Miksi joululahjan pitää olla yllätys?
Meillä ainakin lapset saavat itse toivoa mitä haluavat (3 lahjaa) ja sitten ostamme heille juuri ne. Emme edes paketoi lahjoja, koska lapset kerran tietävät,mitä saavat, vaan jätämme ne kuusen alle tänä yönä. Aamulla lapset saavat ottaa lahjat käyttöön heti herätessään ja leikkivät niillä sitten niin kauan kuin jaksavat ja loppupäivän keskitymme yhdessäoloon.
Kommentit (7)
Minkäikäisiä lapsenne ovat ? Oletteko toimineet koko lasten lapsuuden näin ? Entä aikuisten lahjat ? Saavatko lapset muilta lahjoja ? Onko lahjatoiveissa mitään rajoituksia hinnan tai muun suhteen (tietokone, sotapelejä, moottoripyörä jne)?
Minkäikäisiä lapsenne ovat ? 3, 8 ja 10
Oletteko toimineet koko lasten lapsuuden näin ? Kyllä
Entä aikuisten lahjat ? Mieheni ostaa minulle, mitä pyydän ja minä samoin hänelle
Saavatko lapset muilta lahjoja ? Sukulaisilta kyllä -usein toivomme, että ei tuotaisi lahjoja (emme halua turhaa krääsää) , mutta kummit ja mummit aina tuovat kuitenkin
Onko lahjatoiveissa mitään rajoituksia hinnan tai muun suhteen (tietokone, sotapelejä, moottoripyörä jne)? Hihih, no joo: annetaan pari lelukuvastoa, josta sitten näyttävät, että tuon minä haluaisin. Tai näyttävät itse kaupassa, mitä toivovat. Ja juttelemme samalla perheenä, että onko toive "järkevä" eli eivät nyt ihan mitä tahansa saa valita :)
Minusta tämä on hyvä käytäntö;)
pikkuinen paketti sinun nimelläsi? Et yhtään tietäisi keltä se on tai mitä se on..
Olisiko mukavaa odotuksen kutkatusta selkäpiissä?
Näin se on lapsillakin. Yllätykset on yllätyksiä..
pikkuinen paketti sinun nimelläsi? Et yhtään tietäisi keltä se on tai mitä se on..
Olisiko mukavaa odotuksen kutkatusta selkäpiissä?Näin se on lapsillakin. Yllätykset on yllätyksiä..
"Voi ei: kuitenkin jotain turhaa krääsää, jota en tarvitse enkä halua"
"Voi ei: joku tuntematon on antanut mulle lahjan, ja nyt mulla on velvollisuus lahjoittaa hänelle jotain vastaavaa"
En vain pidä yllätyksistä, ne ovat yleensä epämiellyttäviä... Kasvatan lapsetkin siihen, että meillä puhutaan suoraan eikä yritä arvailla, että mitähän tuo toinen ajattelee.
t. suorapuheinen ohis ,joka RAKASTAA ylläreitä :)))
Kasvatan lapsetkin siihen, että meillä puhutaan suoraan eikä yritä arvailla, että mitähän tuo toinen ajattelee.
että paras muisto lapsuuden jouluistaoli mun mielestä kun sain isän kanssa odotella ikkunan vieressä koska pukki tulee ja odottaa innolla mitä toivomistani lahjoista sain.
En voisi ikinä kuvitellakkaan että kieltäisin sen ilon lapsiltani vain siksi kun minä en pidä yllätyksistä. Pahinta minä minä ajattelua minkä tiedän. Vrt. Kun minä en pidä jostain eivät muutkaan sitä saa kokea.
jopa minusta, vaikka olen jo aikuinen.