Miksi jotkut vanhemmat antavat jo alakoululaisten lihoa

On varmasti hirveän vaikea olla vahtimassa päiväkodissa ja koulussa paljonko lapsi syö, kun pitää ehkä käydä töissäkin. Siis ihan sellaiset lapset, joilla kotona syödään järkevästi järkevää ruokaa.

huomiota, jos ruokahalu on kohtuuton? Millään kulutuksella ei saa valtavaa energiamäärää menemään.

mutta päiäkodissa ja koulussa tarjotaan liian hiilihydraattista ruokaa, proteiinimäärät ovat liian pieniä ja sokeria liikaa. Etenkin koulussa, missä lapsi itse annostelee ruokansa määrän, on vaikea puuttua lapsen syömiseen diskreetiksi. Päiväkodissa on helpompi säädellä lapsen ruokamäärää, mutta jos lapsi haluaa ruokaa lisää, niin ei sitä voi häneltä kokonaan kieltääkään kun muutkin saavat.

eli vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän proteiineja. Olen toivonut, että puolet lautasesta olisi salaattia ja että perunoita saisi vain yhden. Turhaan: siellä annostellaan kaikille samalla tavalla eikä yksi voi saada erityiskohtelua.



Kotona en voi pitää lasta nälässä, vaikka miten yritän päiväkodin hiilihydraattipommia tasata iltaruualla. Jotkut lapset syövät liian hyvin!

kun taas hiilihydraateilla pysyy sutjakkana. Kaikki eivät ole samanlaisia.

varmasti katsoisin, jos paino alkaisi nousemaan

kerrotut syyt pitävät joidenkin lasten kohdalla paikkansa, mutta kyllä ainakin täällä meillä päin perheiden ostoskärryjen sisältö ja lasten suht yleinen ylipaino korreloivat keskenään. Kaupassa näkyy, miten ihmiset ostavat tosi paljon sokerisia jugurtteja, vanukkaita, limsaa, sipsejä, karkkia, muroja ja vastaavasti kasviksia on tosi vähän. Paikkakunnallamme on lisäksi huolestuttu lasten hampaiden huonosta tilanteesta. Minusta ei ole sattumaa.

koulussa tarjotaan liian hiilihydraattista ruokaa, proteiinimäärät ovat liian pieniä ja sokeria liikaa. Etenkin koulussa, missä lapsi itse annostelee ruokansa määrän, on vaikea puuttua lapsen syömiseen diskreetiksi. Päiväkodissa on helpompi säädellä lapsen ruokamäärää, mutta jos lapsi haluaa ruokaa lisää, niin ei sitä voi häneltä kokonaan kieltääkään kun muutkin saavat.

tää on semmoinen asia, josta kannattais keskustella täälläkin, ja keskustellessa välttää ylilyöntejä ja haukkumista. On olemassa liikaa vanhempia, jotka eivät ymmärrä oikean ravinnon merkitystä, ja toisaalta sitä, että lapsuusiän lihavuus on vakava terveysriski.



8

Paljon eineksiä, sokerimehuja.

Tuskin yksikään lapsi lihoo päiväkoti- tai kouluruualla, sillä sehän on vain osa syödyistä aterioista. Jos kotona mätetään kaupan maksalaatikkoa, perunalastuja ja keksejä, niin varmasti lihoo. Samoin annoskoot kasvavat lapsillakin liian isoiksi etenkin ulkona syödessä.

Jos kotona on säännölliset ruoka-ajat ja pikkunälkään tarjotaan vaikkapa porkkanoita ja omenoita, vähenee lihomisen riski huomattavasti. Ja lapsillakin voi ruokajuomana olla vettä, maidostakin tulee sitä rasvaa ja sokeria.

En sano, että koulu- ja päivähoidossa tarjottavaa ruokaa ei voisi ja kannattaisi parantaa, mutta kannattaa muistaa myös se, että kouluruoka on ollut varsin hiilihydraattipitoista esim. minun kouluaikanani (80- ja 90-luvuilla), mutta lihava lapsi oli harvinaisuus. Mielestäni se, mikä on omasta lapsuudestani on muuttunut, on ehdottamasti herkuttelun arkipäiväistyminen, ja tietenkin myös tietokoneet ja pelikonsolit ovat astuneet voimakkaammin kuvaan.



