Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
31v. 162cm, noin 89kg
27.12.2012 |
1.1.2013
- Sänkyyn joka arkipäivä viimeistään klo: 10.50. La ja su
viim.klo: 12.00.
- Syön tarkkaan suunnitellusti kuusi ravitsevaa ateriaa päivässä,seitsemän päivän ajan. kahdeksantena herkkupäivä,
suunnitellusti toteutettuna.
- Joka päivä liikuntaa väh. 45min kotijumppavideo tai 8km kävely lenkki.
Edellämainituista olen tehnyt itselleni tarkemat suunnitelmat, mutta tuossa nyt raamit ensivuoden aloitukseen.
Miltä vaikuttaa? Saa kysyä tai tulla mukaan.
Elli
Kommentit (46)
tuli vahingossa laitettua viesti tuplasti, kun ilmoitti ekalla kerralla, että varmennin ei kelpaa.
Elli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, kuulostaa siltä, että sulla on jonkinlainen fiksaatio ruuan suhteen ja siitä taitaa paino-ongelmat johtua. oletko miettinyt miksi syöt liikaa ja mihin tarvitset syömisen tuottamaa mielihyvää?
kirjoitat kuin riippuvainen ihminen siitä miten aiot syödä, mitä ja milloin, vaikka laihdutus ei ole vielä alkanut. samoin tuo herkkupäivällä hekimointi kuulostaa riippuvuudelta: elämä yuntuu pyörivän syömisen tuoman nautinnon ympärillä.
ainoa tapa laihtua on liikkua tarpeeksi ja syödä terveellistä ruokaa tarpeeksi vähän koko ajan, ei vain kuuteina, joihin kuuluu jo valmiiksi hesen hampurilaiset ja suklaapatukat.
yritä miettiä mitä tunnetta tukahdutat syömällä ja miten voisit keskittyä muihin asioihin elämässä kuin herkkuihin. missä tilanteissa sorrut herkuttelemaan?
Kiitos viestistäsi, täyttä asiaa ja on ongelmia, tasapaino sellaisia.
Pohdintojani edellä mainitussa Jessicalle viestissä, miksi syön yms. En oikestaa syö liikaa, syön vaan huonossa rytmissä todella epäterveellisesti, välillä ahmien, jos ei ole muistanut syödä ja nälkä on kasvanut. Mielihyvällä paikkaan moniakin asioita, joista minulle on kehittynyt noidankehä tyyppinen kuvio. Häpeä (itsetunto-ongelma, itsearvostuksenpuute), syöminen, eristäytyminen, ylksinäisyys,syöminen, häpeä, yksinäisyys.
Kirjoitan innostuneesti syömissitäni siksi, että innostun toivosta, että pystyn muuttamaan omaa noidankehä kuviotani.
Ruuanteko ja osittain ruokarytmissä pysyminen on ponnistelua vaativaa. Tiedän, että säännöllisellä nukkumis syömis, liikunta rytmillä saan mieleni kohoamaan ja onnistun palkitsemaan itseäni sosiaalisilla tilanteilla, joista saan sisältöä ja iloa elämääni. Joka taas poistaa häpeää ja vähentää lohduttautumista sokeriin ja rasvaan. Minun viimekertainen laihduttaminen meni takapakkia osittain juuri siksi,että en pitänyt ruokarytmistä kiinni ja annoin itseni laiminlöydä omaa hyvin vointiani ihan näillä ihmisen perustarpeiden tasolla.
Herkkupäivästä en oikeastaan hekumoi, mutta en uskalla olla ilmankaan, sillä liiallinen kieltäytyminen johti minulla kiusauksen kasvamiseen ja riistäytymiseen käsistä. Kun voin psyykata itseni ohi tilanteiden joissa olen epäterveellisen juttujen edessä, autta minua eteenpäin. Jos otan pienen herkun, helposti sekoitan ruokarytmini ja riskeeraan laihtumisen onnistumisen. Siksi suunnittelen valmiiksi herkkupäivän, sen ei ole tarkoitus olla ahmimispäivä joilla on taipumusta jatkua, vaan sallimuspäivä, jolla psyykkaan itseni herkkutilanteiden ohi muina päivinä. Kokemuksesta tiedän, että ei ne herkut nyt niin hyviä ole, kun niitä saa, mutta jos kovin kielletty juttu kasvaa aina vaan houkuttelevammaksi, jos pitkittää tai yrittää kieltäytyä liikaa.
