Hoidatko sinä vai mies raha-asiat?
"Naiset kuluttavat rahat nopeasti, kun saavat ne hyppysiinsä, kun taas miehet suhtautuvat rahoihin enemmän pelimerkkeinä."
naisilla on emotionaalinen suhde rahaan, kun taas miehet suhtautuvat siihen välineellisemmin ja osaavat paremmin sen ja ajankäytön yhteyden.
Simosen mukaan naiset turvaavat isään ja puolisoonsa usein numero-asioissa, kuten rahoissa ja talousasioissa laajemminkin. Hän kertoo hämmästyneensä, kun eräälle hänen kurssilleen tuli nainen, joka hoiti työkseen ison firman satojen miljoonien tilit, mutta omat raha-asiat olivat rempallaan.
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän selvityksen (HS 14.1.) mukaan miehistä joka neljäs hallitsi kaikki kyselyssä esitetyt neljä taloustermiä, kun naisista vain 13 prosenttia tiesi ne oikein.
"Silti yhdelle kurssille tuli nainen, joka halusi oppia, miten säästää rahaa, jotta voi kuluttaa enemmän", hän naurahtaa.
http://www.hs.fi/talous/Tutkija+Naisilla+ja+miehill%C3%A4+erilainen+suh…
Kommentit (29)
Kumpikin hoitaa omansa, tietenkin.
Yhteisiä tilejä, tuloja ja velkoja ei ole eikä tule.
Naiset on kyllä politiikasta ja taloudesta ihan pihalla. Varmaan tähän samaan liittyen kyseltiin eilen uutisissa helsinkiläisiltä naisilta politiikasta eivätkä ne tienneet hallituspuolueita, suurin osa luuli, että keskusta on hallituksessa jne. Ovat täysin pihalla kaikesta ja silti naisilla on äänioikeus. Luulisi, että sen verran viitsii seurata kun kerran äänestämäänkin menee. Tuon uutisen jälkeen ei ole enää mikään ihme, että miksi Jani Toivola ja Jan Vapaavuoren kaltaisia ihmisiä tulee Helsingistä valituiksi.
Mulla ei ole miestä joten on pakko hoitaa talousasiat itse. Mutta en kyllä tiedä taloudesta mitään eikä kiinnostakaan. Mun taloustiedoksi riittää, että osaan elää niin ettei kuun lopussa ole tili miinuksella. Mitään omaisuutta en omista enkä jaksa semmoisen hankkimiseen keskittyäkään, vuokralla on mukava asustaa velattomana.
Tuon uutisen jälkeen ei ole enää mikään ihme, että miksi Jani Toivola ja Jan Vapaavuoren kaltaisia ihmisiä tulee Helsingistä valituiksi.
Millä tavalla esim. joku entinen kehonrakentaja Kike Elomaa on parempi valinta kuin Toivola? Ei taida olla mikään helsinkiläinen ilmiö kuitenkaan, mitäs jos muualla maassa tiedetään vielä vähemmän?
Meillä on kummallakin omat tulot ja omat tilit. Laskut maksaa aina se joka ensimmäisenä ehtii tai viitsii mennä verkkopankkiin.
En oikein ymmärrä mitä hoitamista raha-asioissa muuten on. Eikö se riitä että katsoo ettei elä yli varojensa, saa laskut maksettua eikä tili mene nollaan ennen palkkapäivää.
Sijoitukset tietty on raha-asioiden hoitamista, mutta itse pidän niitä enemmän harrastuksena. Ehkä jos isommin lähtisi sijoittamaan niin sitten niiden asioiden hoitaminen muuttuisi vakavammaksi touhuksi.
