Kehtaisitko (lasten synttäreistä)?

Vierasmäärä pakko rajoittaa jotenkin.

Jos teidän Liisa pääsee, niin sitten pitäisi kallenkin sisko päästä, ja Pellen veli, ja Niiloin veli.

En kehdannut, vaan järjestin omalle tytölle kivan päivän ja sanoin ohimennen et hups nyt kutsuttiin Leena meille joten nyt vaan isosisko menee synttäreillä niin saat koko päivän leikkiä Leenan kanssa.



Korttiin pistin silti molempien tyttöjen nimet, ihan piruuttani koska minusta tuo oli tosi tökeröä.

Minäkin yllätyin kun lapseni ei saanut kutsua yhden rinnakkaisluokkalaisen lapsen synttäreille, vaikka ovat olleet kavereita jo useammat vuoden ja kyläilleetkin vielä lähiaikoinakin useasti. Sen sijaan tämä kutsuja lapsi oli kutsunut synttäreilleen yhden meidän lapsen pitkäaikaisen kaverin jonka tämä kutsuja on tuntenut vasta todella vähän aikaa. Kai siinä oli sitten se "samalla luokalla" oleminen vain määrittävä tekijä ja teidän tapauksessa se saman ikäisyys.

On kyllä hassua että kutsuja pyytää vain toisen kun ovat kuitenkin noin samanikäisiä ja kavereita.

Vähän miettisin kannattaako vanhempaakaan viedä, jos vaikka on muuta menoa sille päivälle ;-)

Vähän miettisin kannattaako vanhempaakaan viedä, jos vaikka on muuta menoa sille päivälle ;-)

että tekisit ns koston vain tuosta syystä...

Enemmänkin niin että viettäisin mukavan päivän muualla lasten kanssa ja säästyisin lahjan ostamiselta.

Vähän miettisin kannattaako vanhempaakaan viedä, jos vaikka on muuta menoa sille päivälle ;-)

että tekisit ns koston vain tuosta syystä...

Enemmänkin niin että viettäisin mukavan päivän muualla lasten kanssa ja säästyisin lahjan ostamiselta.

Vähän miettisin kannattaako vanhempaakaan viedä, jos vaikka on muuta menoa sille päivälle ;-)

että tekisit ns koston vain tuosta syystä...

Jossa hänellä varmasti olisi kivaa, sen vuoksi, kun pikkusisarusta ei ole kutstuttu eikä tarvii ostaa lahjaa ja voi viettää kivan päivän yhdessä? Vaikuttaa vain kostolta, yhdessä voi olla ihan joka päivä...

mut ihan sama, ei mulla muuta :D

ymmärrän täysin, jos on haluttu rajata kaverijoukkoa esimerkiksi pelkästään luokkakavereihin. Kurjaa kyllä jos pienempi ei pääse, mutta ymmärrettävää kutsujan kannalta jos kyseessä on ollut rajaveto johonkin.

elämässä ei aina saa kaikkea ja joskus joutuu tyytymään esim. siihen, ettei tule kutsutuksi synttäreille. Järjestä 6-v:lle vaikka jotain kahdenkeskistä kivaa tekemistä, pelailkaa, menkää ulkoilemaan, kirjastoon, kaupungille tms. 6-v. pääsee kyllä se yli, että kutsut oli nyt vaan 7-vuotiaille.

Kiitos teille vastauksista!! Joo, vähän kurjalta tämä tuntuu, ja olisin ehkä itse kutsujan äitinä toiminut toisin, jos vaikka tyttö siis itse on sanonut, ettei halua pieniä 6v. vauvoja ;) mukaan.



Mutta, en sitten varmaan kehtaa kysyä/pikkusiskoa mukaan väkisin työntää. Itse asiassa mullakin kävi mielessä, että meillä saattais olla muuta menoa koko perheellä tuolloin... Ei missään kostomielessä tietenkään, vaan ihan välttääkseni sen itkun, parun ja mielipahan, minkä tiedän tästä seuraavaan.

Meilläkin joskus kävi sisaruksille noin, kyseessä oli hoitokaverin synttärit. Ei minusta tuossa auta muu kuin vaan sopeutua tilanteeseen ja selittää lapselle että aina ei vaan kaikkia kutsuta. Tee vaikka kotiin jäävän kanssa jotain kivaa sillä aikaa kun toinen on synttäreillä.

aikuisen on myös kestettävä niitä lasten pettymyksiä kiukutteluineen. Karhunpalveluksen vaan pienemmälle teet, jos tasoittelet. Lasta ei ole nyt kutsuttu (mikä kyllä mielestäni tilannekuvauksesi pohjalta vähintäänkin kummallista). Tottakai isompi menee synttäreille, jollei teillä ole TODELLISTA (ei tästä johtuvaa) muuta menoa tuolloin.



Vanhempana tekisin kuten tuossa ylempänä joku jo ehdotti, kutsuisin 'hupsista' hyvän kaverin samana päivänä tämän pienemmän lapsen kanssa leikkimään tai veisin muksut vaikka uimahalliin tai leffaan popcorneineen päivineen.

