Lue keskustelun säännöt.
Menetänkö lapseni kun hän kasvaa aikuiseksi, koska minulla on poika?
18.12.2012 |
Pelottaa lukea täältäkin näitä anopin vastaisia keskusteluja. Olen ymmärtänyt että kun ainoa poikani aloittaa oman elämän ja löytää naisen, minulla ei ehkä ole enää sijaa hänen elämässään.
Kun he menevät naimisiin, todennäköisesti tämän naisen äiti saa olla siellä auttelemassa ja minä en. Kun he saavat lapsen, naisen äidiltä kysytään neuvoja, pyydetään hoitoapua jne. ja jään taas paitsioon.
Todennäköisesti kaikki mihin yritän tulla mukaan, minut tuomitaan kauheana anoppina joka tyrkyttää apuaan ja neuvojaa, kuitenkin ne samat neuvot hyväksytään naisen äidiltä.
Olisi pitänyt saada tyttö niin olisin saanut olla lapsen elämässä mukana vielä myöhemminkin...
Kommentit (65)
Tottakai poikani kasvaa aikuiseksi enkä yritä sitä estääkkään mutta en voi olla ajttelematta mitä sitten kun hän on aikuinen ja toivottavasti löytänyt sen elämänsä naisen.
Jos nainen vaikkapa asuu eri paikkakunnalla, eri maassa niin kyllä se valitettavan usein menee niin että nainen haluaa olla lähellä omaa äitiään.
Varsinkin kun saadaan laspia niin ensimmäisenä ajatellaan että se naisen äiti saa auttaa ja olla läsnä.
Sama juttu häiden järjestelyissa ja kaikessa. Siksi pohdin tätä koska en todellakaan halua olla se kamala anoppi joka sotkeutuu poikansa elämään mutta miksei sen naisen äiti ole kamala kun "sotkeutuu"?
Poikien äideistä helposti tulee vain niitä hirviöitä miniän mielestä ja oma äiti on kaikki kaikessa. Ei muisteta että on ne lastenlapset myös sen miehenkin!
Kyllä vahva mies saa olla joka on kaulaansa myöden rakastunut ja sanoo elämänsä naiselle että minä haluan että myös minun äitini saa tulla auttamaan tai että minä halua asua äidin lähellä. Tällainenhan on mammapoika jota tulee halveksua. Kukaan ei kuitenkaan halveksu naista joka sanoo samaa vaan ymmärtäväisenä nyökytellään ympärillä "että kyllä se on sitten lasten kanssa helppoa kun äiti voi autella"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän siinä suurella todennäköisyydellä niin käy.
naisen perässä, että pimppaa saa edes joskus.
Miehet menee sinne, mihin vaimo päättää.niin ei tarvitse tuollaisia miniöitä kestää :D
Minulla on hyvät appivanhemmat, mutta täytyy myöntää, että omassa kun äidissä on jo kestämistä niin anopin viikottainen viestittäminen ja näkeminen on minulle liikaa. Jomman kumman vielä kestäisi. Olemme silti tekemisissä paljon. yritetään että mies hoitaisi oman puolen sukuansa ja minä omani, mutta anoppi ei ymmärrä hoitaa tapaamisten sopimisia yms. Poikansa kanssa vaan pitää yhteyttä minuun. Varmasti ajankanssa helpottaa, mutta nyt tarvitsin enemmän omaa tilaa... Myös ongelmistani puhun luonnollisesti äitini kanssa, mies puhukoon oman äitinsä kanssa jos minusta ei ole apua.
Näemme siis tästä huolimatta kerran viikossa ja vastaan viesteihin yms.
jos joku isovanhemmista olisi opettaja ja ottaisi pikkukoululaiset kesäksi hoitoon. Ei olla perheen yhteistä lomaa pidetty kuin ehkä 1-2 viikkoa vuosittain, kun yritetään sumplia lomia pikkukoululaisten kesäloman aikana. Ja siltikin pitää välillä jättää yksin... en tykkää.