olen lakimies, kysy jotain

Asianajajalla ja lakimiehellä?

Kaikki oikeustieteen maisterit ovat lakimiehiä, mutta vain osa heistä haluaa toimia asianajajan tehtävissä.

Asianajaja-tittelin käyttäminen edellyttää, että henkilö on merkitty asianajajayhdistyksen jäsenenä asianajajaluetteloon. Tämä taas edellyttää, että henkilö on vähintään 25-vuotias, on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon, on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään eikä ole konkurssissa tai toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu.

Asianajajaliiton jäsenyyttä hakevalta edellytetään asianajotoiminnan perusteita koskevien säännösten ja ohjeiden sekä hyvän asianajajatavan vaatimusten tuntemista. Riittävä osaaminen on osoitettava Asianajajatutkinnolla.

Taito ja kokemus hankitaan lain mukaan toimimalla lakimiestutkinnon jälkeen vähintään 4 vuoden ajan oikeudenhoidon alalla tai siihen verrattavissa oikeustieteellistä koulutusta edellyttävissä tehtävissä, kuitenkin vähintään kaksi vuotta avustavana lakimiehenä (asianajotoimistossa), julkisena oikeusavustajana tai itsenäisenä asianajotehtävien hoitajana taikka muussa sellaisessa toimessa, jossa hän on vastaavassa määrin hoitanut asianajotehtäviä.

Asianajajan käyttäminen on siten periaatteen tasolla turvallisempaa, sillä hänen toimintaansa valvoo Asianajajaliitto. Kaikki vastavalmistuneet juristit ovat siis lakimiehiä / juristeja, ja osa heistä sitten aikanaan hakeutuu asianajajaksi.

Lainaus Asianajajaliiton sivulta:

"Mikä erottaa asianajajan muista oikeudellisia palveluja tarjoavista lakimiehistä?

- vähintään neljän vuoden kokemus lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajoalalla

- asianajajatutkinnon suorittaminen

- hyvän asianajajatavan noudattaminen

- ammatillinen valvonta

- asiakasta suojaava vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto

- henkilökohtainen vastuu myös toimittaessa osakeyhtiönä

- vuosittainen velvollisuus täydennyskouluttautua (väh. 18 tuntia)

- ehdoton salassapitovelvollisuus sekä

lain ja Asianajajaliiton sääntöjen mukainen sopivuus tehtävään

vankilassa ja on tuomittu aikanaan korvauksiin joita ei kaikkia pystynyt maksamaan niin voiko siltä ulosmitata rahaa koska se saa jonkinlaista palkkaa avovankilahommissa?

niin, että tekee nelipäiväistä työviikkoa miten määräytyy työpaivat viikoilla, joilla arkipyhiä (esim. itsenäisyyspäivä, joulu yms).



Olen tämä jo ammattiliiton juristilta kysynyt ja sain aika sekavan vastauksen sähköpostiin.

minulla on tapaamisoikes la-su. onko minun juridisesti pakko ottaa pojat sillois? Elaria maksan 300e/kk. Mielelläni maksan.

Jos esim. kunnianloukkauksen edellytykset täyttyvät, kyseessä on Suomen rikoslain mukainen rikos. Kunnianloukkaus on kuitenkin ns. asianomistajarikos, eli syyttäjä ei voi automaattisesti nostaa syytettä herjaajaa vastaan, vaan kunnianloukkauksen kohteen on itse sitä vaadittava.



Bloggaaja ei ole siinä mielessä julkinen henkilö kuten esim. poliitikko, joten henkilön julkisuuteen vetoaminen herjaajan puolustuksena ei välttämättä pidä. Näin on etenkin silloin, kun henkilö käyttää blogissaan vain etunimeään ja rajoittaa itsestään ja elämästään jakamaansa tietoa. Tällöin henkilön tarkoituksena ei ole saattaa itseään julkisuuteen sellaisella tavalla, joka 100 % varmasti mahdollistaisi herjaajan vetoavan bloggaajan julkisuuden henkilö -statukseen.



On lisäksi otettava huomioon, että lähtökohtaisesti totuuden esittäminen ei ole kunnianloukkaus. Väitteiden paikkansapitävyys on pyrittävä varmistamaan useasta lähteestä.



Vaikka kyseeseen ei tulisi kunnianloukkaus, on internetin käyttäjän syytä käyttää harkintakykyään myös tilanteissa, joissa omien kasvojen suojana on internetin anonymiteetti.

Tämä siis vastauksena blogistin haukkumista koskeneeseen kysymykseen.

"Oletko asianajaja?"



En ole (vielä).

jos joutuisit olemaan valehtelematta, kuten siinä elokuvassa?

En joudu valehtemaan työtehtävissäni. Kukaan ei "joudu" kertomaan epätosia asioita, vaan totuudessa pysyminen on jokaisen, niin juristin kuin kenen tahansa, oikeus, velvollisuus ja omantunnon asia. Valehtelu ei missään nimessä ole sallittua tai toivottavaa edes juristiprofessiossa!

vankilassa ja on tuomittu aikanaan korvauksiin joita ei kaikkia pystynyt maksamaan niin voiko siltä ulosmitata rahaa koska se saa jonkinlaista palkkaa avovankilahommissa?

