Uskotteko että mies voi raitistua? Millaisia vaikeuksia pitäisi odottaa?
Mieheni on käyttänyt erittäin runsaasti ja ongelmaksi saakka alkoholia jo useamman vuoden. Humalassa hän on aggressiivinen ja jatkaa juoppoputkiaan joskus useamman päivän. Työnsä hän on hoitanut hyvin mutta avioliittomme on ollut juomisen takia pahoissa vaikeuksissa. Juon itse hyvin harvoin enkä halua parisuhteessa pelätä arvaamatonta miestä ja arvailla missä hän milloinkin ryyppyreissuillansa menee.
Olemme olleet kohta 7 vuotta naimisissa ja mies on selvänä hyvä aviomies ja isä (lapsi 4 v.). Alkoholi oli niin isossa osassa elämäämme, että asetin miehelle ehdon, viina tai avioliitto.
Jouluna teimme yhteisen sopimuksen ettei alkoholiin enää tulevaisuudessa kosketa. Ei ainakaan mies, joka ei sitä pysty kohtuudella käyttämään, enkä minäkään niin että mies olisi paikalla.
Onko tällainen lupaus ihan yhtä tyhjän kanssa vai onko miehellä mahdollisuuksia raitistua? Mistä päätökseen saisi tukea? Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (15)
Ei kai kukaan enää Antabusta syö? Siitä tulee kännätessä niin huono olo... asiaan, asiaan:
Nykyään on myös lääkkeitä, joilla viinanhimoa voi ihan oikeasti hillitä. Eivät estä juomista, mutta tekevät juomisen jatkamisesta suht mielenkiinnotonta.
raitis jo toistakymmentä vuotta. Eihän se raitistuminen ihan hetkessä onnistunut, ei ekalla kerralla kun sitä yritti, ja yksi pitempiaikainen retkahdus sillä on ollut (mutta siitäkin on jo yli 10 vuotta).
Eli on se mahdollista, mutta ei helppoa, ja jos meinaat jaksaa/kestää, niin suosittelen tutustumaan alkoholismiin.
Niin ja meillä mies kävi ensin A-klinikalla, ohjattiin sitä kautta avo-myllyhoitoon, mistä alkoi ensimmäinen raittiusjakso. Se kesti viitisen vuotta, sitten tuli se sortuminen, joka kesti vajaan vuoden (jonka asuimme erillään). Sen jälkeen mies aloitti AA:ssa, jossa kävi todella aktiivisesti alkuvaiheessa, viime vuosina harvemmin, ehkä kerran kuussa.
raitis jo toistakymmentä vuotta. Eihän se raitistuminen ihan hetkessä onnistunut, ei ekalla kerralla kun sitä yritti, ja yksi pitempiaikainen retkahdus sillä on ollut (mutta siitäkin on jo yli 10 vuotta).
Eli on se mahdollista, mutta ei helppoa, ja jos meinaat jaksaa/kestää, niin suosittelen tutustumaan alkoholismiin.
Niin ja meillä mies kävi ensin A-klinikalla, ohjattiin sitä kautta avo-myllyhoitoon, mistä alkoi ensimmäinen raittiusjakso. Se kesti viitisen vuotta, sitten tuli se sortuminen, joka kesti vajaan vuoden (jonka asuimme erillään). Sen jälkeen mies aloitti AA:ssa, jossa kävi todella aktiivisesti alkuvaiheessa, viime vuosina harvemmin, ehkä kerran kuussa.
Kiitos viesteistänne!
Mies on kuin onkin ollut juomatta joulusta saakka. Uutena vuotenakin hän halusi jäädä kotiin, kun pelkäsi että seurassa olisi ollut vaikeaa pitää kiinni raittiudesta.
Arki on sujunut hyvin, mitä nyt huomaan, että mies on välillä aika kireä. Vanha stressinpoistokeino kun on nyt pois käytöstä.
Yritän saada miehen lääkäriin tämän kuun aikana, jotta hän voisi kysellä erilaisista lääkevaihtoehdoista. En jaksa uskoa, että juomattomuus ilman niitä jatkuisi edes kesään saakka, tai varsinkaan sen aikana.
Mutta katsotaan nyt. Mies otti itse eilen puheeksi, kuinka paljon hänelle merkitsee olla hyvä esikuva lapsellemme ja viettää hänen kanssaan enemmän aikaa. Toivottavasti sekin ajatus saa hänet pitämään korkin kiinni.
Nykyään on myös lääkkeitä, joilla viinanhimoa voi ihan oikeasti hillitä. Eivät estä juomista, mutta tekevät juomisen jatkamisesta suht mielenkiinnotonta.
Putket kestää päivä, mutta hän ei juo kotona. Juomista en ole kieltänyt, mutta se on ehdoton, että kotona hän ei juo. Joskus aikoinaan joi, siitä ei koskaan mitään hyvää seurannut.
Mies kävi tällä viikolla ihan omasta aloitteestaan a-klinikalla. Antabusta ei tosiaan enää anneta. Uusi lääke hillitsee viinanhimoa ja ehkäisee alkoholia vaikuttamasta. Reseptin hän saa ensi viikolla, saas kattoo miten lääkkeet tehoavat ja jaksaako hän niitä ottaa.