Ruuat olen suunnitellut siksi valmiiksi,että niitä ei sen koommin tarvitse paljon ajatella, kunhan avaa eväsrasian ja syö pienen terveellisen aterian kuudesti päivässä.
Mun systeemi siis menee näin, että teen 8 päivän ruuat valmiiksi, joista 4pv ruuat menee pakkaseen ja 4pv syön samaa ja sit taas sama toistuu. Mun viikko on 8pv ja herkkupäivä ei näin ollen ole viikonpäivään esim. lauantaihin sidottu. Eikä ruokaa tarvitse oikeastaan sen enempää miettiä, kunhan ponnistelee kauppaan ja kokkaa ja annostelee.
Elli
kiva seurata jotain hyvää elämänmuutos blogia, saa vinkata, jos tulee mieleen jokin?
Elli
Anna ja Jessica? Olisiko muita mukaan hyppääjiä?
Kävin tänään ostamassa kahdeksan päivän ruuat. Kauhea mässäily ollut päällä ja väsymys, mut eiköhän olo ala pirteytymään, kun aloitan huomenna terveellisesti.
Herkkupäivää olen paljon miettinyt, että mitäpäs jos sitoutuisin vaikka kolmeksi kuukaudeksi olemaan ilman kokonaan, teidän kannustamana.
Yksi oleellinen seikka myös elinvoimaisemmaksi itsekseni tulemiseen on, että lopeten tänään klo:12.00 tupakanpolton! Aloitin tyhmyyksissäni sen puolitoista vuotta sitten, kun elämässäni oli iso kriisi. Kriiseyly edelleen jatkuu jossain määrin, mutta eihän tämä elämä koskaan tasaista ole, varmaan kellään.
Hyvää alkavaa vuotta 2013, tuokoon tämä vuosi tullessaan terveellisempää elämää ja innostavia tapahtumia, teille jokaiselle!
Elli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruokalistaan. Onko jotain parannettavaa? Välipala ehdotuksia saa myös antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi kiva saada kommentteja ruokalistasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vampyyri/vampire/nosferatu selvästi.
kerran viikossa jos on herkkupäivä pakko pitää niin otat yhden siiderin TAI hampurilaisen TAI pienen karkkipussin, ei niitä kaikkia. Liikuntaa (hikiliikuntaa) 4 krt viikossa + joka päivä hyötyliikuntaa. Nämä olisi minun vinkkini.
t. 10kg laihduttanut, vielä 5kg jäljellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkistä, mutta ei kiitos nutrilettiä. Olen kokeillut sitä ja tiedän tunteen, mutta itselleni tulee jo tällä omalla kuurilla riittävän hyvä olo aloitukseen. Tämä ruokalistani kuulostaa tukkoiselta, mutta salaattia on tosiaan paljon ja pastaa ja riisiä tosi vähän. Tällä systeemillä syön usein ja vähän.
Tiedän että näillä onnistun ja jos en, niin sitten vaan hion niin kauan systeemiä, että lopulta onnistun, ei haittaa vaikka harjoitteluun menee aikaa. Tää on vähän niin kuin hevosen selkään hyppääminen ;) -siltä nyt tuntuu. Ja innolla odotan aloittamista, vaikka tiedän,että se alkuun vaatii taas ponnistelua. (Kaupassa käymiset ja ruokien valmiiksi tekemiset).
Mitä järkeä on närppiä kaalinlehteä silloin, leivänkannikkaa tällöin? Sinuna kasaisin kolme ateriaa yhdistämällä kaksi samaan. Täyttävämpi eikä hampaat ole kokoajan happohyökkäyksen kohteena. Lisäksi tuollainen pikkusyöminen pitkin päivää vain ylläpitää vittumaista nälän tunnetta. Harvemmilla, mutta tuhdeimmilla aterioilla sellaista ei tule ja mahansa saa aina täyteen samalla kalorimäärällä.
