Kuinka vanhaksi kestit asua opiskelija-asunnossa tai kommuunissa

Mieheni muutti vasta myös meille asumaan.

Voisin asua kommuunissa loppuelämäni.

Haaveilen kommuunityyppisestä asumisesta. Joko niin, että olisi rivari/kerrostaloyhtiö, jossa naapurit ois enemmän kuin naapureita. Olisivat "kämppiksiä". Tai sitten ihan oikaesti tosi isossa talossa kommuunityyppisesti, mutta haluaisin etät meillä (perheelläni siis) olisi kolme omaa huonetta. Tai että olisimme "syntyneet" siihen, jolloin lapset eivät olisi tottuneet omiin huoneisiinsa.

Tosin tarvitaan ehkä isompi talo kuin tämä, jos kaikki alamme lisääntyä. Vielä tila riittää vallan mainiosti, mutta ei ehkä sitten kun lapset olisivat isompia.

Onneksi kaikki kämppikseni tai "perheeni" haluavat samaa, joten eiköhän tässä joku ratkaisu keksitä kun aika koittaa.

- Nro 12

olisi, jos olisin kommuunissa aiemmin asunut. Mies ei tod. olisi sellaiseen suostunut :D :D

Mun toinen haave on mummojen/vanhusten kommuuni sitten joskus isona. Jostain pikkukaupungin keskustasta joku vanha talo/asunto katutasolta, että vois vahtia naapurustoa.

-no 18? siis se joka haaveili "rivarikommuunista"

pitikö sun sanoa, että ekan opiskeluvuoden jälkeen isukki osti sulle asunnon? ;)

Mun vanhemmat on pienituloisia ja mulla on neljä sisarusta, ei niillä olis ikinä ollu varaa ostaa asuntoa. Mut mä olin vuoden työssä lukion jälkeen ja asuin kotona ja huomasin ekana opiskeluvuonna että vuokraan menee samat rahat kuin lainanlyhennykseen. tottakai jouduin kituuttamaan, mutta sitten kun lopetin opinnot niin asuntojen hinnat oli pompanneet ihan taivaisiin ja sain hyvän myyntivoiton ensiasunnostani.

työssä ylioppilas tienaa vuodessa asunnon käsirahan ja mikä pankkin myöntää asuntolainan opiskelijalle?

asuu omassa omistusasunnossaan? Mun vanhin lapsi opiskelee Vaasan yliopistossa ja sen tuttavapiirissä varmaan joka toisella on oma omistusasunto koska moni tekee joka tapauksessa töitä sen verran että opintoraha pienenee ja sitten taas on idioottimaista maksaa isoa vuokraa kun voi lyhentää lainaa samalla rahalla ja samalla kerryttää omaa varallisuuttaan. Meillä ei ole varaa moiseen mutta olen tosiaan ymmärtänyt että se on hyvin yleistä nykyisin. Kun kävin lapsen opiskelijakämpässä niin en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, että parkkipaikalla oli vain pari, kolme vuotta vanhoja Mersuja, Audeja, Bemareita ja kaupunkimaastureita. Mun työkaveri vitsailikin mulle kahvilla, että missään - lukuunottamatta Wärtsilän inssien parkkia Runsorissa - ei näe yhtä uusia ja hienoa autoja kuin Palosaaren opiskelijakämppien parkissa.

Ei ollut yhtään sekopäistä kämppistä. Ihan kivoja yliopistossa tai ammattikorkeassa opiskelevia naisia. Tietenkään kaikilla ei ole sama siisteyskäsitys tms., mutta omaan huoneeseen sai kuitenkin aina halutessaan sulkeutua.

Asuntosäätiöllä yrittävät ilmeisesti laittaa kämppiksiksi suunnilleen samanikäistä porukkaa, joten en joutunut 16-vuotiaiden kanssa asumaan.

Alkoi soluasuminen jo muutenkin vähän kyllästyttää.. Solussa lukiota käyvä teini, huoh.