Kehityskeskustelun tulos: kouluspykologille koska olen opettanut tyttäreni uskomaan enkeleihin.
Minulla itselläni on vahva usko enkeleihin, tiedän että minulla on kaksi omaa suojelusenkeliä.
Joskus tunnen niden läsnäolon ja olen monesti pelastunut onnettomuudelta.
Joskus kun on ollut kaupparyöstö, olin juuri itse ollut samassa kaupassa mutta enkelit johdatti minut turvaa, joskus olen ollut autokolaripaikalla vain minuutteja ennen kolaria, säästyin koska enkeli kehotti menemään pois.
Olen halunnut jakaa tämän turvallisuuden tyttärelleni ja hän (7v ekaluokkalaine) tietää että enkelit varjelevat hänen askeliaan.
Opettajan mielestä tyttäreni (olen yh) puhuu liikaa enkelistä. Minusta niistä ei voi puhua liikaa.
Kehityskeskustelun tuloksen sain tänään kutsun: minua pyydettiin tapaamaan koulupsykologia tyttäreni kanssa ensi viikolla - koska "koulu näkemyksen mukaan lapsen todellisuudentaju saattaa eräiltä kohdiltaan olla hämärtynyt". Näin kirjoitti siis reksi!
Mitä väärää siinä voi olla että lapsi uskoo enkeleihin!? Uskotaanhan jumalaankin ja jeesukseen ja muuhun. Ei enkeliusko ole sen vaarallisempa.
Sitäpaitsi enkeliuskossa ei juuri ole pahoja enkeleitä.
Ja muuten tiesittekö että lapsella voi olla neljä suojelusenkeliä!! Aikuisilla voi olla vain korkeintaan kaksi.
Kommentit (77)
Katsos, näinhän se menee, se mikä on huuhaata, siitä ei saa puhua. Kysy siellä koulupsykologilla, että mitä vika on kertoa lapselle enkeleistä, kun joulupukista ja hammaskeijustakin puhutaan.
enkeliuskovainen joka on huomannut että on turvalisempaa pitää suus supussa kuin puhua enkeleistä.
Ihan oman turvallisuden takia.
Enkelithän suojelee teitä
sinähän voit uskoa ja horista ihan mitä tahansa, mutta älä nyt houreitasi lapselle kerro.
lasta huolehtimaan turvallisuudestaan itse. On vähän vaarallista, jos hän luottaa enkeleiden hoitavan homman teki hän itse mitä hyvänsä.
Enkeliusko sen sijaan vaikuttaa sinun itsesi keksimältä harhalta. Koulussa on tehty aivan oikea päätös.
Vau, nyt ovat kyllä muumit karanneet laaksosta :D Ehkä olisi kannattanut kertoa lapselle, ettei tällaista asiaa kannata kauheasti mainostaa koulussa. Enkä usko, että uskovaisetkaan kovin paljoa asiastaan huutelevat koulussa.
Tai sitten olisi kannattanut kertoa lapselle, että toiset uskoo menninkäisiin ja muihin satuolentoihin, mutta eivät kaikki. Ja että lapsi saisi itse päättää uskooko vai ei. Lapsen mieli on kuitenkin helppo kääntää suuntaan tai toiseen, joten tuollainen satuolentoje tuputtaminen todellisuudessa ei ole hyväksi lapsen mielenterveydelle...
Uskoa saa, mutta kyllä on riski joutua kiusatuksi toisten lasten joukossa ja tosiaan myös ammattikasvattajien "hampaisiin" jos kovin paljon niistä enkeleistä puhuu. Minä kyllä neuvoisin lasta olemaan puhumatta enkeleistä esimerkiksi koulussa. Samoin kuin neuvoisin olemaan puhumatta paljoa siitäkään jos uskoo Jumalaan ja Jeesukseen.
Ev. lut. uskonto on Suomessa virallinen ja tunnustettu, opetussuunnitelmaan kuuluvakin.
Enkeliusko sen sijaan vaikuttaa sinun itsesi keksimältä harhalta. Koulussa on tehty aivan oikea päätös.
Onneksi koulussa ei kuitenkaan tuputeta sitä uskontoa, vaan kerrotaan näitä satuja, mihin toiset uskovat.
Minusta on tavallaan hyvä, että koulussa tarkistetaan, millä tasolla vanhempien harhat ovat. Toivottavasti todellisuudentaju on psykologilla tallella ja hän pystyy arvioimaan, onko äidin harhoista haittaa lapsen kehitykselle vai ei.
Tuossa unohdetaan ihmisoikeus sopimus ja perustuslaki. Ihmisoikeus sopimuksen mukaan viranomaiset eivät saa puuttua perusoikeuksiin, ellei ole laissa säädettyä perustetta. Nyt tuossa rikotaan ihmisoikeussopimuksen kolmea artiklaa samalla kerralla.
"8 artikla
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
9 artikla
Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
10 artikla
Sananvapaus
1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.
