parempi siellä aikuisten olla keskenään, ilman älämölöä. (Siis eihän mummmokylpylöissä oikein edes toivota lasten läsnäoloa?)
Se, että käsket häntä painumaan helvettiin yms, kuvaa sitä, että suhteesi häneen on vielä pikkulapsitasolla ja siitä johtuu, että hänkin kohtelee sinua pikkulapsena. Kun ensin aikuistut itse, hänkin voi alkaa pitää sinua aikuisena.
Rivien välistä jää sellainen kuva kuitenkin, että olet aika hanakasti päättämässä, mikä lapsia kiinnostaa ja mitä kaikkea nico-jannicoiden on saatava kokea, ja sinua ärsyttää, kun äitisi ei ole valmis toimimaan sinun käsityksesi mukaisesti.
Let it go ja anna äitisi muodostaa suhteensa lapsenlapsiinsa itse! Se, että lapset näkevät jotain outoa, omaan elämäänsä kuulumatonta, tekee heidän maailmankuvalleen hyvää, samoin kuin se, että he oppivat sanomaan "ei kiitos" tekee myös hyvää, ja kun äitisi joutuu luovimaan lasten kanssa itse, et joudu ikävään välikäteen, vaan äitisi oikeasti oppii tuntemaan lapset itsenäisinä erossa sinusta.
Rivien välistä jää sellainen kuva kuitenkin, että olet aika hanakasti päättämässä, mikä lapsia kiinnostaa ja mitä kaikkea nico-jannicoiden on saatava kokea, ja sinua ärsyttää, kun äitisi ei ole valmis toimimaan sinun käsityksesi mukaisesti.
Let it go ja anna äitisi muodostaa suhteensa lapsenlapsiinsa itse! Se, että lapset näkevät jotain outoa, omaan elämäänsä kuulumatonta, tekee heidän maailmankuvalleen hyvää, samoin kuin se, että he oppivat sanomaan "ei kiitos" tekee myös hyvää, ja kun äitisi joutuu luovimaan lasten kanssa itse, et joudu ikävään välikäteen, vaan äitisi oikeasti oppii tuntemaan lapset itsenäisinä erossa sinusta.
Minä en päätä mitään, vaan lapset minulta useaan kertaan kysyvät miksi pitää mennä tylsään paikkaan, miksi ei voida mennä kivaan paikkaan. He todellakin itse osaavat muodostaa oman mielipiteensä ja vaikka mielipide on sama kuin omani, se ei silti ole minun heille syöttämä. Tottahan toki minä esimerkiksi niistä uimahalleista tiedän, missä lapseni viihtyvät. Olemme noissa molemmissa käyneet paljon, siinä tylsässäkin - silloin kun lapset olivat kahluuallasikäisiä. He kasvoivat sen vaiheen yli, me lakkasimme käymästä siellä ja siirryimme enemmän ikätasoiseen paikkaan. Kellekään muulle tämä ei ole ongelma kuin mummille.
Tilanne on siis todella kaukana siitä, että minulla olisi joku lista, jonka mukaan asioita pitää kokea.
Kaikki menee aina niin, että hän esittää meille oman mielipiteensä ja oman tahtonsa mitä tehdä ja missä ja jostain syystä haluaa kuvitella, että mekin sitten sitä haluamme. Ja jos hänelle sanoo ei, hän loukkaantuu. Koska hän AJATTELI, että me haluaisimme sitä, mitä hän itse haluaa. Ongelma on nimenomaan siinä, että hän ei näe eroa omien halujensa ja muiden halujen välillä. Ja kun hän kerran on jotain valinnut, sitä ei voi vaihtaa. Juuri oli joulu ja taas tuli lahjaksi sellaista tavaraa, mitä emme halua emmekä tarvitse. Esitin varovasti, että voisiko sen käydä vaihtamassa mieluisampaan. Ei voi, se on LAHJA! Eikä ollut eka kerta.
Puhumattakaan siitä kerrasta, kun en vastannut puhelimeen, ja äitini katsoi olevansa oikeutettu tulemaan meille sopimatta kylään, koululaisilla kun on avaimet eivätkä he pysty aikuista ihmistä käskemään talosta ulos. Hyvä kun itsekään siihen pystyin, kun toinen ei vaan millään nähnyt toimintatavassaan mitään väärää ja toisteli vain miten minä en vastannut puhelimeen.
On tälle ihan oma sanakin. Se alkaa m-kirjaimella. Kuka tietää?
ap
Ymmärrän sua AP. Elämässäni myös ihminen jolle ei voi sanoa ei. Tai siis voi, mutta se on tuskallista. Helpointa on siis joustaa ja säästää voimat niihin kertoihin kun on pakko sanoa ei.
Eivät ole niin nirsoja. Pääasia heille olisi aika yhdessä mummon kanssa, ei itse tekeminen. Itsekkäitä lapsia!
Kutsuttu saa sanoa kauniisti, kiitos ei, jos halua osallistua. Eipä tässä minusta sen kummempaa ongelmaa. Joko lapsesi kiittävät ja menevät tai sitten kittävät ja kieltäytyvät menemästä.
Kyllä on taas murheet. Varmaan haudoit asiaa kauan ja lopulta avauduit tänne tuskaisena ?
Jos mummi kerran nyt tahtoo viedä lapset heille mieluisaan paikkaan?