Herkkupäivänä tosiaan vain yksi herkku, ei kolmea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vampyyri? En ymmärrä :) ..kerro?
En kyllä pysty tuohon yksi siideri herkkupäivänä juttuun. Mutta tiedän kokemuksesta, että dietillä pienemmästä mässäilystä tulee jo ei kiitos olo. Yritän syödä silloin mitä haluan, mutta tosi pieniä annoksia. esim. voisin laittaa kaiken puoliksi, jos auttaa?
Olen aikaisemmin laihduttanut vuosi sitten 20kg, mutta ne tuli takaisin, melkein kaikki, nyt yritän tehdä joitain asioita toisin. En esim. laita kilo tai aika rajoituksia, koska ne saa vaan minun mieleni lannistumaan, mutta laitan syömiset ja kaikki onnistumiset ylös: Liikunta, kilot ja sentit. Onnistumisien edetessä pyrin tekemään uusia suunnitelmia. esim. voi olla,että hjoskus kykenen tuohon jokapäivä pieni herkku juttuun, mutta en vielä.
Elli
Kiitos muuten vinkeistäsi ja mahtavaa,että olet onnistunut noin itse! Tsemppii jatkoon!
Elli
Mitä järkeä on närppiä kaalinlehteä silloin, leivänkannikkaa tällöin? Sinuna kasaisin kolme ateriaa yhdistämällä kaksi samaan. Täyttävämpi eikä hampaat ole kokoajan happohyökkäyksen kohteena. Lisäksi tuollainen pikkusyöminen pitkin päivää vain ylläpitää vittumaista nälän tunnetta. Harvemmilla, mutta tuhdeimmilla aterioilla sellaista ei tule ja mahansa saa aina täyteen samalla kalorimäärällä.
Herkkupäivänä tosiaan vain yksi herkku, ei kolmea.
Ateriarytmistä vielä sen verran, että ne kannattaa sijoittaa niin ettei illalla ole nälkä. Syö ensimmäinen ateria klo 10-12, toinen 15-17 ja viimeinen 20-22. Tähän kun tottuu, ei aamulla eikä nukkumaanmennessä ole nälkä.
Mitä järkeä on närppiä kaalinlehteä silloin, leivänkannikkaa tällöin? Sinuna kasaisin kolme ateriaa yhdistämällä kaksi samaan. Täyttävämpi eikä hampaat ole kokoajan happohyökkäyksen kohteena. Lisäksi tuollainen pikkusyöminen pitkin päivää vain ylläpitää vittumaista nälän tunnetta. Harvemmilla, mutta tuhdeimmilla aterioilla sellaista ei tule ja mahansa saa aina täyteen samalla kalorimäärällä.
Herkkupäivänä tosiaan vain yksi herkku, ei kolmea.
Olen ennen mennyt kolmella aterialla, joillekkin se voi sopia, mutta se ei sopinut minulle. Minulle sopii syödä usein, etten vedä sitten aterialla sitä riisiä tai pastaa liikaa. Toisaalta haluan syödä vähän niitäkin, enkä ruveta liha linjalle, koska tykkään riisistä ja pastasta, mutta haluan hallita niiden syömistä, siksi välipalat.
Olen ruoka nautiskelija, tykkään jotain ottaa kahvin kanssa ja mielummin vältän munkkikiusauksen ja otan valmiiksi pakkaamani lohkotun puolikkaan omenan, rahkanokareella ja ruisleseellä.
Kaalinpalat ja porkkanat ovatkin aika turhia, mutta niitä on hyvä olla illalla pieneksi purtavaksi, jos tekee mieli ihan tavan vuoksi napostella jotain. Nälkäähän tossa vaiheessa ei hirveästi ole tuolla ruualla ollut, mutta mistä sen tietää, kun lisään liikuntaa, niin varmuuden vuoksi ja kyllä noista luulis suolistonkin tykkäävän.
Elli
Toi herkkupäivä on mulle vaikea ratkaistava ongelma, yritän ratkaista sen sillä, että vähän kaikkea.
