Lue keskustelun säännöt.
Jaahas. Nyt sitten meidänkin lapsesta tuli koulukiusattu.
09.01.2013 |
Tilanne on monimutkainen. 9 v poikani on ollut kahden muun pojan ystävä jo tarhaikäisestä. Kolmikossa on yksi erittäin rauhallinen poika ja kaksi villipäätä, joista toinen on oma poikani. Kumpikin villi leikkii todella nätisti tämän rauhallisen kanssa, mutta keskenänsä heillä on koko ajan jotain säätöä menossa, hillutaan, tönitään, painitaan, jne. Kuitenkin esim. poikani joulukorttiin tämä toinen villi kirjoitteli kaikkea mukavaa, mm. "olet tosi hyvä kaveri ja tosi hauska tyyppi" ja sen sellaista.
Kun koulu alkoi taas joulun jälkeen, ilmoitti tämä villi kaveri, että hänen äitinsä ei voi sietää poikaani, koska tämä on niin "hullu" (tätä sanaa siis käytti, kuulemma), eikä halua häntä kotiinsa riehumaan.
Omasta mielestäni kumpikin pojista ovat ihan yhtä syyllisiä villiintyessään, olen usein tarkkaillutkin tilanteita, eli siis kumpikin tasapuolisesti villitsee, ärsyttää, härnää toista ja meluaa. Olen komentanut kumpaakin ottamaan rauhallisemmin, kun ovat olleet meillä. Vastakutsuja tämän toisen villikon kotiin ei ole koskaan tullut ja nyt siis kuulin, miksi.
Rauhallinen kaveri on meillä vähintään kerran viikossa ja leikit sujuvat rauhallisesti ja nätisti, ovat tulleet aina aivan loistavasti toimeen keskenään. Tämä poika on viihtynyt meillä tuntikaupalla ja usein vielä sen jälkeen pyytänyt omaa poikaani heille sen jälkeen.
Eilen sitten nämä kaksi kaveria ilmoittivat pojalleni, että he eivät enää halua olla poikani kanssa ystävä, eikä edes puhua hänelle tästä lähtien. Kuulemma heidän kummankin äidit haluavat asian tällä tavalla, eivätkä halua poikien leikkivän oman poikani kanssa enää lainkaan, ei koulussa, eikä vapaa-ajalla. Kuulemma on parempi, että nämä kaksi leikkivät vain keskenään.
Poikani on AINA leikkinyt vain näiden kahden kanssa, ovat olleet erottamaton kolmikko. Luokalla on muitakin ihan kivoja poikia, mutta poikani ei ole juuri leikkinyt heidän kanssaan, koska on ollut osa tätä kolmikkoa ja muilla on omat, hyvin tiiviit, kaveripiirinsä.
Poikani on aivan murtunut ja itkee. Itse olen aika pöllämystynyt ja mietin, miten tätä lähtisin purkamaan...? Opettajan kanssa? Tunnen näiden kahden pojan äidit vain hyvänpäiväntuttu -tasolla, mutta tiedän heidän tulevan hyvin toimeen keskenään. Mitä sanoisin heille vai sanonko mitään? Olen ihan h-moilasena, tämä tuli aika puun takaa, enkä ennen ole ollut tällaisessa tilanteessa.
Kommentit (70)
kanssa, jos omalle kohdalle sattuu? Kotoa on helppo huudella, mutta totuus on ihan toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kaverin äiti vastannut tekstariini. : / Juttelin pojan kanssa ja ehdotin, että hän hakeutuu huomenna erään hiljaisen pojan seuraan, jonka kanssa "puolikaveri". Kummatkin tykkäävät kirjoista ja huomenna saavat ottaa omat kirjat mukaan, joten poikani voisi aloittaa juttua lukemistaan kirjoista. Ehkä voisin myös pyytää tätä poikaa meille, asuu tosin kaukana koulusta ja meistä...
Poika myös oli sitä mieltä, että hän moikkaa näitä kahta kaveriaan ihan normaalisti, mutta ei tunge seuraan, vaan menee muualle aloittamaan juttua. Jos ei muuta niin edes pikkusiskonsa kanssa, joka on 7 ja samassa koulussa (ja ihanan empaattinen, huolestui veljensä puolesta kovasti). Ei tarvitse ihan yksin olla ainakaan.
Tämän pilven hopeareunuksena on tänään ollut se, että pikkusiskon aivan ihana empaattisuus on päässyt loistamaan ja se, että poikani sanoi: "Äiti. Onneksi sä rakastat mua ja mä sua tosi paljon. Me ollaan aina kavereita ja voidaan tehdä juttuja yhdessä!" :')
sinuna yrittäisin puhua näille äideille. ketoisin poijan mielipahan ja itkut, ja yrittäisin kysyä saavatko kaveerata keskenään vielä vaikka siten että tapaavat pääsääntöisesti teillä ja kyläpaikassa olisi pelisäännöt sovittuna niin että pojat tietäisivät ettäi riehuminen ole enää sallittua. Ja jos meinaisi mennä riehumiseksi niin tämä äiti voisi passittaa poikasi kotiin tai sitten molemmat pojat teille jatkamaan leikkejä.