Mieheläni alkoholin käyttö liittyy sairauteensa ( bipolaarisuus). Varsinkin masisvaiheessa aikaisemmin lääkitsi itseään viinalla, ja joi kaiken mikä käsillä oli.. ja humalasta selvittyään mieliala oli vielä huonompi.
Nyt on lääkitys kunnossa, eikä senkään takia saisi ryypätä, eikä itsekään halua, joten käyttää Antabusta.
Suostuisiko miehesi Antabuksen käyttöön?
Onnea!! Aika moni päättää pikkujoulukauden lopuksi raitistua. Jos riippuvuus on kova, kannattaa apua hakea joko AA:sta tai lääkäriltä. Antabus voi auttaa pahimman alun yli.
Mutta ammattiapu voisi olla tarpeen. Harvat pystyvät lopettamaan kokonaan ilman apua. Ja varsinkaan "kiristyksellä", mies on pakotettu uhkauksin lopettamaan. Hän ei tee sitä omasta halustaan, itsensä vuoksi.
Teidän pitäisi kummankin saada paljon tietoa riippuvuussairaudesta. Ottakaa yhteys a-klinikkaan.
Olen itse alkoholisti, raittiina kaksi vuotta.
Mieheläni alkoholin käyttö liittyy sairauteensa ( bipolaarisuus). Varsinkin masisvaiheessa aikaisemmin lääkitsi itseään viinalla, ja joi kaiken mikä käsillä oli.. ja humalasta selvittyään mieliala oli vielä huonompi.
Nyt on lääkitys kunnossa, eikä senkään takia saisi ryypätä, eikä itsekään halua, joten käyttää Antabusta.
Suostuisiko miehesi Antabuksen käyttöön?
Mies on saanut antabus-reseptin noin vuosi sitten, mutta ei käyttänyt sitä kuin hetken. Pitää ottaa asia uudelleen esiin. En usko että pelkällä tahdonvoimalla pärjätään.
Miehelläni raitistuminen sai vauhtia siitä, että ymmärsi alkoholinkäytön olevan pois itsensä lisäksi lapsilta niin henkisesti, ajallisesti kuin rahallisestikin. Alkoholin käyttö ei ollut sinällään jatkuvaa, vaan hän oli ns. tuurijuoppo. Viinaa meni keskimäärin kerran kahdessa kuussa mutta kertamäärä oli erittäin runsas ja "myrkytystilasta" selviämiseen meni ainakin viikko... kunnes pikkuhiljaa viinanhalu kasvoi siihen mittaan että oli pakko ottaa se hirveä määrä viinaa, tai lähinnä se oli olutta.
Mies on ollut viisi vuotta siten raitis että alkuvaiheessa kolme repsahdusta on koettu. Ja viikon krapulan jälkeen entistä tiukemmin pysyttäytynyt lupauksessa.
Hän ei ole AA:ssa käynyt, mutta alussa kävi kaupungin a-klinikalla. Näistä voisi olla apua ehkä?
juojia? Nimittäin ex-mieheni on juoppo,samoin veljensä kuten myös appiukko.Kukaan ei tietenkään myönnä että heillä on alkon kanssa ongelmia.Appiukko otti viskipullot mukaan vanhainkotiin,silloin kun sai vielä rahaa käsiinsä ja pääsi omin voimin taksin kyydillä alkoon.Miettikää!Me erosimme mieheni kanssa koska hänen ryyppäilynsä,oliko tahallista,että hermostuin ja näytin ovea? vai todellista juomista,mene ja tiedä,suhteemme päättyi kuten alkoikin.Juomiseen.Olisihan se pitänyt arvata kun juopon tapaa,niin ei se mihinkään lasten takia myöskään muutu.Nyt etsin kyllä miestä joka ei viihtyisi ravintoloissa laisinkaan.Saa olla vaikka nössö.
Joko mies on repsahtanut?
Anteeksi jos epäilen, mutta aika suurella todennäköisyydellä toiveesi on turha. Mies kun ottaa vain vähän ... tai ainakin harvoin kun ei kokonaiseen viikkoon ole mitään juonut.
Luku sinänsä on sitten se vieroitusoireista johtuva pahantuulisuus. Sen kyllä kestäisi, jos tietäisi että juominen loppuu, mutta kun sitä yleensä kestää seuraavan ryyppyputken alkuun saakka.
Voin sanoa ei ikinä lopeta,olen itse elänyt juopon kanssa noin 50 vuotta,enkä mitään ole katunut kuin sitä etten ajat sitte ole lähtenyt .Selvänä mitä parhain ja ihanin aviomies , mutta se viina on varjostanut koko ajan.neuvon että ota lapsesi ja häivy.
Vaikuttaako Antabus miehen seksuaalisuuteen?
... mutta helppo se tie ei ole. Teidän kannattaa varmasti yhdessä miehesi kanssa keskustella siitä, mitä toimenpiteitä tehdään raittiuden tueksi. Pelkkä päätös/lupaus sinänsä voi olla melko huteralla pohjalla. Itse olen ollut yli vuoden Antabus -kuurilla (yksi repsahdus välissä) ja ainakin minulle sopii hyvin. Otan Antabusta kaksi kertaa viikossa ja kuurin lopettamisen/keskeyttämisen jälkeen pitää olla vielä 1,5-2 viikkoa juomatta. Eli ehkäisee sen, ettei tule hetken mielijohteesta retkahdettua. Antabus -kuurin aloittaminen olisi myös selkeä viesti sinulle, että miehesi on tosissaan.