Vaikka sit. puolikas hampurilainen (mies syö puolet ;)) ja puolikas kaikkea. ja vaikka vaan yksi siideri :) sopiiko ;)
Elli
mitä aikuinen ihminen tekee herkkupäivällä? Kuvittelen, että tässäkin herkku tarkoittaa rasvaa, sokeria ja suolaa. Ajatteletko, että palkitset itseäsi jostakin? Mistä olet palkinnut itseäsi tähän asti kun olet hankkinut nykyisen painon?
Kellonajat ovat jpp. eli jälkeen puolenpäivän. Mitä teet, jos 10.46 alka tapahtua jotakin hauskaa tai kiinnostavaa, kirjasi on huippujännittävässä kohdassa tms?
saattaa vesittää koko viikon hyvän työn.
Alue: Aihe vapaa
Moi, kiitos vietistä!
Kilojen kertyminen. itsetutkiskelun tuloksena löysin muutamia tekijöitä mistä luulen omien kilojeni kerryttämisen alkaneen. Ajattelen ongelmani olevan suurimmaksi osaksi psyykkinen. Syöminen ja suhde ruokaan on minulla häiriintynyt.
Äitini oli huonoista taustoista orpo laitoslapsi, joka oikeasti on joutunut näkemään nälkää, hänen veljellään riisitauti :( , Olen esikoinen ja niinpä äitini pakotti syömään suuria annoksi jo pienenä, niinpä oma nälkäsäätelyni häiriintyi. Äitini myöskin helli herkuilla ja näitä huonoja malleja yrittää lapsenlapsiinkin.
Yksi syy josta en haluaisi puhua, mutta varmasti on vaikuttanut on minulle tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö 9v. tyttönä, murrosikäisenä sain paljon kehuja kaikilta kuinka kaunis olen, mutta aloin tiedostomattomasti lihottaa itseäni, piiloutua. Olen geeneiltäni hoikka ja siro, joten aika paljon on saanut nähdä vaivaa lihomisen eteen ;) Tässä ristiriidassa kehoni kanssa haluan nyt aikuisena mennä eteen päin, enkä pelätä kauneuttani enään.
Voisin hyvin syyttää raskauksiani (3 lasta) lihomisestani, mutta en pidä niitä perimmäisinä syinä, vaikka joka raskaudessa lihoinkin paljon. Kyllä osa syy on varmaan jonkinlainen laiskuus vetää vaan munkkia naamaan, mutta koen sen elämän tapani enemmän taakaksi, kuin palkitsemiseksi. Yksi syy on varmaan itsearvostuksen puutteessa, nyt haluan ruveta näkemään itseni hyvinvoinnin eteen vaivaa, enkä uhrautua lihavuuden ja vetelän elämäntyylin alle.
Joltain osin ja varsinkin ensimmäisinä kotiäitivuosinani söin yksinäisyyteen ja lohdutin sokerilla itseäni.
Haluan luoda itselleni mahd. terveellisen ja normaalin pitkäaikaisen ja pysyvän systeemin, omalla painollaan en voi syömisteni suhteen olla, sillä en ole alun alkaenkaan sitä hyvää ruokatottumusta osannut. Minulla on niin paljon ylipainoa, etttä en voi ryhtyä tähän kuuriluontoisesti, vaan jotain on muututtava pysyvästi.
Palkitsemisesta sen verran, että olisi kiva keksiä itselle jokin hyvä palkinto, mutta kun olen vireessä teen luonnostani itselleni helposti hemmottelua. Kampaamoa, vaatteita, kalliita meikkejä.
Vaaálla käyminen ja tippuneen luvun näkeminen on ollut tähän asti paras palkinto. Minulla itsearvostuksen puute ja itsensä laiminlyöminen ollut ongelma ja itseä pitäisi hemmotella ihan muuten vaan, ei palkintona tai sitten palkintona siitä, että on vaan niin ihana tyyppi, ei pudonneiden kilojen perusteella.
Mitenköhän mun kannattaisi pudottaa kiloni? :) hmm...
Ihan mahtavaa Jessica, että olet saanut 10kg pois! Ja vieläpä kuulostaa, että aika luonnollisesti. Kyllä varmasti saat vielä sen viisi kiloa tippumaan,kunhan jaksaa vaan vaikka hitaasti meneekin, kun täällä tsemppaillaan toisiamme! Mä odotan sun tuloksia.
Elli