pitääkö anopin mielipidettä kuunnella raha-asioissa?

Omaan kysymykseesi itse viimeisessä lauseessasi.

Koittaisin ottaa puheeksi anopin kanssa miksi hän on asp-säästämistä vastaan; jotenkin tulee tunne että hän on nyt ymmärtänyt jotain aivan väärin tai että sinulle ei ole kerrottu kaikkea.



Mutta loppujen lopuksi anopilla ei ole mitään sanomista teidän asunto- tai raha-asioihin.

mutta asp-tilin vastustamisessa ei näyttäisi kyllä olevan mitään järkeä.

kerrotte raha-asioitanne anopille? Oletteko täysi-ikäisiä, omillanne asuvia; sekä tärkein:saako miehesi raha-apua vanhemmiltaan? Jos saa, niin sitten ymmärrän, että he ovat kiinnostuneita suunnitelmistanne. Asp-tili on järkevä, joten anoppi on varmaankin käsittänyt asian jotenkin väärin. Selvittäkää asia rauhallisesti ja avoimesti.

maksaa teidän laskuja?? Ja siksi vastustaa tuota tiliä, säästätte siis hänen laskuunsa...

vedätte taloutenne liian tiukoille, jos sitoudutte asp-tilin säännölliseen kasvattamiseen, ja lopputuloksena tulisitte sitten anopin kukkarolle anomaan vippiä? :D



Ehkä voisit vahvistaa anopin luottamusta teidän kykyyn hallita menonne ja tulonne ja kertoa, että olette laskeneet teidän pystyvän hoitamaan asp:n muiden "omien laskujenne" lisäksi.

eli niin kauan kun opiskelijapoika asui yksin, tuli annettua satanen tai kaksi menoihin. Joskus maksoimme koko kesän vuokran, kun poika oli muualla kesätöissä jne. Tiesimmehän me, että poika käytti ylimääräiset rahat matkusteluun eikä jokapäiväiseen elämiseen, mutta jotenkin tuntui kivalta maksaa toisen pieniä ylellisyyksiä.



Kun poika ja tyttöystävänsä muuttivat yhteen, ajattelimme, että he ovat nyt perhe, joka vastaa menoistaan ja tuloistaan. Etenkin tyttöystävälle tuntuu olevan kynnyskysymys, että emme enää annakaan käydessämme rahaa tai maksa muutaman kuukauden vuokraa. Kahvipöydän vieressä voi olla laskupino, keskusteluissa sivutaan tuttuja, jotka ovat lomalla ulkomailla jne. Joskus pyytävät ihan suoraa rahaa, kun ollaan tiukilla, koska on tullut yllättäviä menoja (kuntosalin vuosimaksu jne.)



En katso, että poika ja miniäkokelas ovat oikeutettuja päättämään meidän raha-asioistamme.

anoppi on rahoittanut teidän elämäänne tiesitpä sitä tai et. Ilmeisesti antaa rahaa pojalleen säännöllisesti tai sattumanvaraisesti.



Ymmärrän anopin huolen.



Jos apua on antanut niin nyt se muuttuisi velvollisuudeksi ja tavallaan anoppi säästäisi teidän lukuunne - epäreilua.



Nyt napanuora poikki taloudellisen avun vastaanottoon ja katsotte riittävätkö rahanne oikeasti säästämiseen.

Anoppi saa päättää omista rahoistaan, te teette omillanne niin kuin parhaaksi katsotte. Jos anopin neuvot vaikuttavat hyviltä ja perustelluilta niin voittehan ottaa ne huomioon päätöksissänne.