2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi."
Nimeätte enkelit Jeesukseksi.
Kun lapsi puhuu Jeesuksesta eikä enkeleistä, niin todellisuudentaju on ihan kohdallaan
juttelemaan asiasta. Ei kai siinä ole mitään väärää, jos kertoo lapselle omasta uskostaan, mutta lapsen on myös hyvä tietää, että kaikki eivät usko samalla tavalla ja että suuri osa pitää tuollaista enkeleihin uskomista vähän omituisena. Kun lapsi on tästä tietoinen, niin hän voi itse miettiä, miten paljon asiasta kannattaa puhua, ja joskus hän voi myös miettiä, tahtooko itse uskoa vai ei.
oikeasssa ja ikuisen ei pidä opettaa lasta näkemään todellisuutta kovin kummallisessa valossa. Kyllä sun lapsi sitten aikuisena ehtii päättämään että onko tämä sellainen asia johon kannattaa kiinnittää hirveästi huomiota. Sori ap, ja tiedän että ei varmasti kivalta tunnu. Mutta sun täytyy nyt yrittää pysyä tässä asiassa aikuisena ja ajatella lapses parasta, koska se on ihan oikeasti se, ettei lapsi koko ajan mieti asioita joista ei oikeasti ole mitään varmuutta.
Lievää hysteriaa opella .Jos lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja koulussa menee hyvin , niin tottakai saa uskoa enkeleihin.
omaa tai lapsen uskoa.
Meillä on täysi oikeus uskoa.
Eikä meillä ole kotona tai missään toisessa paikassa alttaria ikä meillä ole hämäriä menoja tai rituaaleja.
Tosinaan vaan saatetaan puhua ääneen omille enkeleille. Siis vaikka että 'kiitos kun et antanut minun liukastua kauppareissulla' tai 'kiitos kun olet antanut minulle hyvän päivä'.
Siinä ei minusta ole mitään pahaa, se on sellaista enkelipuhetta. Tyytäreni puhuu enkelipuhetta usein kun hän leikki yksin barbeilla tai poneilla.
Minulle tuli erittäin paha mieli tuosta psykologikomennosta.
mutta luotan siihen että enkelini opastavat minua tilanteessa.
Mutta pelkään sitä miten tyttäreni suhtautuu omaan enkeliuskoonsa kun hänelle varmasti tapaamisessa selviää ettei sitä pidetä hyvänä.
Ajattelin kyllä kertoa psykologille ja reksille että heilläkin on oma suojelusenkelinsä!
että lapsi tekee uhkarohkeita temppuja, uskoen suojelusenkelin pelastavan, niin kannattaisi hieman pudottaa maanpinnalle. Ollaan kuitenkin täällä maanpäällisessä vielä ja täällä ihmiset pärjää suht omillaan.
ei todellakaan koulupsykologin paikka. huh huh jos tää on totta. Me asutaan demokraattisessa sivistysvaltiossa, ei missään muualla.
enkeliuskovainen joka on huomannut että on turvalisempaa pitää suus supussa kuin puhua enkeleistä.
Ihan oman turvallisuden takia.
"...terveyden tai moraalin suojaamiseksi." Miten on lapsen henkisen terveyden laita? Tarvitseeko suojaamista? Läpeensäuskonnollisen äidin lapsena väitän, että tarvitsee.
..johon liittyy se, että ihmisellä on voimakkaita, muun ympäristön uskomuksista poikkeavia uskomuksia, joita hän pitää totena. Suomessa pidetään normaalina uskoa Jeesukseen, mutta jos uskoo, että jokaisella on henkilökohtaiset suojelusenkelit, ollaan jo sillä rajalla. Toki tästä on vielä pitkä matka siihen, että uskoo itse olevansa enkeli, prinsessa tai Jeesus, mutta sillä samalla jatkumolla liikutaan.
Oma aviomieheni uskoo, että hän pystyy ajatuksillaan vahingoittamaan muita, hän on siis tavallaan paha enkeli. Olen pyytänyt häntä pysymään tästä uskomuksestaan hiljaa etenkin kaikissa lapsiimme liittyvissä yhteyksissä, jotteivät hyvää tarkoittavat viranomaiset puutu asiaan. Minusta on selvää, että tämä ja muutamat muut mieheni uskomukset ovat psykoottisia, ihan samalla tavalla kuin minulla itselläni on huonosti voidessani piirteitä vaativasta luonnehäiriöstä.
Minusta on tavallaan hyvä, että koulussa tarkistetaan, millä tasolla vanhempien harhat ovat. Toivottavasti todellisuudentaju on psykologilla tallella ja hän pystyy arvioimaan, onko äidin harhoista haittaa lapsen kehitykselle vai ei.
Kyllähän se voi lapsen tulevaisuuden kannalta olla hieman hankalaa, jos hänellä on täysin valtavirrasta poikkeavat uskomukset.