Lue keskustelun säännöt.
Lähioitajan työssä ei ole kyse kuitenkaan ydinfysiikasta
04.01.2013 |
Ärsyttää millasella paatoksella jotkut lähihoitajat suhtautuu työhönsä. Järkyttävää miten esim. sekin, että miten joku vaippa pitää taitella ennen kuin sen voi laittaa asiakkaalle on niin kamalan tärkeetä.
Ja se insuliinin pisto. Voi vittu, että voi olla vakavaa! Tietty sitä pitää osata pistää oikealle ihmiselle ja oikea määrä. Mutta voi herranjestas, kyse ei ole kuitenkaan mistään suoneen pistettävästä lääkkeestä.
Ja kaikilla on tietty ihan omat mieliepiteet kaikesta. Yhen mielestä yks on oikein ja toisen mielestä toinen.
Miten saatana ne saa ees potilaita hoidettua kun pitää pilkkua nussia koko ajan?
On tosiaan aika naisvaltanen ala ja se kyllä näkyy.
Kommentit (66)
insuliinin voi pistää vaikka korvalehteen. Kyllä se sieltäkin imeytyy.
Mut millä nopeudella, ja miten se vaikuttaa potilaan sokeritasapainoon? Miten lähihoitaja muuttaa annosta, jos pistää insuliinin korvalehteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko raketti-insuliini vai mikä? En muuta mitenkään.
-enkä ole edes lähihoitaja
Itselläni ei minkäänlaista kokemusta lääketieteestä, mutta lapsettomuushoidoissa ollessa sain 5 min. opastuksen miten hoidoissa käytettävät lääkkeet pistetään, tämän jälkeen lukaisin vielä ohjeet kotona, ja pistelin itseäni onnistuneesti. Insuliinia ei ole tarvinnut pistää, mutta luulisi, ettei siitä saa brassailun aihetta.
Sinänsä tosin arvostan korkealle kaikkia hoitoalalla työskenteleviä, ja koska en tunne lähäreitä, en tiedä heidän yleisestä pätemisestään juurikaan.
mutta harva ydinfyysikko jaksaisi päivääkään vanhuksia hoitaa...sen verran raskasta, uuvuttavaa ja henkisesti kuormittavaa (=yksitoikkoista + näet kuolemaa ja kärsimystä, omaisten välinpitämättömyyttä jne jne)
Niin että turha oikeastaan kenenkään naisen on korottaa itseään lähihoitajien yläpuolelle, jos se ydinfyysiikasta on kiinni.
Hah.
Vai mikä ala on tärkeämpi kuin joku toinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta harva ydinfyysikko jaksaisi päivääkään vanhuksia hoitaa...sen verran raskasta, uuvuttavaa ja henkisesti kuormittavaa (=yksitoikkoista + näet kuolemaa ja kärsimystä, omaisten välinpitämättömyyttä jne jne)
Ja asiatonta käyttäytymistä potilaita kohtaan.
ei pärjää sairaalaan joutuessaan ilman hoitajaa, mutta hoitaja tulee mainiosti toimeen ilman ydinfyysikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta se, että itse nostetaan itseään toisia tärkeämmäksi, ei pysytä omalla tontilla, vaan kyseenalaistetaan toisten ammattihenkilöiden pätevyys, se on se ongelma.
Jokaisen työ on tärkeää, mut jokainen saakoon myös työrauhan oman työnsä tekemiseen. Sitä on lähärin vaikea antaa.
Mulla on vuosien varrella ollut usea lähihoitaja ystävä ja kaikki ihan samanlaisia itseään toistuvasti jalustalle nostavia.
Etenkin nämä vanhusten kanssa työskentelevät..
Kyllä mä arvostan heidän duuniaan ja panostaan, koska itse musta ei ole kys hommaan. Siinä pitää olla vähän höveli, höntti ja höpökäs.
Sitten jos jollain on tuttavapiirissä vähän flunssaa, niin pohtivat porukalla, että mitähän virusperää mahtaa olla ja miten sitä hoitaa. FLUNSSAA!
Pojalla murtui polvilumpio, jo sain neljä ortopedistä eriävää diagnoosia!!! ja mulla kun todettiin diabetes, niin olihan kolonna tulossa piikittämään ja mittaamaan verenpaineita. Ei kiitos, mä osaan ihan itekin.