Todella ikävä tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojat eivät kyllä usein ole noin syrjiviä kuin nuo kaksi.... Vai olisko äidit olleet asialla?
Otan mielellään pojat aina meille, jotta voin valvoa tuota riehumista. Tosin tuon hiljaisen seurassa ei poikani riehu ollenkaan, mutta silti aion vaan ihan normaalisti ehdotella kyläilyjä meille.
Pojalla on myös kolmas kaveri (oman parhaan kaverini 9 v poika), jota tapaa kerran kuussa, kun yökyläilemme koko joukko. Sielläkin leikit sujuvat aivan mahtavasti, ei koskaan mitään ongelmia. Onneksi on tosiaan ainakin tuo kaveri joka tapauksessa!
Ja yritän laajentaa pojan kaveripiiriäkin, tuo mainitsemani puolikaveri on tosi mukava. Hänen kanssaan on ainakin tuo kirjojen lukeminen yhteinen harrastus, joten puhuttavaakin heillä olisi.
sinuna yrittäisin puhua näille äideille. ketoisin poijan mielipahan ja itkut, ja yrittäisin kysyä saavatko kaveerata keskenään vielä vaikka siten että tapaavat pääsääntöisesti teillä ja kyläpaikassa olisi pelisäännöt sovittuna niin että pojat tietäisivät ettäi riehuminen ole enää sallittua. Ja jos meinaisi mennä riehumiseksi niin tämä äiti voisi passittaa poikasi kotiin tai sitten molemmat pojat teille jatkamaan leikkejä.
Todella ikävä tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ennemminkin siltä että nämä kaksi poikaa käyttävät vanhempiensa sanomista tekosyynä sillä, että haluavat syystä tai toisesta leikkiä vaan kaksistaan.
Jos kumpikin lapsista olisi nössö niin vielä ymmärtäisin sen, että jos vanhemmat sanovat jotain ("et enää leiki sen ja sen kanssa") tai jos kyseessä olisi pk-ikäinen lapsi niin sitten tuo voisi mennä jopa läpi. Mutta 9v rasavilli poika välittää piutpaut siitä mitä joku vanhempi käskee. Eihän ne nyt edes ole näkemässä kenen kanssa leikitään joten miksi vaihtaa kiva kaveri johonkin muuhun.
On tietenkin mahdollista, että näillä kahdella villillä pojalla (sinun pojallasi ja sillä toisella) on joku juttu mennyt täysin överiksi ja tämä toinen villi poika on säikähtänyt. Ei sitten halua olla sen takia poikasi kanssa vaikka syytä olisi hänessä itsessäänkin.
Lähtisin itse selvittämään tätä poikien vanhemmilta ihan kysymällä että onko jotain ihmeempää tapahtunut kun vaikuttaa siltä, että poikien kaverisuhteeseen on tullut ryppy.
hävyttömiä ja itsekkäitä vanhempia.
Yhtä hyvin se voisit olla sinä, joka haluaa, että lapsesi on vaan tämän rauhallisen kanssa ja jättää pois sen reuhaavan pojan.
Jos lapsesi on jatkossa yksin koulussa ja ei löydä enää kaveria, niin se on syrjintää. Ota sitten yhteys opettajaan ja koulukuraattoriin.
Kannattaisko sun soittaa sen rauhallisen pojan äidille. Sen reuhaajapojan äiti on ilkeä, sille ei kannata soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti? Yhden päivän tulos ja päätelmä...
Ikävä episodi, päättyy vielä toisin, mutta käyttäkää nyt edes oikeita sanoja näissä.
Käskeä syrjimään porukalla kolmatta, aivan naurettavaa touhua. Eikö aikuiset ole yleensä niitä, jotka ESTÄÄ tällaiset tilanteet? Nyt sun on otettava yhteyttä molempiin äiteihin ja nostettava kissa pöydälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin älä tähän opettajaa sotke. Opettajalle ja kouluun tämä ei kuulu ollenkaan. Toiseksi, eihän poika ole koulukiusattu? Kiusaaminen ja kaverisuhteiden lopahtaminen on eri asia.
Vaikka poika on kouluikäinen, kyseessä ei ole koulukiusaaminen. Ärsyttää, kun aina vedetään heti koulu syypääksi tällaisiin.
kannattaa keskustella opettajan kanssa. Ensisijaisesti asia kannattaisi selvittää siellä missä se on tapahtunut: koulussa.
Vapaa-ajan asiat voi sitten selvittää suoraan toisten vanhempien kanssa.
Muuten voi käydä niin, että vanhemmat eläytyvät vähän liikaa lastensa juttuihin ja jopa riitaantuvat keskenään. Se pahentaa tilannetta entisestään. Opettaja on puolueeton taho, joka on kasvatusalan ammattilainen ja osaa puuttua tilanteeseen rakentavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kaverin äiti vastannut tekstariini. : / Juttelin pojan kanssa ja ehdotin, että hän hakeutuu huomenna erään hiljaisen pojan seuraan, jonka kanssa "puolikaveri".