8

Paljon eineksiä, sokerimehuja. Tuskin yksikään lapsi lihoo päiväkoti- tai kouluruualla, sillä sehän on vain osa syödyistä aterioista. Jos kotona mätetään kaupan maksalaatikkoa, perunalastuja ja keksejä, niin varmasti lihoo. Samoin annoskoot kasvavat lapsillakin liian isoiksi etenkin ulkona syödessä. Jos kotona on säännölliset ruoka-ajat ja pikkunälkään tarjotaan vaikkapa porkkanoita ja omenoita, vähenee lihomisen riski huomattavasti. Ja lapsillakin voi ruokajuomana olla vettä, maidostakin tulee sitä rasvaa ja sokeria.

Osa lapsista lihoo, vaikka ei ikinä saisi mehua, keksejä ja perunalastuja. Annoskoko voi todella olla liian iso, mutta kestätkö itse sitä, että lapsella on nälkä koko päivän? Jos aterialla pienentää annosta, menee niitä porkkanoita ja omenoita (suomennettuna sokeria) paljon enemmän kuin mitä ateriakoko on pienentynyt.

Liikunnan lisääminenkään ei aina auta, mutta onneksi monelle murrosikä on armelias eli hormonitoiminta muuttuu ja samalla lapsenpyöreys ja ylimääräiset kilot katoavat.

En sano, että koulu- ja päivähoidossa tarjottavaa ruokaa ei voisi ja kannattaisi parantaa, mutta kannattaa muistaa myös se, että kouluruoka on ollut varsin hiilihydraattipitoista esim. minun kouluaikanani (80- ja 90-luvuilla), mutta lihava lapsi oli harvinaisuus. Mielestäni se, mikä on omasta lapsuudestani on muuttunut, on ehdottamasti herkuttelun arkipäiväistyminen, ja tietenkin myös tietokoneet ja pelikonsolit ovat astuneet voimakkaammin kuvaan. 8

lihava lapsi ja aika monta lievästi ylipainoista. Kaupunkikoulu, lyhyet koulumatkat.

on erilaisuuden kokemus itsestään. Tämä vahvistuu siinä, kun kaverit alkavat nimitellä ja liikunnassa ei pysty ketteriin suorituksiin.

Siksi lapsen lihavuuteen pitää suhtautua vakavasti, sillä osalle jää elinikäiset traumat haukuista.

Miten yksikään vastuullinen vanhempi haluaisi lapsensa elämästä vaikean lihottamalla tätä. Vaikeuksia tulee jokaiselle elämässä muutenkin, mutta lihavuus on hankittu ja opittu asia.

Lasta ei saa syyllistää ruuasta, vaan koko perhe laittaa ruokailun uusiksi. Herkkujakin pitää olla, mutta ne voi jättää juhlapäiviin.

Paljon eineksiä, sokerimehuja. Tuskin yksikään lapsi lihoo päiväkoti- tai kouluruualla, sillä sehän on vain osa syödyistä aterioista. Jos kotona mätetään kaupan maksalaatikkoa, perunalastuja ja keksejä, niin varmasti lihoo. Samoin annoskoot kasvavat lapsillakin liian isoiksi etenkin ulkona syödessä. Jos kotona on säännölliset ruoka-ajat ja pikkunälkään tarjotaan vaikkapa porkkanoita ja omenoita, vähenee lihomisen riski huomattavasti. Ja lapsillakin voi ruokajuomana olla vettä, maidostakin tulee sitä rasvaa ja sokeria.

Osa lapsista lihoo, vaikka ei ikinä saisi mehua, keksejä ja perunalastuja. Annoskoko voi todella olla liian iso, mutta kestätkö itse sitä, että lapsella on nälkä koko päivän? Jos aterialla pienentää annosta, menee niitä porkkanoita ja omenoita (suomennettuna sokeria) paljon enemmän kuin mitä ateriakoko on pienentynyt.

Liikunnan lisääminenkään ei aina auta, mutta onneksi monelle murrosikä on armelias eli hormonitoiminta muuttuu ja samalla lapsenpyöreys ja ylimääräiset kilot katoavat.

Toki poikkeuksia on, mutta jos nyt oikeasti vertaat tilannetta vaikka siihen, mikä oli 20 vuotta sitten, niin kyllä nykypäivän ongelma suuremmassa mittakaavassa on nimenomaan herkuttelu.