Ei niiltä voi ikuisesti suojella.



Selität vain tilanteen ja laitat isomman sinne synttäreille.

parhaiten autat lastasi, kun tuet häntä sopeutumaan asiaan ja hyväksymään, ettei nyt pääse synttäreille. 6-vuotias ei ole enää niin pieni, ensi vuonna jo kouluainen. Se vahvistaa pettymyksensietokykyä sitten tulevaisuutta varten ja niitä varmasti tulee. Isompi saattaa sitäpaitasi kokea tilanteen epäreiluna, jos ei pääse synttäreille hänkään. Älä pelkää itkua, ja parkua ja mielipahaa, se on elämää.

ja 6 v ei, ja juhlat on koulukavereille, ymmärrän, että ei toista ole kutsuttu.



Jos kyseessä on kaverisynttärit, joilla sekaisin koulukavereita ja naapurieta ja harrastustuttuja, niin tuntuu kurjalta ja oudolta, ettei 6v ole kutsuttu.



En tiedä, kehtaisinko kysyä pienempää mukaan. ehkä järkkäisin hänelle muuta kivaa ja kertoisin, että sinusta kutsut ei ehkä menneet ihan oiekin tai ei ainakaan niin kuin sinusta olisi oikein ja kohteliasta. Kyllä lapslle voi sanoa, että kaikki ihmiset eivät aina osaa huomioida kaikkia tai toimia tahdikkaasti.

elämässä ei aina saa kaikkea ja joskus joutuu tyytymään esim. siihen, ettei tule kutsutuksi synttäreille. Järjestä 6-v:lle vaikka jotain kahdenkeskistä kivaa tekemistä, pelailkaa, menkää ulkoilemaan, kirjastoon, kaupungille tms. 6-v. pääsee kyllä se yli, että kutsut oli nyt vaan 7-vuotiaille.

Näin minäkin asian ajattelisin. Tälläiset pettymykset eivät ole ylitsepääsemättömiä ja kun sellaisia vaan tulee elämässä vastaan. Samaa joutuu kokemaan esim. siskon/veljen synttäreillä, kun sisko/veli saa lahjoja ja itse jää ilman. Vastaavasti omilla synttäreillä osat ovat toisinpäin. Se on juuri tärkeää, että vaikka kaikkea ei voi saada, on kumminkin jossain kohtaa oma vuoro. Jos aina jää paitsioon, se on sitten jo eri juttu.

ekä kerta tuntuu pahimmalta äidistä. Mutta joo, keksi toiselle jotain muuta kivaa ja anna toisen mennä juhliin.

ja kumpikin on kulkenut yksin omien kavereiden synttäreillä. Ei olisi edes tullut mieleenkään tunkea aina toista matkaan.

Kummallakin on ja pitää ollakin omia kavereitaan, että ovat saaneet kasvatettua kumpikin oman identiteetin. Melkein saman ikäisinä he ovat eläneet melko symbioottisessa suhteessa.



Ei ole pahoja mieliä kärsitty kun heti alusta asti on selitetty, että porukalla voitte leikkiä, mutta kutsut tulee vain yhdelle.



Ja nyt kun ovat isoja, kummallakin on oma tyttöystävä. Esikoinen ei raahaa pikkuveljeä treffeille ja kolmanneksi pyöräksi sänkyyn, ettei pikkuveljellä tule paha mieli.



Ja ei, meillä ei ole kutsuttu koko sisarussarjaa synttäreille vaan se pelkkä kaveri siitä perheestä.

Mitä sitten, vaikka 6v itkisi asian vuoksì? Onko se 6v sulle noin paljon tärkeämpi kuin se 7v? Eli 7veen mielen kyllä voi pahoittaa, ihan äidin toimesta siskon vuoksi...



Hyvää päivää vaan.

että vältyt itkulta ja parulta. Isosisko ei saa lähteä leireille, ei tyttökavereiden kans minnekään, kun et kestä pikkusiskon itkua ja parkua. Isosisko ei pääse 18v kavereiden kans bilettään kun pikkusiskolla ei ikä vielä riitä ja alkaa parkua ja itkeä ja sinä äitinä et kestä.

Ihana tulevaisuus. Kohta ei pikkusiskoakaan kutsu kukaan jos tuolle linjalle lähdet. Siitä kasvaa sietämätön kakara.

Kiitos teille vastauksista!! Joo, vähän kurjalta tämä tuntuu, ja olisin ehkä itse kutsujan äitinä toiminut toisin, jos vaikka tyttö siis itse on sanonut, ettei halua pieniä 6v. vauvoja ;) mukaan.

Mutta, en sitten varmaan kehtaa kysyä/pikkusiskoa mukaan väkisin työntää. Itse asiassa mullakin kävi mielessä, että meillä saattais olla muuta menoa koko perheellä tuolloin... Ei missään kostomielessä tietenkään, vaan ihan välttääkseni sen itkun, parun ja mielipahan, minkä tiedän tästä seuraavaan.