No voi v....n v...u. Nyt sitten kelpaa puolikaveri. Huh huh. Senhän voi sitten varmaan lempata taas nurkkaan kökkimään, siis sitten kun nuo omat kaverit on taas järkätty riveihin takaisin? VOI VITTU MIKÄ PASKA JA PASKAA LASTAKIN KASVATAT. Pää pois sieltä perseestä ja lopeta muiden kiduttaminen. Olet itse aiheuttanut tuon oman lapsesi kurjuuden, älä pilaa muiden lasten elämää.
Koska tätä on tapahtunut vain koulussa, olisi open kai hyvä olla kai tietoinen asiasta, jotta voi tarkkailla tilannetta? Kun meillä ovat kuitenkin leikkineet niin nätisti.
En halua joutua huonoihin väleihin noiden äitien kanssa, ettei tilanne pahene. En tosin edes tunne heistä kumpaakaan kovin hyvin.
Kärjistin tosiaan kutsumalla tapausta kiusaamiseksi, mutta jatkuessaanhan se on sitä. Jos siis yksi jätetään yhtäkkiä tiiviin joukon ulkopuolelle ja ihan yksin. Tyttäreni luokalla vastaavaan tapaukseen puututtiin ankaralla kädellä. Opettaja kannusti kaikki lapset leikkimään yhdessä, isossa ryhmässä hippaa ja muita koko luokan mukaan ottavia leikkejä parin kuukauden ajan joka välkällä, ja valvoi, ettei kukaan jäisi yksin. Toimi muuten kuulemma hyvin.
kannattaa keskustella opettajan kanssa. Ensisijaisesti asia kannattaisi selvittää siellä missä se on tapahtunut: koulussa.
Vapaa-ajan asiat voi sitten selvittää suoraan toisten vanhempien kanssa.
Muuten voi käydä niin, että vanhemmat eläytyvät vähän liikaa lastensa juttuihin ja jopa riitaantuvat keskenään. Se pahentaa tilannetta entisestään. Opettaja on puolueeton taho, joka on kasvatusalan ammattilainen ja osaa puuttua tilanteeseen rakentavasti.
Itse kyllä ilmoittaisin opettajalle tapahtuneesta, että tämä voi seurata tilannetta. Helpostihan tuosta voi alkaa koulukiusaaminen, jos tilanteeseen ei puututa. Porukasta pois jättäminen on kiusaamista, ja koulussa tapahtuva sellainen on koulukiusaamista. Jos juttu olisikin vain poikien keksimää, asiaan olisi helppo puuttua heti eikä vasta jonkin ajan kuluttua. Kaveriasiat kuuluvat myös opettajalle, jos kyse on luokkatovereista.
Toivottavasti tilanne ratkeaa positiivisesti!
Ompa kurjaa! En edes tiedä mitä sanoa. Ehkä ottaisin tuossa tilanteessa opettajaan yhteyttä, kuten itsekin mietit.
Toisaalta tarhassa on tehty karhunpalvelus antamalla leikkiä vain poikien keskenään.
Nyt potkit poikaasi persuksiin ja sanot,että rohkeesti muiden lasten kanssa leikkimään.
Toisaalta ymmärrän jos lapsesi on "villipää" niin en minäkään mielellään antaisi lapseni leikkiä poikasi kanssa.
En ainakaan päästäisi meille kotiin leikkimään.
Poikasi saattaa olla se johdatteleva, joka on saanut toisenkin pojan mukaan hölmöilyyn mutta keskenään toiset pojat saattavat olla oikeastikin juuri hyvä kaveripari.
Ensinnäkin älä tähän opettajaa sotke. Opettajalle ja kouluun tämä ei kuulu ollenkaan. Toiseksi, eihän poika ole koulukiusattu? Kiusaaminen ja kaverisuhteiden lopahtaminen on eri asia. Käsittääkseni nämä kaksi tyyppiä eivät kiusaa poikaasi?
Suosittelen poikaasi menemään rohkeasti juttelemaan muille luokan, ja rinnakkaisluokan pojille. Varmasti hän löytää lisää kavereita.
Jos jotenkuten tunnet tämän toisen villikkopojan äidin, voisit soittaa hänelle. Kysy, onko oma poikasi käyttäytynyt kylässä huonosti tms. vai miksi mieli muuttui yhtäkkiä.
Samanikäisen pojan vanhempana kuulostaa ihan tutulta, ymmärrän reagointisi pojan puolesta. Vaikutat harvinaisen selväjärkiseltä vanhemmalta, itse toimisin tilanteessa kuten olet jo toiminut.
Toisen vilkkaan pojan äiti on todennäköisesti päättänyt syyllistää lapsesi villitsijäksi ja saanut puhuttua mukaan rauhallisemman pojan äidin. Jotkut vanhemmat etsivät aina muista syytä oman lapsen käytökseen eivätkä näe tai halua nähdä oman lapsen osuutta.