Lue keskustelun säännöt.
Yksin synnyttäneet
04.01.2013 |
Ootko synnyttänyt yksin, ilman tukihenkilöä, miestä? Pärjäsitkö?
Kommentit (18)
Vähän reilut kaksi vuotta sitten synnytin toisen lapsen ilman miestä, vaikka tarkoitus oli yhdessä hoitaa homma. Olin valmiiksi sairaalassa (kun piti aamulla käynnistää), mutta likka päätti hyökätä ulos aamulla kukon laulun aikaan ihan itsekseen. Mies myöhästyi kymmenen minuuttia synnytyksestä.
Selvisin vartin verran synnytyssalissa itseksenikin, kauempaa ei hommaan mennyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua sinne ketään ylimääräistä, varsinkaan miestä. En kestä mitään turhaa höpinää tai lässytystä siinä, haluan olla ihan rauhassa. Hyvin on aina mennyt.
En pärjänny.Tuolla se roikku puoliksi ulkona. Ei onnistu aikuiselta mikään yksin.
Mitään tukihenkilöä en siihen tilanteeseen kaivannut. Sen verran oli kipua että en olisi jaksanut tukihenkilön kanssa seurustella.
Joku saattaa oikeasti tarvita tukihenkilön synnytykseen, vaikka äitinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljäs tulossa. Eiköhän sitä yksinkin siellä selviä, vaikka voikin tulla "tylsää" :)
Mieheni onkin aina ollut mukana, mutta nyt näyttää siltä, ettei ole lapsenvahtia.
4 synnytytsä, joista kahdessa mies kokoajan paikalla, yhdessä ei ehtinyt ollenkaan ja yhteen ehti juuri ponnistusvaiheessa.
En kaivannut miestä tippaakaan... vasta sitten kun lapsi oli maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edessä olis täälläkin ehkä yksin synnyttäminen.. mies lähti tänään, oon vähän vieläkin shokissa, ja edessä on leikkaus nukutuksessa.. mitähän vauvalle sitten tapahtuu, kuka häntä pientä hoitaa..
Päätös oli minun, mutta muutakaan ei voinut.
Leikkuriin pari viikkoa. Pelottaa niin että oksettaa.. tämä koko tilanne :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen oikein tyytyväinen päätökseen. Mies jäi esikoisemme kanssa kotiin, koska asuimme silloin kaukana sukulaisista. Synnytys oli niin hankala etten olisi halunnut miestä siihen tilanteeseen, kun ei olisi voinut mitään muuta tehdä kun seurata vierestä. Kolmas tuli sektiolla ja mies oli osastolla valmiina kun lapsi sinne tuotiin, kun itse jouduin jäämään heräämöön odottamaan että puudutus lakkaa.
Oma mielipiteeni on että ei niitä miehiä siellä tarvita, onhan sitä henkilökuntaa koko ajan ympärillä.
Päätös oli minun, mutta muutakaan ei voinut.
Leikkuriin pari viikkoa. Pelottaa niin että oksettaa.. tämä koko tilanne :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin Kauniissa ja rohkeissa :D
Niin kuin Kauniissa ja rohkeissa :D
Ei kai kukaan sukulaisiaan ottaisi sinne viihdytettäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on masennus ja se oireilee sitten muunmuassa huutamisena ja haukkumisena ja minun itkettämisenä. Lapset kärsii.. oli tehtävä raskas päätös :( Rakastan ihan sikana häntä ja kuolen kohta tähän oloon.. en voinut muuta.. :(
ap
Ilmeisesti 13 vuotta sitten oli niin erikoista, että joku tuli paikalle yksin, että laittoivat kätilöharjoittelijan doulan hommiin
Pärjäsin. halusin synnyttää rauhassa enkä kaivannut siihen paikalle ketään. Henkilökunta nyt tietysti oli osan aikaa.
mulla on mies mutta en halunnut häntä synnytykseen ja hän herkkänä henkilönä oli varmasti päätöksestäni helpottunut ;-)
Minua olisi "tukihenkilö" pelkästään häirinnyt, olisin vaan miettinyt hänen jaksamistaan ja ettei hän huolestu liikaa, varsinkin jos se olisi ollut oma mies. Enkä minä siinä tilanteessa muutenkaan mitään muuta ajatellut kuin oman kehoni tuntemuksia ja synnyttämisen prosessia, ei siinä ulkoista maailmaa juuri huomaa.
ja synnytin myös "yksin", olihan siellä tietysti kätilöt yms. Oli ihana ja voimaannuttava kokemus, vaikka synnytys oli fyysisesti rankka. Pärjäsin hyvin, tukihenkilö olisi ollut luultavasti vain tiellä.