Miksi te taistelette lapsista erotilanteessa?
Eikö olisi kaikkien kannalta parempi antaa ulkopuolisen päättää mikä lapsille on PARASTA, eikä vain tunteella mennä.
Entä yhteishuoltajuus?
Kommentit (14)
päinvastoin, kumpi JOUTUU ottamaan lapset ;-)
No oikeesti, todennäköisesti ainakin muutaman vuoden teemme niin että lapset asuvat tässä nykyisessä talossa ja vuorottelemme miehen kanssa täällä. Olen kuullut monelta että ihan hullua, ei onnistu yms.. mutta miksi lasten pitäisi kokoajan muuttaa jos kerran aikuisetkin voivat sen tehdä?
Tämä talo on mieheni sukutalo, joten jää hänen nimiinsä. Se on vielä ratkaisematta, millaiset asunnot muuten, mutta tuskin toinen asunto tulee olemaan yhtteisasumuksessa.. varmaan joku kaksio tai kolmio.
Siinä vaiheessa sitten "puretaan" tämä järjestely, kun jos jommalla kummalla tulee uusi puoliso.
Sanon eksästä että se on juoppo, mitä se onkin. Mutta sellainen valkokaulusjuoppo, josta ei välttämättä näe päällepäin miten paljon viinaa menee.
Ulkopuolinen olisi ehkä ollut sitä mieltä, että viikko-viikko systeemi olisi ollut hyvä koska erotilanteessa ja huoltajuudesta/tapaamisoikeudesta keskusteltaessa hänen isäntunteensa vihdoin heräsivät.
Jopa lastenvalvoja yritti tarkistaa, että ylireagoinko mä siihen juomisen määrään - olenko itse jotenkin ahdasmielinen ja näen viikottaisen saunakaljan kohtuuttomana ryyppäämisenä.
Ja tappelen lasten puolesta vastedeskin, jos on tarpeen. Pahimmat taistot on vielä edessä, kun se ukko saa juotua itsensä hengiltä. Siinähän sitten selität jälkikasvulle, miksen minä sitä raitistanut...
halutaan kaikkimullehetitänne.
Joku koeaika voisi olla hyvä, molemmat huoltaisivat puoli ja puoli vuotta ja sitten katsottais miten meni ja kuka jatkaa..
oikeasti tietää, mikä lapsille on parasta? Minä en todellakaan noin usko.
Itse yritin taistella itselleni yksinhuoltajuutta, koska pelkäsin miten alkoholin suurkuluttaja ja bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivä mies pärjää lapsen kanssa. Mutta niin siinä kävi että joka toinen viikonloppun on tarvinntu sinne viedä lapsi ja olla sydän syrjällään että mitä tapahtuu, toivoa ettei mania ainakaan iske koska silloin mies tekee ihan hulluja...
ihan selvää, että lasten isä saa yksinhuoltajuuden, koska mulla niin vakava persoonallisuushäiriö ja vakava masennus. nyt ovat mulla 4 vuorokautta kuukaudesta. maksan luonnollisesti elatustukea.
Ei kai ulkopuolinen päätä sitä, mikä mun lapsille on parasta
Mutta ulkopuolisella ei ole tunteet
sotkemassa. Ehkä vain vihaat puolisoasi niin kiihkeästi ettet näe mitä hän voisi tarjota lapsien parhaaksi.
Joskus on selvä ettei toinen voi huolehtia yksin lapsista, mutta ei se hullu juoppo idiootti ole aina mies.
Me äidit kun elätämme myyttiä että äiti on aina paras.. emme usein edes anna miehelle tilaa olla isä.
että ei pysty perehtymään, tutustumaan perheeseen niin hyvin, että pystyisi aukottomasti toteamaan mikä on kenellekin parhaaksi. Varsinkin jos tilannetta värittää hankala ero. Luuletteko oikeasti, että tässä taloustilanteessa ja annetuilla resursseilla lastenvalvojat, perheneuvolat yms. voivat antaa perheille parhaan tuen? Tai että joku oikeusistuin on se viimeinen totuus? Enpä usko, että monikaan vanhempi haluaa ehdoin tahdoin riistää lapsilta isää/äitiä pois silloin, kun tämä oikeasti on lapsille hyvä huoltaja. Järkevät ihmiset haluavat omille lapsilleen parasta. Joo, viikko-viikko ei sovi eikä ole mahdollinen kaikille ja silloin voi vääntöä tulla siitä, kumpi on lähivanhempi. Mutta silloinkaan lapsensa parasta ajatteleva vanhempi ei yritä sulkea toista vanhempaa pois.
Pointtini on, että silloin kun lapsesta todella tarvitsee tapella, on toinen vanhemmista usein omista ongelmistaan tms. johtuen huono huoltajaksi, vaikka ei sitä itse myönnä.
Enpä usko, että monikaan vanhempi haluaa ehdoin tahdoin riistää lapsilta isää/äitiä pois silloin, kun tämä oikeasti on lapsille hyvä huoltaja. .
Tuttavapiirissä oli tapaus, jossa äiti kertoi keksittyjä insestijuttuja isästä. Mutta un lapset otettiinkin sitten kokonaan pois ja sijoitettiin tutkimusten ajaksi, tuli toinen ääni kelloon...
Lopulta mies sai lapset.
mutta ihan tolkuton duuni sillä jollain olis selvittää, että kumpikohan vois olla THE paras lähivanhempi... Ja kuka sen selvitystyön kustantaisi?
Enpä usko, että monikaan vanhempi haluaa ehdoin tahdoin riistää lapsilta isää/äitiä pois silloin, kun tämä oikeasti on lapsille hyvä huoltaja. .
Tuttavapiirissä oli tapaus, jossa äiti kertoi keksittyjä insestijuttuja isästä. Mutta un lapset otettiinkin sitten kokonaan pois ja sijoitettiin tutkimusten ajaksi, tuli toinen ääni kelloon... Lopulta mies sai lapset.
totesi, ettei usko, että monikaan vanhempi haluaa riistää... vaikka poikkeuksia aina on.
Tuttavani on ok äiti, mutta otti uudeksi miehekseen kokopäivätoimisen juopon. Nyt he taistelevat äidin aikaisemman liiton lapsista, että saisivat huoltajuuden itselleen. Järkyttävää seurata vierestä. En ymmärrä tuollaista äitiä lainkaan.
No prkl, piti tapella lapsista.
Koska niiden etu ja paras ei olisi ollut, että ovat juopon kanssa yhtään sen enempää kuin välttämätöntä.
Lisäksi näin jälkikäteen on toinen vanhempikin huomannut, että hänen elämänsä on parempaa kun saa olla se mukava iskä eikä tarvitse kantaa huolta arjesta.
Tosin en ollut alunperinkään sitä mieltä, että ikinä et saa enää lapsia nähdä, mutta rehellisesti sanon että lasten parasta ajattelin.