Tulisin hulluksi jos en pääsisi ulkomaille muutamaa kertaa vuodessa!

täällä.

Joulu tosin vietetään aina Suomessa.

mietitytä, mitä tuo teidän mielenterveyden hoitaminen maksaa ympäristölle?

että pystyt jatkossakin matkustelemaan, olisi ikävää jos sekoaisit kokonaan kun et enää pystyisi ;-)



Mutta joo, huvinsa kullakin. Itse olen viimeksi käynyt ulkomailla vuonna 1986 enkä usko että elämässäni tulen enää käymään toiste. Minulle matkustaminen on pelkästään stressaavaa ja epämiellyttävää, ei mukavaa. Olen sellainen kotihiiri joka en halua poistua kotipesästäni minnekään.

Kännyt kiinni ja menoksi. Ei mitään muuta kuin reissu ja hyvä seura, hetken irti arjesta.

mutta mulle riittää kerta vuodessa yksi pidempi reissu kaukomaille. Eurooppa ja lähialueet on jo nähty.



Helmikuussa seuraava lähtö, edellinen oli 2012 toukokuussa. Matkakuumetta pukkaa...

matkustan ihan hyvällä omalla tunnolla. Niin ja varakkaita emme ole, mutta meidän perheessää kaikki rakastavat matkustelua, joten meillä ovat kaikki valmiita tinkimään muista jutuista jotta päästään reissuun. Mulle matkustaminen on todellinen henkireikä, tuntuu että voi hengittää ja olla jotenkin vapaammin. Täällä vastassa on vihaisen näköisiä ihmisiä ja puliukkoja kaduilla (paitsi kesällä puuttuvat ne vihaisen näköiset), eihän täällä ollessa muualla voi ollakkaan kuin kotona.

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

5-6 kertaa vuodessa pitää päästä lämpöön ja aurinkoon.

Tälle vuodelle vasta 2 matkaa ostettu ja lisää katselen.

Vastahan me edelliseltä tultiin.

Toisekseen niin tekee mun terveydelle hyvää muu ilmasto.

5-6 kertaa vuodessa pitää päästä lämpöön ja aurinkoon.

Tälle vuodelle vasta 2 matkaa ostettu ja lisää katselen.

Vastahan me edelliseltä tultiin.

Toisekseen niin tekee mun terveydelle hyvää muu ilmasto.

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

Aika moni Euroopan maa on tullut reissattua ristiin rastiin, ja Kosovossa ja Bosniassa olen asunut töiden vuoksi, pari vuotta kummassakin. Eli nähtyä on tullut vähän muutakin kuin hotellien uima-altaat, varsinkin tuolla itä-euroopan suunnalla. Aasia alkaa olla myös kokonaan "valloitettu", joten olisiko seuraavana vuorossa Etelä-Amerikka vai Afrikka? Se jää vielä mietintään.

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

Amerikkalainen turisti pyyhkäisi Amsterdamin, Lontoon ja Pariisin neljässä vuorokaudessa ja totesi kotiin palattuaan "I've done Europe".

tuossa joku jos vastasi ettei aio käydä ulkomailla ikinä ja on kotihiiri. Minusta tämä ei ole lapsille hyvä vaihtoehto ollenkaan.



Vaikken itse pidä matkustamisesta (ja jos olisin sinkku niin olisin kotihiiri) niin teen sitä lasteni takia. On tärkeää opettaa lapsille maailmasta jotain: eli erilaisia kulttuureita, erilaisia tapoja elää, erilaisia historiallisesti tärkeitä asioita. On tavallaan "kansalaisvelvollisuus" että lapsi näkee vaikkapa eurooppalaisen sivistyksen juuret, kreikan helleenisen aikakaueden, keski-euroopan keskiajan kulttuurikohteet, renessanssin paikkoja ja niin edelleen.



Haluan lapsilleni kansainvälisen, yleisivistävän kasvatuksen. Halusimme tai emme niin kansainvälisyys tulee olemaan omien lasten kohdalla jotain ihan muuta kuin meidän kohdallamme oli aikanaan.



ELi reissu kerta pari vuoteen vaikkei siitä nauttisi. Ja luontoa tuhoutuu joo, mutta vastavuoroisesti perheesäämme on kasvissyuöjiä, luonnonsuojelijoita ja muuta vastaavaa.

tuossa joku jos vastasi ettei aio käydä ulkomailla ikinä ja on kotihiiri. Minusta tämä ei ole lapsille hyvä vaihtoehto ollenkaan.

Vaikken itse pidä matkustamisesta (ja jos olisin sinkku niin olisin kotihiiri) niin teen sitä lasteni takia. On tärkeää opettaa lapsille maailmasta jotain: eli erilaisia kulttuureita, erilaisia tapoja elää, erilaisia historiallisesti tärkeitä asioita. On tavallaan "kansalaisvelvollisuus" että lapsi näkee vaikkapa eurooppalaisen sivistyksen juuret, kreikan helleenisen aikakaueden, keski-euroopan keskiajan kulttuurikohteet, renessanssin paikkoja ja niin edelleen.

Haluan lapsilleni kansainvälisen, yleisivistävän kasvatuksen. Halusimme tai emme niin kansainvälisyys tulee olemaan omien lasten kohdalla jotain ihan muuta kuin meidän kohdallamme oli aikanaan.

