NYT IHMISET MIELIPITEITÄ, mitä mä oikeen teen??
Kyselin tuossa muutama viikko sitten täältäkin mielipiteitä miten toimia kun hyvä ystävä jo raskausaikani alussa periaatteessa puheissaan kieltäytyi kummiudesta. Hän sanoi tuolloin, että heille riittää nämä kaksi kummilasta ja onneksi siitä voi myös kieltäytyä.
Pohdin yötä päivää kysynkö silti vai enkö ja mies lopulta oli sitä mieltä, että en kysyisi, tulisi vaan molemmille paha mieli jos toinen kerran kieltäytyy. Harmittanut asia kuitenkin on koko ajan, ja tiedän tämän olevan viimeinen lapsemme, haikeana miettinyt, etteivät nämä rakkaat ystävät ole koskaan kenenkään lapsemme kummeja.
Muillakin lapsilla on neljä kummia ja ns. " täytekummit" sit lopulta kysyttiin tällekkin lapselle. Nyt illalla tämän ystäväni kanssa puhuimme puhelimessa ja saatiin lopulta asiasta puhuttua. Hän ei ollut tarkoittanut sanomisiaan mitenkään, eräs tilanne toisen kummilasten vanhempien kanssa vaan oli kärjistänyt hänet sanomaan sellaista ja kun tiedän asian, uskon puheen täysin. (Tähän ystävääni voin muutenkin luottaa täysillä!) He olivat jopa olleet hiukan ihmeissään, ettemme olleet heitä kummeiksi pyytäneet ja olisivat suostuneet...
Ristiäisiin on pari viikkoa vielä aikaa, miten toimin? Tiedän, että harmittelen lopun elämääni, etteivät ole lasteni kummeja. Voiko ihmisellä olla kuutta kummia? En koe voivani kuitenkaan peruuttaa pyyntöä tuolta pariskunnalta, jota tuskin edes tunnemme (sukulaisia).. Voi, antakaa nyt jotain neuvoja, olen ihan sekaisin!
Kommentit (13)
Joten jos mietit että se jäisi harmittamaan niin pyydä heitä kummeiksi.
Meillä pojalla on 5 kummia ja ei ole yhtään liikaa.. =)
Mitä helkutin väliä on, ketä kummeina on. Lahjojenko takia jotkut niitä kummeja kerää?
Ainakin minun ystäväni lapsella on 7 kummia...
Ja pyydä ihmeessä ystäväsi kummiksi niin ei jää asia vaivaamaan.
Meidän vanhimmalla lapsella kolme kummia ja vaivoin pitää yhteyttä joten kyllä kuudesta joku ainakin sitten pitää :)
Ehkä meidän pahnanpohjimmaisella tulee olemaan se kuusi kummia=) Yön yli vielä asiaa mietin ja miehen kanssa puin.
Lahjojen kalastusepäilijälle: haluaisin todella jokaiselle lapselle sellaiset kummit jotka pitävät yhteyttä ja kyselevät kuulumisia. Pidän noita seikkoja paljon tärkeämpänä kuin lahjoja.
Jokainen kyllä osaa muistaa jouluna ja synttärinä sillä v**un paketilla, syytämällä tänne huusholliin vielä lisää turhaa krääsää. Ne kummit, jotka ovat kummilapsensa tärkeänä päivänä paikalla tai jopa istahtavat hänen kanssaan hetkeksi lattialle leikkimään, ovat minun mieleeni PALJON enemmän... Valitettavasti niitä mahtuu meidänkin lasten komeaan kummikaartiin (nyt 12 kpl) vain kolme=(
Olisiko kannattanut, kysynpähän vaan?! NIIH!
Voitteko rakastaa lastanne vaikka hänellä olisi V A I N kolme kummia?
mene psykiatrille ja hanki joku lääkitys, sä oot pateettinen tapaus
Mulla on oikeasti ongelma tuosta, minkä takia TEIDÄNKIN pitää pahoittaa mieleni? Miksi edes vaivaudutte vastaamaan?
En ole ap, mutta harmittaa toisen puolesta tollainen tökeryys. Ei todellakaan ollut kyse siitä, etteikö kolme kummia riittäisi ap:n lapselle, vaan siitä, että hän haluaisi hyvän ystävänsä lapselleen kummiksi, vaikka on jo pyytänyt neljää muuta. Inhottaa, kun joidenkin täytyy tulla poimimaan viesteistä joitain itse haluamiaan paloja ja vastailla sitten näihin ilkeästi. Kuin piru Raamattua lukisi.
Onko tullu mieleen keskustella sen ystäväsi kanssa - mikäli hän on YSTÄVÄSI?
Keitä nämä muut ihmiset ovat? Eivätkö he ole läheisiä sitten? Kuusi kummia on kyllä aika paljon, mutta kukin tavallaan...
Mutta se toinen pariskunta ei, joita pyydettiin, että saataisiin se neljä kummia täyteen, koska lähinnä isovanhemmat olivat sitä mieltä, että neljä tällekkin, koska muillakin on. Harmittaa sekin niin hemmetisti, että annoin niille isovanhemmille periksi tämän vaatimuksen/toiveen, mutta tehty mikä tehty=(