Selittäkää nyt minulle, että KUINKA Vantaan koulujen resurssitilanne VOI olla näin heikko?

- Opetuslautakunta päätti 10.9.2012 yksimielisesti säilyttää koulujen johtokunnat. Opetuslautakunta ehdotti 1 euron kokouspalkkiomallia, jotta sivistysviraston säästötavoitteet (johtokuntien osuudeksi arvioitu 30.000 e) eivät kärsisi johtokuntien takia. Miksi 1 euron kokouspalkkiomallia ei ryhdytty valmistelemaan?

- Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa on sitouduttu kehittämään johtokuntatoimintaa, avoimuutta, kansalaisaktiivisuutta ja lähidemokratiaa. Miten johtokuntien lakkauttaminen ja niiden päätöksenteon siirtäminen opetuslautakuntaan edistää näitä periaatteita, joihin on sitouduttu? Voidaanko uudella, johtokuntien tilalle esitettävällä mallilla saavuttaa kaikki ne tavoitteet, joita johtokuntien toiminnalle on asetettu. Mitkä tulevat olemaan keinot?

- Mistä johtuu, että Vantaalla erityistukipäätökset sekä kouluissa että päiväkodeissa ovat lähteneet selvään laskuun v. 2010, vaikka Vantaan opettajat arvioivat, että oppilasaines on kautta linjan tullut haastavammaksi? Onko koulujen ja päiväkotien erityisopetuksen resurssipula mahdollisesti vaikuttanut siihen, että erityisoppilaspäätöksiä tehdään vähemmän, kun jo etukäteen tiedetään, ettei resursseja antaa päätöksen vaatimaa erityisopetusta ole? Aikaisemmin erityisoppilaita oli kouluissa joka vuosi 12,5% oppilasmäärästä, v. 2010 oli 11,2% v. 2011 on 10,2%, 2012 on 10,0%, 2013 on 9,3%, 2014 on budjetoitu 9,1%, 2015 on 9,1% ja 2016 on budjetoitu 9,0%.

Päiväkodeissa vastaavasti v. 2010 oli 8,2% ja vuodelle 2016 budjetoitu 6,9%.

- Miten 1.-2. luokkalaisten viikkotuntimäärän pudottaminen yhdellä tunnilla 20 – 19 tuntiin (siis jopa alle esikouluopetustuntien) vaikuttaa vantaalaisten oppilaiden pärjäämiseen pitkällä tähtäimellä? Varsinkin kun samaan aikaan toteutetaan TURPO-uudistusta entistä vähemmillä resursseilla?

Miten erityisopetukseen oikeutettujen oppilaiden eriyttäminen on tarkoitus hoitaa, jos avustajien määrä vähenee esitetysti ja kouluissa on nykyistä vähemmän aikuisia.

<a href="http://www.vavi.fi/?p=15536" alt="http://www.vavi.fi/?p=15536">http://www.vavi.fi/?p=15536</a&gt;

No tästä en kyllä ymmärtänyt juuri mitään....

kuin se äänestää. ei se ole mikään Vantaa, mikä päättää, vaan teidän äänestämät kokoomus-ja demarivaltuutetut.

kuin se äänestää. ei se ole mikään Vantaa, mikä päättää, vaan teidän äänestämät kokoomus-ja demarivaltuutetut.

sitä saa mitä tilaa

Nykyäänhän tuki on jaettu yleiseen-, tehostettuun- ja erityistukeen. Yleistä ja tehostettua ei lasketa, koska se annetaan koulun omilla tukitoimilla.

Ja gettoa muutenkin.

enkä edes Uudeltamaalta, mutta minä yläasteen opettajana voisin vallan hyvin luopua oppikirjasta. Voisin kirjoituttaa kielioppisäännöt ja esimerkkilauseet vihkoon (ja niin teenkin, vaikka kirja onkin), koska mikään kirjasarja ei mielestäni ole täydellinen, kaikissa on aina jotain virheitä tai ei ole käsitelty jotain aihepiiriä haluamallani tavalla. Esimieheni on kuitenkin kieltäytynyt, kun olen ehdottanut oppikirjan jättämistä pois. Hänen mielestään on positiivinen viesti koteihin päin, että oppiaineessa on oppikirja.



Ja mitä tulee siihen, että helsinkiläiset elättävät muuta maata, huomauttaisin, että siellä pääkaupunkiseudulla asuu kuitenkin vain miljoona ihmistä. Me loput neljä miljoonaa asumme täällä muualla Suomessa. Että mihin suuntaan ne rahat sitten virtaavatkaan...

