Tunneköyhyys miehellä

Tuossa edellä oli kyllä hyviä kommentteja. Tunnistan itseni tuosta, että puolison mielestä en osaa osoittaa tarpeeksi empatiaa tai 'oikeita' tunteita eri tilanteissa. Niinpä minusta tuntuu joskus juuri tuolta, että miehen täytyy pitää nainen rauhallisena. Jos nainen hermostuu, on surullinen tms. , silloin tilanne ei ole hallinnassa ja se aiheuttaa miehessä epämukavan olon. Hän kyllä 'tietää', että naista pitäisi lohduttaa tai ymmärtää, mutta toisaalta hän on harmistunut naiseen, kun tämä tunteilee liikaa. Ja sitten vielä jos ei osaakaan lohduttaa oikealla tavalla niin saattaa vain pahentaa tilannetta sanomalla jotain naisen mielestä väärää. Ristiriitainen olo tuosta tulee.

Vaikeaa on sovittaa kahta erilaista suhtautumistapaa yhteen sujuvasti. Mies koettaa kohdata asiat järkeilemällä ja nimenomaan asioina, nainen usein pitää selvänä, että siinä on tunnemaailma mukana. Ei ole helppoa ei.

 Taitaa olla niin, että miehessä on niin paljon lukkoja, joitakin lapsuuden/elämän traumoja tai kenties mitä niitä on, niin ei kykene aikuisenakaan käsitellä niitä. Pieni lapsi miehen kehossa. Lapsen kanssa on paremmin sopia asioista joskus enemmin kun tuommoisen miehen kanssa. Noidan kehä on tästä koko ajan. Koska niitä hetkeä jolloin kumppanisi tuntuu olevan ymmärtäväinen ja välittävä on sen verran vähän, että niitä on sieltä sun täältä voi poimia ja muistaa hetken, mutta valitettavasti ne ei hyvitä sitä paha olon määrää itsessään.

Parisuhde on kahden kypsän ja välittävien ihmisen kauppa. Silloin tämä toimisi. Muuten olemme tässä tilanteessa uudestaan ja uudestaan. Elämä on yksi ja ihana sellainen. Pitää nauttia ja valita itseään aina.