ELi reissu kerta pari vuoteen vaikkei siitä nauttisi. Ja luontoa tuhoutuu joo, mutta vastavuoroisesti perheesäämme on kasvissyuöjiä, luonnonsuojelijoita ja muuta vastaavaa.

esim. mun mies ei ole käynyt ennen aikuisikää ikinä ulkomailla, ja hän tekee silti työtä jossa on matkusteltava paljon ja pärjää erittäin hyvin maailmalla. Itse taas olen joutunut lapsena ja nuorena vanhempien matkusteluhimon takia matkoille vaikka kuinka paljon, ja sillä tavalla oppinut vihaamaankin matkustelua. Ei se ainakaan suvaitsevuutta kasvattanut minussa, että joutui aina paikkoihin joissa joutui syömään omituisia ruokia, joissa oli kuumaa ja epämiellyttävää, ei voinut nukkuakaan kun ei ole oma sänky, ihmiset oli monessa paikkaa epämiellyttävän tunkeilevia jne.

Minä uskon että riittää ihan hyvin, että lapsille opetetaan historiaa ja kulttuureja kotona, ja että näkevät TV:stä erilaisia dokumentteja näistä asioista. En usko että on mitenkään välttämätöntä raahata heitä ympäri maailmaa jotta oppivat jotain historiasta ja tulevat eri kulttuureita hyväksyviksi ihmisiksi. Tässä meidän naapurustossa on kyllä monikulttuurisuutta ihan kotitarpeiksi, kaikenlaista hunnutettua naista näkyy ;)

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

Aika moni Euroopan maa on tullut reissattua ristiin rastiin, ja Kosovossa ja Bosniassa olen asunut töiden vuoksi, pari vuotta kummassakin. Eli nähtyä on tullut vähän muutakin kuin hotellien uima-altaat, varsinkin tuolla itä-euroopan suunnalla. Aasia alkaa olla myös kokonaan "valloitettu", joten olisiko seuraavana vuorossa Etelä-Amerikka vai Afrikka? Se jää vielä mietintään.

ja Rauli Virtanen.

Vai että kaukoitäkin jo hanskassa? Pelkästään Kiina on niin valtava, että sen koluamiseen menisi vuosikaudet.

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

ja eri asiahan on tosiaan se millä tavalla on koettu. aikea kuvitella etä on edes maata joka noin vain on "nähty". Saati sitten maanosaa. Kun vähän luotaa katsettaan syvemmälle, niin siitä se vasta alkaa:)

ja se tekee kyllä todella hyvää. Pienikin piipahdu antaa vähän perspektiiviä omaan maahan ja arkeen. Mutta eri asia on sitten se, että millä oikeudella joku yksilö kuormittaa maapalloa-ihmisille kai useimmiten tuo hyvinvointia. Että ajatus siitä etä mistään viis kun MINÄ täytän tarpeitani on ällö ja kehittymätön.

Saa olla kyllä tosi typerä.



Itse olen 37- vuotias ja todella paljon matkustellut jo työnkin puolesta. En tosiaan voi mennä sanomaan että Eurooppa ja Aasia on jo nähty. Tietty jos "näkemiseen" riittää turistikohteiden nähtävyydet mutta jos on nähnyt Ranskassa eiffel tornin on helvetin typerää sanoa että jaaha Ranska on nähty. No toki sun "valloitukset" jo huomas moni mutta oli pakko kommentoida typeryyttäsi.

Veikkaanpa, että näkemättä ja kokematta on vielä vaikka mitä. Se että on kerran käynyt kääntymässä jossain ei tarkoita, että koko maa on "nähty". Varsinkin jos se "näkeminen" tarkoittaa maisemaa hotellin uima-altaalle.

Amerikkalainen turisti pyyhkäisi Amsterdamin, Lontoon ja Pariisin neljässä vuorokaudessa ja totesi kotiin palattuaan "I've done Europe".

Euroopa nähty, Aasia nähty :) Niiden todelliseen näkemiseen ja kokemiseen ei taida riittää yhden ihmisen elinikä.. ellei sitten ole tien päällä 365/24

Minua naurattaa aina nämä "kokeneet" matkailijat, jotka ovat niin nähdeet jonkun paikan (valtion tai maanosan) kun todellisuudessa ovat nähdeet siitä murto-osan.

Olen asunut vuosia Keski-Euroopassa ja reissannut alueella muutenkin todella paljon, silti en voisi väittää, että kaikki on nähty :)

Saa olla kyllä tosi typerä.

Itse olen 37- vuotias ja todella paljon matkustellut jo työnkin puolesta. En tosiaan voi mennä sanomaan että Eurooppa ja Aasia on jo nähty. Tietty jos "näkemiseen" riittää turistikohteiden nähtävyydet mutta jos on nähnyt Ranskassa eiffel tornin on helvetin typerää sanoa että jaaha Ranska on nähty. No toki sun "valloitukset" jo huomas moni mutta oli pakko kommentoida typeryyttäsi.

Jos on Kyprosta lukuunottamatta käynyt kaikissa Euroopan maissa, ja asunutkin parissa maassa, voi mielestäni hyvin sanoa, että Eurooppa on jo nähty. Ja jokaisessa maassa olen käynyt muuallakin kuin pääkaupungissa. Sanon edelleen ihan hyvällä omalla tunnolla että Eurooppa on jo nähty, joten nykyään matkustan enää vain kaukomaille. Yksi kuukauden reissu kerran vuodessa riittää.

Täällä ei vanne ainakaan minun päätä kiristä ja matkustella ei juuri tarvi, koska on kiva sää n. 8-9 kk vuodesta ja voi istuskella ravintoloissa ja kahviloissa ym.



Toki, ei me matkusteltu paljon Suomessa asuessamme.