Ihan paskantärkeetä porukkaa ja jatkuvasti tekemässä diagnoosia, haukkumassa lääkäreitä, kun eivät osaa hommiaan jne.
esim. ei sairaanhoitajat ole noin päällekäyviä "lääkäreitä" kuin lähihoitajat ovat.
Mutta he itse eivät saisi arvostaa työtään:D
Sama jttu se on kuule vaikka tietokone alalla, kun joku juttu ei toimi saan monia ohjeita mitä kokeilla ja loppujen lopuksi vika ei ole mikään niistä.
Kyllä saa olla päästään vajaa jos miettii ja ahdistuu toisten työjutuista ja ottaa noin koville jos toinen kokee oman työnsä tärkeäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin rouva kävi iltakoulussa parin vuoden ajan ja valmistui lähihoitajaksi. Lopputyö oli niin paljon kirjoitusvirheitä täynnä, ettei se missään muussa koulussa olisi mennyt läpi.
Meillä oli synnärillä huoneessa lähihoitajien tekemä päättötyö vauvan kylvetyksestä. Se oli tasoltaan ala-asteen ryhmätyö niin sisällöltään kuin ulkomuodoltaan. Onhan siihen varmasti joku kirjallinen osuuskin kuulunut, mutta ei sellaisesta aineistosta paljoa kirjoitettavaa saa. Yhden yläasteen esseen verran.
Yhteiskunnan rahojen tuhlaamista moinen. Lähihoitajat voisi kurssittaa huomattavasti nopeammin ja sitten vaan käytännön hommiin, käytännössä ne vaipantaittelut ja muut pitää kuitenkin opetella.
kaikkein kauheimpia kokemuksia (ja tärkeimpiä hoitajia) ovat juuri nämä vanhusten pitkäaikaishoitopaikat.
Olen itse työskennellyt aika monessa paikassa leikkurista avopuolen terveydenhoitajan saakka.
Pätemisen tarve on suuri tuolla missä hoidetaan 97v ikäihmisiä. Vaippojen asettelinen on taidetta ja nimenomaan niiden teippien kanssa on oltava tarkkana =)
Olen aikoinaan käynyt Tampereella diabeteshoitajan kurssit ja luulen tietäväni miten verensokeri mitataan (ensimmäinen veripisara pyyhitään pois) kun yhdessä pitkäaikaishoitolassa vanhempi sh näki tapani mitata verensokereita hän katsoi asiakseen tehdä tuosta osastokokousasian. On kuulema ajan haaskaamista pyyhkiä vuodepotilaalta ensimmäinen veripisara pois.
Kaikkea tätä pikkumaisuutta ja toisten tarkkailua ihmettelen hoitoalalla. Mitä se ketään haittaa, jos työtä tekee omilla tyyleillään? Eikö se lopputulos ole päämääränä?
Ja sitten tämäkin vielä, saat sijaisena/uutena/opiskelijana niin monta ohjetta kuin on työntekijöitä.. oikeastaan koskaan et oikein. Joko jaksat etsiä paikkaasi ja kestää suoranaista vihamielisyyttä tai luovutat heti alkumetreillä.
Kun ja jos paikkasi löydät tuossa työyhteisössä kannattaa olla varovainen ettet tule selkäänpuukotetuksi.
Hoitoalalla on aika harvassa sellainen lupsakka ja rento ilmapiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta siihen on pakko olla kutsumusta, ja lujasti muuten sitä ei pystyisi/jaksaisi tehdä sydämellään.Niin että hoitotyön periaatteet toteutuvat.
Esimerkiksi kotihoidossa resurssit on vedetty niin tiukoille ettei työtä pysty tekemään sydämellä eivätkä hoitotyön periaatteet toteudu. Hoito on paikoin niin huonoa, että hävettää itseäänkin. Päälliköitä ei kiinnosta.
minullakin olisi ollut kutsumusta,liikaakin koska en kestänyt sitä että ihmiset jäivät ilman riittävää perushoitoa,saati sitten inhimilistä läsnäoloa.Siksi vaihdoin alaa-olen nyt teollisuudessa työssä. Toisinaan on hirveä ikävä hoitotyöhön, varsinkin kun käy entisen työpaikan jollain polilla, sairaalan hajukin tuntuu mukavalta :) nyt.