Rikosseuraamuslaitoksen ohjeen (Dnro 2/004/2012, 8.2.2012) mukaan avolaitosten ammattityöstä maksettavan palkan osalta ulosmittauksessa noudatettavaa suojaosuutta verrataan siihen palkanosaan, josta on vähennetty veron ennakkoperintä (=nettopalkka), mutta ei ruoka- ja ylläpitokorvausta, joka vastaa velalliselle toimeentuloa varten jätettävää palkanosaa. Palkasta ulosmitattava määrä on joko kaksi kolmasosaa nettopalkan ja suojaosuuden välisestä erotuksesta tai kun nettopalkka on riittävän suuri, kolmasosa nettopalkasta.

minulla on tapaamisoikes la-su. onko minun juridisesti pakko ottaa pojat sillois? Elaria maksan 300e/kk. Mielelläni maksan.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisista määrittelee vain lapsen oikeuden tavata muualla asuvaa vanhempaansa, mitään tarkkoja säädöksiä asiasta ei ole. Tapaamisoikeus ei perusta etävanhemmalle velvollisuutta tavata lasta.

Lisätietoja saat esim. Väestöliiton internetsivuilta.

"miks lakimiehet on idiootteja?"



Ajoittainen idioottius on kaikille ihmisille ominainen piirre.

niin, että tekee nelipäiväistä työviikkoa miten määräytyy työpaivat viikoilla, joilla arkipyhiä (esim. itsenäisyyspäivä, joulu yms).

Olen tämä jo ammattiliiton juristilta kysynyt ja sain aika sekavan vastauksen sähköpostiin.

Juristilta voi aina kysyä (ja kannattaakin kysyä) lisäselvitystä tai tarkennusta hänen esittämiinsä kannanottoihin. Ehdotan siis, että laitat ammattiliittosi lakimiehelle uudelleen sähköpostia ja pyydät selkokielistä vastausta. Juristi on silloin epäonnistunut asiakaspalvelutehtävässään, jos hänen näkemyksensä on esitetty asiakkaan näkökulmasta epäymmärrettävällä tavalla.

Olen aloitteleva yrittäjä ja teen töitä yksin eli ei mitään konsernitasoisesta sopimusjuridiikasta ei ole kyse. Pitääkö olla liikejuridiikkaan keskittynyt juristi? Eivätkö he ole yleensä isojen firmojen palveluksessa? Mistä löytäisin minulle sopivan? Pk-seutu.

Osaavia sopimusoikeuden tuntevia juristeja löytyy ilman muuta muualtakin kuin isoista firmoista. Hyvä väline juristin löytämiseen on Google ja esim. Fonecta. Pienistä, yhden miehen firmoista löytyy loistavaa osaamista ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Kannattaa soitella/laittaa sähköpostia eri firmoihin ja kysellä hinta-arviota ja alustavaa toimintasuunnitelmaa, mielipidettä yms. Suurin osa toimistoista tarjoaa ilmaisen 30 min alkuneuvottelun, jossa voidaan miettiä puolin ja toisin toimeksiannon sopivuutta. Nettisivuilta pitäisi löytyä hinnasto, josta voi tarkistaa mahdollisuuden maksuttomaan alkuneuvotteluun.

Toivotan sinulle mukavaa joulua ja hyvää jatkoa, ap!

niin että veri roiskahtaa niin selviänkö sakolla? (en tietenkään tee niin)

Kovin syvällistä, pohdiskelevaa ainesta ei blogien perusteella alalla ole. Onko se kuitenkaan koko totuus...

niin että veri roiskahtaa niin selviänkö sakolla? (en tietenkään tee niin)

Lievä, tavallinen ja törkeä pahoinpitely määritellään rikoslain 5-7 §:ssä. Säännösten sisällön voi lukea esim. Finlexistä.

Yleisinä huomioina voidaan todeta, että tekijän rikollinen menneisyys vaikuttaa sekä hänen

saamaansa rangaistukseen yhden rangaistuslajin sisällä että rangaistuslajin (esim. sakkoa vai vankeutta) valintaan. Mitä enemmän tekijällä on edeltävää rikollisuutta, sitä suurempi on todennäköisyys sille, että hänet tuomitaan sakkojen sijaan vankeusrangaistukseen.

Eräs tuomioistuin on esittänyt, että pahoinpitelyrikosten osalta rangaistuslajia valittaessa olisi otettava huomioon

- päähän kohdistuvat potkut

- usean pahoinpitelijän potkimalla suoritetut pahoinpitelyt

- vammojen laatu (luunmurtumat tms)

- tekovälineen käyttäminen

- teko kohdistunut puolustuskyvyttömään tai tarkoituksella täysin sivulliseen henkilöön

- uhri täysin alisteisessa asemassa

Tämän ehdotuksen sovellettavuudesta en valitettavasti osaa esittää näkökantaa. On lisäksi huomioitava, että tuomioistuinkohtaiset suositukset lajin valinnasta voivat vaihdella.

alueeseen, tunnen yhden pankkilakimiehen ja hän sanoi ettei hän rikosasioista tajua paskaakaan, Onko noin?