Mitä muuta hoitamista raha-asioissa oikein on?
tämä nyt on näitä kliseitä, millä ei ole mitään käytännön pohjaa eikä mitään relevanssiakaan mihinkään. Suomi on ensinnäkin pullollaan naisyrittäjiä - erilaisia vataekauppiaita ja leipureita ja kampaajia ja hierojia ja niin edelleen) jotka keskimäärin ymmärtävät nämä asiat vähintään yhtä hyvin kuinne miespuoliset vastineensa remppayrittäjinä ja muina ämpärifirmoina. MIkäli rahan pitäminen pelimerkkinä on miesten keskuudessa tavallisempaa, se ei myöskään välttämättä ole kenenkään - sen emnempää heidän oman yksityisen taloutensa kuin yleisemmänkään talouden kannalta - ainoastaan hyvä asia, sillä se taas johtaa helposti vastuullisen riskinoton sijasta wincapita- tai lehmanbrothers-tyyppiseen pelaamiseen.
Mä kyllä myönnän, että mulla on emotionaalinen suhde rahaan: tykkään kun sitä on ja mua ahdistaa, jos ei ole. Luulen kyllä, että näin on useimmilla muillakin ihmisillä. Myönnän myös sen, että minä en kovin yksiselitteisesti ymmärrä rahan ja ajankäytön suhdetta - nähdäkseni se on jotain, minkä voi järjestää monellakin itseään tyydyttävällä tavalla. Joskus sitä tekee töitä saadakseen rahaa ja joskus maksaa rahaa, jottei tarvitsisi tehdä töitä tai jotta voisi tehdä lisää töitä, tai jotta voisi tehdä ihan jotain muuta. Yhtä ainoaa hyvää vaihteoehtoa ei käsittääkseni ole, enkä ole valmis ottamaan neuvoja keneltäkään, joka puhuu yhtä puuta heinää kuin tämä Simonen - vaikka mainospuhettahan tuo on ja suunnattu niille pässinpäille, joiden on tarkoitus tuo kirja ostaa.
(Niin joo. Minä hoidan meidän perheen raha-asiat. mutta se johtuu siitä, että miehellä on adhd. Minusta paras ratkaisu olisi se, että niitä hoidettaisiin yhdessä ja kaikki perheenjäsenet - myös lapsen oman kykynsä mukaan - olisivat selvillä siitä, missä taloudellisesti mennään ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.)
joskus laskuja, ja omat harrastusvälinelainansa on hoitanut itse. Minä hoidan sijoitukset (ei mitään isoja rahoja sijoiteta, mutta vähän joka kk) ja niiden realisoinnit tarpeen mukana.
Yhteinen tili, yhteiset lainat. Mies tietää suunnilleen menot ja tulot, hankinnoista neuvotellaan.
Varsinaisesti maailmantalous ei voisi vähempää kiinnostaa. Mut arkisen talouden hoidan hyvin.
Meillä raha-asiat (ja vakuutukset ja sähkön kilpailutuksen jne.) hoidan minä. Maksan tililtäni kaikki yhteiset laskut, myös kauppalaskun. Lähetän joka kuukausi miehelleni yhteenvedon menoista ja hän siirtää tililleni siitä puolet. Homma hoituu näin parhaiten, sillä mieheni, joka siis edelleen maksaa oman visa- ja puhelinlaskunsa, ei koskaan viitsi hoitaa raha-asioitaan ajoissa. Sitten hän makseleekin korkoja ja myöhästymismaksuja harva se kuukausi. Asuntolainat meillä on erilliset. Minulla huomattavasti vähemmän.
Pidän tasan tarkkaan huolen siitä, että olen taloudellisesti itsenäinen.
Kummallakin on oma palkkatili ja arvo-osuustilit ja ajoittain säästötilejä, lisäksi yhteinen lainanhoitotili. Asuntolaina oli puoliksi, nyt mökkilaina on puoliksi. Maksut hoitaa se joka ensin ehtii ja jolla on parempi rahatilanne. On toiminut erinomaisesti jo 25 vuotta.
