Hohhoi kun mies on niin helposti ärtyvä! Miten siitä on tullut tuommoinen

nykyään pinna menee niin helposti, ja kaikki on aina jotenkin huonosti. Ärtyy niin helposti, ja jotenkin minulle varsinkin.



Esim. annoin täytettäväksi neuvolaa varten päihdekyselyn (joo minunkin mielestä typerä kysely, mutta kuuluu täällä toimittaa molemmista vanhemmista tietyn ikäisten tarkastuksen yhteydessä).

Hän katsoi hetken aikaa, ei meinannut uskoa että se on neuvolaa varten, repi paperin ja meuhkasi jotain.



No, tuo on vain pienen pieni esimerkki, viimeinen sattumus. Yleensäkin hän jotenkin kuvittelee, ettei yleiset säännöt koske häntä - esim. kun pitänyt hakea ajo-opetuslupia, hermostuu kun pitää olla tiettyjä kaavakkeita mukana, ja ihmettelee kun ei poliisilaitoksella myönnetä lupia jos joku lappu puuttuu.

Sitten kirjoittelee facebookiin pitkiä tarinoita asiasta omalla tavallaan värittäen ja saa tietysti paljon myötäilijöitä tarinalleen.



Mutta ärräpäät lentelee pienen pienestäkin harmista, ja etenkin minut on nyt ottanut jonkinlaiseksi syntipukiksi vähän kaikkeen.

Esim. kun lapsi itki että ei ollut uuden vuoden raketteja, se oli MINUN vika kun en antanut ostaa. Olin vain joskus aiemmin sanonut että ei ne ole minun mielestä tarpeen tms., mutten mitenkään ehdottomasti kieltänyt - ei vaan itse viitsinyt / järjestänyt aikaa mies mennä niitä ostamaan. Eipä häntä kyllä paljon estä minun mielipiteet, jos pitää kaljaa hakea, ja sen hakemiseen riittää aina aikaa.