Kovin syvällistä, pohdiskelevaa ainesta ei blogien perusteella alalla ole. Onko se kuitenkaan koko totuus...

Oikeustieteellisessä on kulkijoita jokaiselta elämän polulta. On siellä toki näitä stereotyyppisiä helmikorvistyttöjä ja sliipattuja nuoria miehiä, mutta sitten on myös hyperfilosofista, oikeusteorioita pyörittelevää porukkaa. Näiden väliin mahtuukin sitten suurin osa muista opiskelijoista.

En voi olla huomauttamatta, että kukin bloggaaja perustaa blogin oman mielenkiintonsa mukaan, jotkut keskittyen vapaa-ajan harrasteisiin (kuten kauneus tai muoti) ja jotkut taas jaksavat painaa vapaa-ajallaankin oikeustieteellistä tekstiä. Blogien lukijoiden keskuudessa suositumpia ovat ymmärrettävästi kevyet lifestyleblogit, joiden sisältö on täysin erillinen kokonaisuutensa henkilön akateemisten ansioiden suhteen. Niitä ei siis tule pitää yhteismitallisina asioina eikä niitä näin ollen voida verrata keskenään. On ikävä ajatus, että henkilön kaiken tekemisen harrastuksia myöten pitäisi välittää hänen ammattiosaamistaan muille ihmisille, jotta hänen älykkyyttään ei kyseenalaistettaisi.

alueeseen, tunnen yhden pankkilakimiehen ja hän sanoi ettei hän rikosasioista tajua paskaakaan, Onko noin?

Kyllä, tuttavasi on täysin oikeassa. Jokaisella lakimiehellä on yleinen käsitys kaikista oikeudenaloista ja siitä, mistä kuhunkin kysymykseen voidaan hakea vastausta. Todellinen, oikeudenalan kovaan ytimeen pureutuva osaaminen on kuitenkin erittäin kapea-alaista, ja esim. pankkilakimiesten osaaminenkin voidaan jakaa vielä moneen eri osaan. Parhain yleisoikeudellinen osaaminen löytynee pienten toimistojen lakimiehiltä, sillä heidän toimeksiantonsa ovat yleensä hyvin monipuolisia niin siviili- kuin rikosoikeudellisellakin alalla. Sen sijaan suurten toimistojen tai in house -lakimiesten osaaminen on yleensä verrattain keskittynyttä.

Juristikoulutus ei Suomessa anna käytännön valmiuksia toimia lakimiehenä millään alalla, vaan käytännön osaaminen hankitaan vasta työkokemuksen kautta. Koulutuksen tarkoituksena on oppia tunnistamaan oikeusongelmien relevantit seikat ja ne lähteet, joita soveltamalla oikeusongelmat saadaan ratkaistua. Koulutus järjestetään yliopistoissa ja se on siten pohjimmiltaan tieteellinen eikä ammatillinen, kuten ammattikorkeakouluissa.

En heitä tyhminä pidä, ja käsitän että voivat pärjätä todella hyvin opinnoissa ja työelämässä. Tunnenkin (muilta aloilta) em. kaltaista porukkaa. Vaikka ovat kuinka älykkäitä ja kunnianhimoisia, niin vapaalla tuntuvat vähän yksitoikkoisilta, kun elämä on silkkaa suorittamista ja kilpailua.

Kovin syvällistä, pohdiskelevaa ainesta ei blogien perusteella alalla ole. Onko se kuitenkaan koko totuus...

Oikeustieteellisessä on kulkijoita jokaiselta elämän polulta. On siellä toki näitä stereotyyppisiä helmikorvistyttöjä ja sliipattuja nuoria miehiä, mutta sitten on myös hyperfilosofista, oikeusteorioita pyörittelevää porukkaa. Näiden väliin mahtuukin sitten suurin osa muista opiskelijoista.

En voi olla huomauttamatta, että kukin bloggaaja perustaa blogin oman mielenkiintonsa mukaan, jotkut keskittyen vapaa-ajan harrasteisiin (kuten kauneus tai muoti) ja jotkut taas jaksavat painaa vapaa-ajallaankin oikeustieteellistä tekstiä. Blogien lukijoiden keskuudessa suositumpia ovat ymmärrettävästi kevyet lifestyleblogit, joiden sisältö on täysin erillinen kokonaisuutensa henkilön akateemisten ansioiden suhteen. Niitä ei siis tule pitää yhteismitallisina asioina eikä niitä näin ollen voida verrata keskenään. On ikävä ajatus, että henkilön kaiken tekemisen harrastuksia myöten pitäisi välittää hänen ammattiosaamistaan muille ihmisille, jotta hänen älykkyyttään ei kyseenalaistettaisi.