Millainen parisuhde, jos toisella on masennus, syömishäiriö tai muu yleinen mt-ongelma

En ole salannut asiaa mieheltäni, olin asiasta avoin heti alussa. Tämä ihan siksi että hän ymmärtäisi vähän paremmin minua.

Mies ei kai asiasta hirveämmin huutele, mutta on hän lähimmille ystävilleen siitä kertonut koska he olivat kysyneet asiasta. He olivat siis ihmetelleet kun olin sanonut että nyt on pakko mennä lenkille ja salille. Sitä pakkoa siinä olivat ihmetelleet.

En ole salannut asiaa mieheltäni, olin asiasta avoin heti alussa. Tämä ihan siksi että hän ymmärtäisi vähän paremmin minua.

Mies ei kai asiasta hirveämmin huutele, mutta on hän lähimmille ystävilleen siitä kertonut koska he olivat kysyneet asiasta. He olivat siis ihmetelleet kun olin sanonut että nyt on pakko mennä lenkille ja salille. Sitä pakkoa siinä olivat ihmetelleet.

Sanotaanko nyt vaikka niin, että parisuhteen ongelmat on olleet mun syömishäiriötä laukaisemassa.



Mies tietää. En usko, että on kenellekään kertonut.

mutta ei kyllä kulje kylillä julistamassa sairauttaan. On työelämässä yms.

Up

Minulla masennusta, syön lääkkeitä ja käyn terapiassa. Mies tietää, tukee ja ymmärtää. Huonoina päivinä tsemppaa ja muistuttelee lääkkeistä jne. Hyvin menee :)

Minulla on syömishäiriö (bulimia) ja nyt neljän vuoden yhdessä asumisen jälkeen joudumme varmaankin muuttamaan avomieheni kanssa eri asuntoihin. Minulla ei voi olla kodissani tiettyjä ruokia jotka aiheuttavat minulle ahmimiskohtauksia, mutta en toisaalta voi enkä halua vaatia avomiestäni rajoittamaan omaa ruokavaliotaan niin radikaalisti, koska oikeastaan on vain hyvin rajoitettu määrä elintarvikkeita joita voin kotonani pitää ilman että minulle tulee kiusaus ahmia. Nykyään siis ahmin ja oksennan enää todella harvoin, mutta jos kodissani on näitä tiettyjä ruokia, sorrun varmasti taas ahmimiskierteeseen. Surettaa, koska en haluaisi muuttaa erilleen, mutta emme ole keksineet mitään muutakaan ratkaisua.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 10:31"]Minulla on syömishäiriö (bulimia) ja nyt neljän vuoden yhdessä asumisen jälkeen joudumme varmaankin muuttamaan avomieheni kanssa eri asuntoihin. Minulla ei voi olla kodissani tiettyjä ruokia jotka aiheuttavat minulle ahmimiskohtauksia, mutta en toisaalta voi enkä halua vaatia avomiestäni rajoittamaan omaa ruokavaliotaan niin radikaalisti, koska oikeastaan on vain hyvin rajoitettu määrä elintarvikkeita joita voin kotonani pitää ilman että minulle tulee kiusaus ahmia. Nykyään siis ahmin ja oksennan enää todella harvoin, mutta jos kodissani on näitä tiettyjä ruokia, sorrun varmasti taas ahmimiskierteeseen. Surettaa, koska en haluaisi muuttaa erilleen, mutta emme ole keksineet mitään muutakaan ratkaisua.

[/quote]

Mikset hae lääkitystä?

En tietenkään salaile. Luottamus on tärkeää. Minulla on uusiutuva masennus, ja mies tukee ja on ihana. Niin hän myös ymmärtää sen, että en aina jaksa olla iloinen yms.

Kärsin ahdistuneisuudesta/paniikkihäiriöstä, eikä kyllä ole tullut mieleenkään salata asiaa mieheltä. Ei miehen tarvitse minua "hoitaa", mutta hän tukee minua ja ymmärtää, että toisinaan on vaikeita kausia. Salaan asian käytännössä kaikilta muilta läheisiltäni, joten tuntuisi raskaalta, jos ei minulla olisi ketään, joka tietää asian.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 10:31"]Minulla on syömishäiriö (bulimia) ja nyt neljän vuoden yhdessä asumisen jälkeen joudumme varmaankin muuttamaan avomieheni kanssa eri asuntoihin. Minulla ei voi olla kodissani tiettyjä ruokia jotka aiheuttavat minulle ahmimiskohtauksia, mutta en toisaalta voi enkä halua vaatia avomiestäni rajoittamaan omaa ruokavaliotaan niin radikaalisti, koska oikeastaan on vain hyvin rajoitettu määrä elintarvikkeita joita voin kotonani pitää ilman että minulle tulee kiusaus ahmia. Nykyään siis ahmin ja oksennan enää todella harvoin, mutta jos kodissani on näitä tiettyjä ruokia, sorrun varmasti taas ahmimiskierteeseen. Surettaa, koska en haluaisi muuttaa erilleen, mutta emme ole keksineet mitään muutakaan ratkaisua.

[/quote]

Mikset hae lääkitystä?

[/quote]

Ei ne lääkkeet kaikille tehoa ja niissä voi olla sivuvaikutuksia.

Mielenterveysongelmia on, mutta kerron niistä valikoiden ja pehmittäen. Eli en kerro koko totuutta diagnooseistani. En ole uskaltanut edes kertoa, että sairasloma jatkuu vielä..

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 10:31"]Minulla on syömishäiriö (bulimia) ja nyt neljän vuoden yhdessä asumisen jälkeen joudumme varmaankin muuttamaan avomieheni kanssa eri asuntoihin. Minulla ei voi olla kodissani tiettyjä ruokia jotka aiheuttavat minulle ahmimiskohtauksia, mutta en toisaalta voi enkä halua vaatia avomiestäni rajoittamaan omaa ruokavaliotaan niin radikaalisti, koska oikeastaan on vain hyvin rajoitettu määrä elintarvikkeita joita voin kotonani pitää ilman että minulle tulee kiusaus ahmia. Nykyään siis ahmin ja oksennan enää todella harvoin, mutta jos kodissani on näitä tiettyjä ruokia, sorrun varmasti taas ahmimiskierteeseen. Surettaa, koska en haluaisi muuttaa erilleen, mutta emme ole keksineet mitään muutakaan ratkaisua.

[/quote]

Mikset hae lääkitystä?

[/quote]

Tällaista päätöstä ei ihan heppoisin perustein ja äkkiä tehdä, joten kyllä nämä ilmiselvimmät ratkaisut on jo käyty läpi. -ed. viestin kirjoittaja

Salaan mieheltäni syömishäiriön ja alkoholismin, masennuksesta hän tietää muttei tunnu piittaavan.

Syömishäiriöstä jossain määrin syytän miestäni, samoin masennuksestani. Alkoholismin olen kehittänyt tähän päälle oma-aloitteisesti.

Parisuhteemme on huono ja olemme puhuneet erosta mutta päättäneet toistaiseksi vielä katsella että josko tämä jossain vaiheessa vähän paranisi.