8

Paljon eineksiä, sokerimehuja. Tuskin yksikään lapsi lihoo päiväkoti- tai kouluruualla, sillä sehän on vain osa syödyistä aterioista. Jos kotona mätetään kaupan maksalaatikkoa, perunalastuja ja keksejä, niin varmasti lihoo. Samoin annoskoot kasvavat lapsillakin liian isoiksi etenkin ulkona syödessä. Jos kotona on säännölliset ruoka-ajat ja pikkunälkään tarjotaan vaikkapa porkkanoita ja omenoita, vähenee lihomisen riski huomattavasti. Ja lapsillakin voi ruokajuomana olla vettä, maidostakin tulee sitä rasvaa ja sokeria.

Osa lapsista lihoo, vaikka ei ikinä saisi mehua, keksejä ja perunalastuja. Annoskoko voi todella olla liian iso, mutta kestätkö itse sitä, että lapsella on nälkä koko päivän? Jos aterialla pienentää annosta, menee niitä porkkanoita ja omenoita (suomennettuna sokeria) paljon enemmän kuin mitä ateriakoko on pienentynyt.

Liikunnan lisääminenkään ei aina auta, mutta onneksi monelle murrosikä on armelias eli hormonitoiminta muuttuu ja samalla lapsenpyöreys ja ylimääräiset kilot katoavat.

En sano, että koulu- ja päivähoidossa tarjottavaa ruokaa ei voisi ja kannattaisi parantaa, mutta kannattaa muistaa myös se, että kouluruoka on ollut varsin hiilihydraattipitoista esim. minun kouluaikanani (80- ja 90-luvuilla), mutta lihava lapsi oli harvinaisuus. Mielestäni se, mikä on omasta lapsuudestani on muuttunut, on ehdottamasti herkuttelun arkipäiväistyminen, ja tietenkin myös tietokoneet ja pelikonsolit ovat astuneet voimakkaammin kuvaan. 8

Minun kouluaikanani 80-luvulla joka luokassa oli muutama lihava lapsi ja aika monta lievästi ylipainoista. Kaupunkikoulu, lyhyet koulumatkat.

pikkukaupungissa Etelä-Pohjanmaalla, n. sadan oppilaan koulussa ei ollut tukevaa lasta edes joka luokalla (ja oikein lihavaa ei yhtään). Yläasteelta muista kaksi lihavaa ja viitisen tukevaa.

8

Jos lapsi saa koko ajan liikaa hiilareita ja liian vähän protskuja ja rasvoja, hänellä voikin olla "koko ajan nälkä". Verensokeri heittelee voimakkaasti ja verensokerin nopea romahdus tuo aina uuden "näläntunteen". Jos ruoka on vielä teollisesti prosessoitua lisäainemoskaa, ravintosisältö on niin huono, että jo sen vuoksikin voi olla "koko ajan nälkä" - elimistö suorastaan "huutaa" vitamiineja, kunnon rasvoja, täyttävää proteiinia, kivennäisaineita ja hivenaineita. Uskon, että jos syö laadukasta ruokaa (lisäaineetonta ja luomua) ja käyttää luonnollisia rasvoja (normaalirasvaiset maitotuotteet, oliiviöljy, voi, rasvainen kala, pähkinät, siemenet), ei ole tätä, että on "koko ajan nälkä". Tällaisen ruokavalion avulla lapsi myös oppii parhaiten sopivat annoskoot ja sen, mitä on nälkä ja mitä on kylläisyys (jonka jälkeen ei tarvitse enää syödä). Ei tarvitse napostella koko ajan eikä ole "koko ajan nälkä". Kasvuiässä vitamiinien ym tarve on valtava ja sellaisesta ruuasta mitä kouluissa ym saa, ja mitä monet kotiinkin ostavat, ei saa kaikkea tarvittavaa. Energiaa kyllä ylenmäärinkin, mutta riittävää ravintosisältöä ei.

läheskään kaikkien kohdalla. Valitettavasti.

Jos lapsen syömä leipä on ruisleipää, perunat keitinperunoita ja liha ja kala vähärasvaista, paljon kasviksia, pysyy nälkä poissa.

Kokeilkaa.