Tsemppiä ja jaksuja KAIKILLE hoitotyötä tekeville.
t 8
ei pärjää sairaalaan joutuessaan ilman hoitajaa, mutta hoitaja tulee mainiosti toimeen ilman ydinfyysikkoa.
Niin, hoitajahan ei tarvitse röntgenkuvia eikä määrää sädehoitoa. Jos niihin joutuu potilaaksi, kannattaa toivoa, että sairaalassa on fyysikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei pärjää sairaalaan joutuessaan ilman hoitajaa, mutta hoitaja tulee mainiosti toimeen ilman ydinfyysikkoa.
Pitäähän sairaaloidenkin saada sähköä jostain. Ja paljon.
Mulla on vuosien varrella ollut usea lähihoitaja ystävä ja kaikki ihan samanlaisia itseään toistuvasti jalustalle nostavia.
Etenkin nämä vanhusten kanssa työskentelevät..
Kyllä mä arvostan heidän duuniaan ja panostaan, koska itse musta ei ole kys hommaan. Siinä pitää olla vähän höveli, höntti ja höpökäs.
Sitten jos jollain on tuttavapiirissä vähän flunssaa, niin pohtivat porukalla, että mitähän virusperää mahtaa olla ja miten sitä hoitaa. FLUNSSAA!
Pojalla murtui polvilumpio, jo sain neljä ortopedistä eriävää diagnoosia!!! ja mulla kun todettiin diabetes, niin olihan kolonna tulossa piikittämään ja mittaamaan verenpaineita. Ei kiitos, mä osaan ihan itekin.
Ihan paskantärkeetä porukkaa ja jatkuvasti tekemässä diagnoosia, haukkumassa lääkäreitä, kun eivät osaa hommiaan jne.
esim. ei sairaanhoitajat ole noin päällekäyviä "lääkäreitä" kuin lähihoitajat ovat.
Olen itsekin ihmetellyt lähäreiden mukatärkeyttä. Ei siinä, onhan heidän työnsä tärkeää - mutta ihan totta, se on ihan tavallinen amistutkinto! Kyse ei ole mistään ylilääkärin opinnoista.
Mun yksi lähärikaveri aina kertoo, miten on lääkärien kanssa samalla alalla. No ihan miten vaan ;)
Mutta se, että itse nostetaan itseään toisia tärkeämmäksi, ei pysytä omalla tontilla, vaan kyseenalaistetaan toisten ammattihenkilöiden pätevyys, se on se ongelma.
Jokaisen työ on tärkeää, mut jokainen saakoon myös työrauhan oman työnsä tekemiseen. Sitä on lähärin vaikea antaa.
Jopa me tavalliset talliaiset kyseenalaistamme ihmisten pätevyyttä
* ravintolassa kokin
* hotelleissa siivojien
*kaupassa myyjien
* leffoissa näyttelijöiden
* eduskunnan ja jopa pressan työt
Jne
Vaikka itse emme olisi saaneet minkäänlaista koulutusta näihin arvoselemme silti.
Mulla on vuosien varrella ollut usea lähihoitaja ystävä ja kaikki ihan samanlaisia itseään toistuvasti jalustalle nostavia.
Etenkin nämä vanhusten kanssa työskentelevät..
Kyllä mä arvostan heidän duuniaan ja panostaan, koska itse musta ei ole kys hommaan. Siinä pitää olla vähän höveli, höntti ja höpökäs.
Sitten jos jollain on tuttavapiirissä vähän flunssaa, niin pohtivat porukalla, että mitähän virusperää mahtaa olla ja miten sitä hoitaa. FLUNSSAA!
Pojalla murtui polvilumpio, jo sain neljä ortopedistä eriävää diagnoosia!!! ja mulla kun todettiin diabetes, niin olihan kolonna tulossa piikittämään ja mittaamaan verenpaineita. Ei kiitos, mä osaan ihan itekin.