Esimerkiksi, jos pitää kilpailuttaa asuntolaina, hän hoitaa selvittelyt ja sitten esittelee asian minulle. Sitten teemme yhdessä päätöksen, käytännössä kyllä aina olemme valinneet sen vaihtoehdon, mitä mies on suosittanut. Mies hoitaa työkseen muiden raha-asioita, joten hän on siinä paljon taitavampi kuin minä. Ja luotan häneen, joten en pelkää, että hän hassaisi rahojamme. Eikä meillä ole avioehtoa.
avopuoliso omansa. Minä laskutan häneltä osansa asumiskuluista, ruokakuluista yms. Toimii parhaiten näin. Yhteinen taloustili olisi toinen vaihtoehto, mutta paljon hankalampi, tulisi vain lisää rahansiirtoja sinne ja tänne. Kun yksi hoitaa, niin joku perheessä tietää missä mennään raha-asioissa.
Ei oo mun mielestä kivaa, mutta en koe vaikeaksi sinänsä, tylsäksi vain, en rakasta numeroiden pyörittelyä. Kirjanpitohommat on syvältä.
itse OMAT raha-asiamme, yhteiset on jaettu fifty-fifty,suunnilleen. Omat tulot,omat tilit.
...koska mies on ihan käsi tietokoneen kanssa :)
Ja koska mä istun tietsikalla koko työpäiväni, niin tässähän ne menee samalla.
Omat rahat ja tilit, sekä yhteisiä ja omia menoja. Pari kertaa vuodessa sekä tarpeen mukaan mietiskellään rahajuttuja yhdessä. Kumpikin tietää toisen tulot, menot ja säästöt. Kumpikin tietää mitä kalliimpia juttuja (satasia) toinen on ajatellut ostavansa ja millä rahalla tulevat remontit rahoitetaan.
Kyllä niitä raha-asioita pitää ihan oikeesti hoitaa. Ensin pitää huolehtia että pienistä tuloista riittää koko kuukaudelle. Isommille tuloille pitää sitten miettiä mihin niitä laittaa kun tili alkaa tulla täyteen. Sekin että laskut on eräpäivään mennessä maksettu, on juuri sitä raha-asioiden hoitamista, voihan ne hoitaa suoraveloituksellakin.
kumpikin osaa ne, ei ne vaikeita ole. Pakkohan ne on osata, ei sitä tiedä, jos toinen kuolee tai ei muuten kykene niitä hoitamaan.
eli mies tienaa ja nainen kuluttaa.
Meillä on omat tilit ja omat rahat. Ihan itse hoidan raha-asiani, joskin nykyisin tulee kyseltyä perheen lapsilta asiantuntijaneuvoja. Kaikki kolme ovat kiinnostuneita taloudesta ja vanhin sitä jo opiskelee. Itse en jaksa paneutua pörssikursseihin kovin syvällisesti.
Eikö todellakaan kukaan muu huomaa, että tuo nainen elää kouluttamalla naisia raha-asioissa? Siksi hänen oma etunsa edellyttää tutkimustulosta, jonka mukaan naiset eivät osaa/halua/välitä/viitsi/uskalla itse hoitaa raha-asioitaan.
Kriittisyys tutkimuksia kohtaan todellakin oli yksi niistä asioista, jotka opin yliopistossa.
Minulle on jotenkin täysin vieras ajatus, että täysivaltainen kansalainen ei huolehdi itse omista raha-asioistaan. Kun olen itse selvittänyt tuloni ja menoni ensimmäisestä tilistäni 14-vuotiaana, minulle ei tuota mitään vaikeuksia. Kieltämättä tase on jotenkin vaikea, vaikka olen kirjanpitoonkin perehtynyt. Tai siis se, miten debet- ja credit-puolen saa täsmäämään ja mihin kohtaan mikäkin summa kuuluu.
Tosin meilläkin tapa on se, että mies tienaa ja minä tuhlaan, eli käytännössä huolehdin laskujen maksut ja mies kärtyää, että "mihin ne kaikki rahat taas on menny". Toisaalta minä olen se, jonka on tiedettävä, paljonko milloinkin on rahaa käytettävissä ja onko aihetta ottaa luottoa.
Mies pääsääntöisesti maksaa laskut koneella. Kumpikin tiedetään raha-asioistamme saman verran.