Erityisluokkia ei siirretä, vaan jokainen oppilas siirtyy omaan lähikouluunsa alueellisista erityisluokilta. Pienillä kouluilla ei resurssit perustaa pienryhmissä. Jos perustettaisiin, olisi luki yms. Osa-aikaisesta erityisopetuksessa pois. Eli erityisoppilaat integroitu esiopetuksen luokkiin. Pahimmillaan voimakkaasti oireilua lapsi sitoo yhden aikuisen.

Alueellisten Erityisluokkien purku vuosina 2012-2014.

Seuratkaa vanhemmat tarkasti lastennekoulunkäyntiä ja vaatikaa lapsillenne heidän tarvitsema tuki.

Täytyy myöntää, että olen hämmästellyt tätä keskustelua Vantaan koulukurjuudesta pitkin syksyä. Miksi annetaan kuva, että kaikki on päin peetä? Toki osa jutuista ainakin lehtien mukaan on omituisesti, mutta meidän perheen osalta hommat on ok. Esimerkiksi luokkakoot ovat tosi pienet, kun muistelen 80-lukua, jolloin olin itse koulussa Vantaalla. Nuorimman lapseni luokassa oli ainakin ennen joulua 17 oppilasta ja vanhimman lapseni luokassa 21 oppilasta.

meidän koulussa Vantaalla on kyllä tunti hävinnyt, mutta on kirjoja (uusia), on jakoryhmiä (matikka, äikkä ja kässä), luokka on pieni (18), on avustaja muistaakseni koko ajan nyt ykkösen ja kakkosen ajan.



Esim. avustajaresurssit rehtorit saavat päättää melko itsenäisesti.

Joissakin muissa kunnissa päättäjät satsaavat enemmän kouluun vaikka vähistäkin rahoista. Vantaalla ajatellaan, että koulusta voi säästää.

Mihin Vantaalla sitten rahoja käytetään? mistä muut kunnat tinkivät? Olisiko opettajia linjoilla, jotka osaisivat vastata, että miten te koette tämän säästämisen?



Itsellä ekaluokkalainen tyttö ja nyt tippui tuntimäärä sitten 19 viikkotuntiin. Meidän on taas perheessä mietittävä 1 lisätunti viikossa lapsen hoitoa verrattuna kaveriini, joka asuu Helsingissä.

joiden hienot visiot kaupungin kehittämisestä megaluokan metropoliksi ovat saaneet aikaan järkyttävän velkataakan. Myös Vantaan koulutoimi on yhden kyseenalaisen visionäärin käsissä.

Kyllä on lapsiperheillä paljon enemmän murheita siellä päin..

ei ole jakotunteja, ei avustajaa koskaan luokassa eikä työkirjoja, ei edes oppikirjoja joka aineessa. Ystävämme lapsella Espoossa on asiat aika paljon tasokkaammin.



T: turhautunut vantaalainen äiti

peröhikiälaistenkin koulutusta täältä käsin, joten ei kannata niin kovasti huudella!

Vantaalla saadaan matikanopetusta kaksi (täyttä)viikkoa vähemmän kuin muualla. Varmasti tämäkin näkyy tulevina vuosina esim. tukiopetuksen tarpeena ja osaamisen tasossa.



Mutta säästöähän tulee, kun opettajille ei tarvitse maksaa palkkaa näistä tunneista.

Vantaan rahat menevät? Johonkinhan ne menevät!!!!

liikenneprojektit. Niihin.

Kyllä on lapsiperheillä paljon enemmän murheita siellä päin..

Sekä ruuhkaSuomi että maaseutu kuulostavat vähän ikäviltä. RuuhkaSuomessa isot koulut, toisaalta enemmän valinnanvaraa jos lapsella vaikka harvinaisempi harrastus. Myös liikkuminen yleisillä liikennevälineillä helppoa, ei olla koulutaksikyytien ja vanhempien autojen varassa. Huonoa maaseudulla se että oppilasaines "liian suomalaista", haluaisin että lapseni tutustuu eri kulttuureista oleviin ihmisiin.

Ehkä keskikokoinen kaupunki jossa asun paras...

Vantaan kaupungin taloudenvakauttamishanketta. Siellä joku kaupunginhallituksen talousihminen sanoi suoraan kaupungin tehneen erittäin huonoja investointeja ja hyvin huonoja taloudellisia ratkaisuja. Siksi taloustilanne on äärimmäisen huono. Selitti että velkaa on niin paljon, että kaupunkilaisten kesken jaettuna jokaisella kaupunkilaisella on velkaa n. 2100e. Siispä velkarahat täytyy riipiä lasten, vanhusten ja vammaisten tuista ja hoidosta. Hehän eivät osaa valittaa tai pitää puoliaan. Törkeää kaupungilta!