Ihan paskantärkeetä porukkaa ja jatkuvasti tekemässä diagnoosia, haukkumassa lääkäreitä, kun eivät osaa hommiaan jne.
esim. ei sairaanhoitajat ole noin päällekäyviä "lääkäreitä" kuin lähihoitajat ovat.
Mutta he itse eivät saisi arvostaa työtään:DSama jttu se on kuule vaikka tietokone alalla, kun joku juttu ei toimi saan monia ohjeita mitä kokeilla ja loppujen lopuksi vika ei ole mikään niistä.
Kyllä saa olla päästään vajaa jos miettii ja ahdistuu toisten työjutuista ja ottaa noin koville jos toinen kokee oman työnsä tärkeäksi.
sitäkö se omanalansa arvostaminen on, että jatkuvasti puuttuu toisten ihmisten elämään, pyrkivät kumoamaan lääkäreiden diagnooseja? Sitäkö se omanalansa arvostaminen on, että ylipäätään puhuu toisille ihmisille paskavaipan vaihdosta ja vaipan sisällöstä ja vanhusten seisokeista, kun vanha herra haluaa juuri häntä?
Lähihoitaja ei ole koulutettu tarpeeksi tekemään diagnooseja yhtään mistään. Toivottavasti te lähihoitajat sen joskus vielä tajuatte. Ja myös sen, ettei kaikkia kiinnosta puhua paskasta kahvipyödässä. :)
Niin ja voisivat nuo tietty pitää suunsa muutenkin kiinni. JOS olisin tarpeeksi ilkeä ihminen, niin kukaan noista ammattiylpeistä lähäreistä ei tekisi enää työtään.
Kaikki nimittäin ovat puhuneet asiakkaistaan nimillä ja jopa osoitteitakin on kerrottu.
Lähinnä säälittää ihmiset, joiden elämä koostuu vain duunista, eikä muita puheenaiheta ole. Ehkä se on sitten se luterilainen kasvatus, joka ajaa ihmiset siihen. :)
jos ilmiantaisit nämä vaitiolovelvollisuuden rikkojat. Saisivat potilaat oikeutta ja nämä lähärit tilaisuuden kehittää ammattitaitoaan.
Mulla on vuosien varrella ollut usea lähihoitaja ystävä ja kaikki ihan samanlaisia itseään toistuvasti jalustalle nostavia.
Etenkin nämä vanhusten kanssa työskentelevät..
Kyllä mä arvostan heidän duuniaan ja panostaan, koska itse musta ei ole kys hommaan. Siinä pitää olla vähän höveli, höntti ja höpökäs.
Sitten jos jollain on tuttavapiirissä vähän flunssaa, niin pohtivat porukalla, että mitähän virusperää mahtaa olla ja miten sitä hoitaa. FLUNSSAA!
Pojalla murtui polvilumpio, jo sain neljä ortopedistä eriävää diagnoosia!!! ja mulla kun todettiin diabetes, niin olihan kolonna tulossa piikittämään ja mittaamaan verenpaineita. Ei kiitos, mä osaan ihan itekin.
Ihan paskantärkeetä porukkaa ja jatkuvasti tekemässä diagnoosia, haukkumassa lääkäreitä, kun eivät osaa hommiaan jne.
esim. ei sairaanhoitajat ole noin päällekäyviä "lääkäreitä" kuin lähihoitajat ovat.
Olen itsekin ihmetellyt lähäreiden mukatärkeyttä. Ei siinä, onhan heidän työnsä tärkeää - mutta ihan totta, se on ihan tavallinen amistutkinto! Kyse ei ole mistään ylilääkärin opinnoista.
Mun yksi lähärikaveri aina kertoo, miten on lääkärien kanssa samalla alalla. No ihan miten vaan ;)
Tästähän mä repesin! :D Näitähän pitäisi kirjoittaa ylös, että voi sitten vanhana lukea. Sellainen hellunen kirjanen: "lähihoitajien suusta"
Naapurin rouva kävi iltakoulussa parin vuoden ajan ja valmistui lähihoitajaksi. Lopputyö oli niin paljon kirjoitusvirheitä täynnä, ettei se missään muussa koulussa olisi mennyt läpi. Koskaanhan se ei saanut läpi lääkelaskuja ja silti sai päättötodistuksen.