miten ratkaista tämä ongelma miehen kanssa?
mieheni opiskelee ammattikorkeassa, haki aikoinaan paikkaa ihan vaan testatakseen pääseekö sisään (ei ole ns. koulunpenkillä istuva lukijatyyppi) kun ei töitä saanut otti hän opiskelupaikan vastaan,joten rahantuonti taloon jäi minun harteilleni. Mieheni tietää että minäkin haluaisin opiskella ja antaisin mitä vaan että pääsisin koska se vie taas muutaman vuoden ja lykkää esim. perheen perustamista minkä myös haluaisin aloittaa ajoissa. :/ tilanne on johtanut siihen että minä käyn töissä hammasta purren koska mieheni ei halua meidän opiskelevan yhtäaikaa, toisinsanoen hän ei halua luopua elintasostamme,mistä minä voin ihan hyvin tinkiä että valmistuisimmekin joskus parempipalkkaisiin töihin.. odotanko tosiaan vuosia että on minun vuoroni ja valmistun vasta.... joskus, ehkä hamassa tulevaisuudessa? kurjuus :(
Kommentit (7)
se on paljastunut täysin vääräksi mitä kuvittelin. eihän mies suoraan kiellä, jos otan asian puheeksi marmattaa sitä että sitten ollaan aina rahapulassa.. vaikka kaikki muut lähipiirissä kannustaa että se nyt on vaan muutama vuosi ja sitten pääsette töihin.. niimpä :/
Ei tuollaista oikein voi vaatia. Onnistuuko työnteko ja opiskelu yhtä aikaa?
tehdä töitä koulun ohella,ei kuulemma auta kun ei ole varmaa saanko töitä sieltä opiskelupaikkakunnalta (ja ihan varmasti saisin)
ap
Hae sinäkin opiskelupaikkaa ja teette molemmat osa-aikatöitä. Naisen pitäisi muutenkin opiskella ensin, koska hän on todennäköisemmin poissa opinnoista tai työelämästä, kun lapsia syntyy. Muutenhan hän ei ehdi kerryttää juurikaan eläkettä.
ettei eläke kerry,koska haluan perheenkin jossain vaiheessa. :( taidampa vain koittaa onneani ensihaussa
ap
Sehän on vastuunkantoa. Saat koulutettuna paremminpalkattua työtä. Mitä nuorempana opiskelet, sen parempi.
6
Mielestäni miehesi ei voi vaatia sinua käymään työssä. Pahimmassa tapauksessahan hän ottaa sinusta eron kun itse valmistuu... Varsinkaan jos sinulla ei ole vielä ammattikoulutusta, on hullua vaatia sinua osottamaan. Ei sitä lastetekoakaan kannata ikuisesti lykätä.