yht. bruttotulot 60000€/v.

Kaksi aikuista + kaksi lasta. Kaikki menee mitä tulee. Ehkä 50e jää säästöön kuukaudessa.



Vaimo valmistuu muutaman vuoden päästä hyväpalkkaiseen ammattiin (noin 60-70 000e/v), joten eiköhän sitten saada ostettua asunto.

Olette varsin keskituloisia, ikäryhmässämme ehkä jopa hieman keskitulon yläpuolella.

Meillä vuositulot jossain 90 t luokissa, ja aika kehnosti pärjätään, kun meillä on 3 +1 lasta.

laskea veroprosenttia hieman, kun siihen varmaankin on varaa?



Onhan veronpalautukset ajatuksena kiva asia, mutta jos se johtuu vain siitä, että pidätte veroprosenttia (keinotekoisen) korkealla, niin ettekö käytännössä lainaa ansiotulojanne valtiolle, ja saatte ne sitten vuoden lopussa takaisin? Kun sen sijaan jos kuukausipalkassa tulisi 50-100 euroa enemmän joka kuukausi, voisitte sijoittaa sen johonkin tuottavaan tai ainakin laittaa tilille kasvamaan korkoa?



En tiedä mitä mieltä muut olette mutta näin olen ainakin itse pähkäillyt? Ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka eivät "pysty" säästämään (eli kaikki menee mikä tuleekin), ja "säästävät" sitten veronpalautusten kautta, mutta jos teillä kuitenkin jää tuo 600€ jo kuukaudessa säästöön, niin sitä ongelmaa ei varmaan ole.

Meillä pariskunta, mies töissä ja neiti opiskelee. Yhteensä bruttotulot n. 70k. Verojen ja muiden kulujen jälkeen ei paljoa jää hääsäästötilille. Sitä vaan ihmettelen miten työkaverit ja naapurit ostelee hienoja uusia autoja! Ei kai ne velaksi autoa sentään..

Onnea teille! Aika paljon on kyse kulutustottumuksista. Mutta toki myös siitä onko lapsia vai ei. Muistan kun ennen lapsia nettopalkkani oli 1200 e ja sain siitäkin asuntolainan jälkeen 500 e kk säästöön. Nykyään (perhekoko 2+2) nettopalkkani 1900 e ja säästäminen on hankalaa, etenkin kun puoliso on sellainen että hassaa kaiken rahan heti. Ei puhettakaan että voisin säästää joka kk 500 euroa, ei onnistuisi sitten millään.

Kyllä me ihan hyvin siis pärjätään mutta minusta olisi kivaa että saisi vähän rahaa säästöönkin. Lapsiperheissä raha vaan tuppaa menemään sitä mukaa kuin tuleekin. Ja me ei oikeasti tuhlailla, ravintolassa koko perheenä ei käydä juuri ikinä ja yhtä ainutta merkkivaatetta ei mulla ole.