Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kaikki Aspergerit vilkkaita, koheltavia ja kohtuuttomia ääliöitä?
15.12.2012 |
Minulla on Asperger ja olen aikuinen nainen. Minua ahdisti ja traumatisoi aikaisempina vuosina lääkäri, joka kohteli minua kuin olisin vilkas, koheltava älykääpiö tai joku pikkupoika ville vallaton ym eikä yhtään ottanut huomioon ikääni eikä sukupuoltani. Kun kerroin esim leipovani sämpylöitä jne niin oletti ihan itsestäänselvänä asiana minun "syövän kaikki kerralla" kuin joku 12-vuotias poika ehkä tekisi. Minua loukkasi tuo asia syvästi, minut on oma mummo opettanut ruokaa tekemään ja leipomaan ja vauvaa hoitamaan ym. Minua loukkasi kun joku minua tuntematon naispuolinen henkilö sitten oletti itsestään selvyytenä minun olevan joku älytön koheltaja jonka kotona suunnilleen on oltava jääkaappi lukittu jne. Muille naispotilaille on ollut kuulemma mukava. Ja oletti ja luuli tietävänsä minusta pelkän diagnoosin nimen perusteella kaikkea.
Ja oletettiin että kaikki Aspergerit on vilkkaita ja räjähdysherkkiä kiihtyilijöitä. minä itse olen rauhallinen ja kärsivällinen ja pitkäjänteinen ym mutta ei kysytty minulta mitään luonteestani eikä haluttu minuun tutustua eikä haluttu huomioida että ei kaikki As-henkilöt ole samanlaisia ja että ikä ja sukupuoli vaikuttaa siihen. Rauhallisuuteni ja maltillisuuteni katsottiin masennukseksi ja lääkitystä nostettiin. Olen myös erittäin sosiaalinen ja minulla on paljon sosiaalisia kontakteja, olen itsenäinen, omatoiminen ja vastuuta kantava aikuinen nainen ja myös lemmikkieläimiä minulla on jotka itse hoidan.
Minut on myös kasvatettu ankarasti ja tiukasti joten mitäs luulisitte, onko tiukan ja vanhanaikaisen kotikasvatuksen saanut aikuinen nainen, olipa diagnoosi mikä vain, ylivilkas ja itseään hillitsemätön edesvastuuton pojankoltiainen? inhottaa tuo kun kohdellaan kuin 5-12-vuotiasta pikkupoikaa vaikka kyseessä on aikuinen ja elämänkokemusta omaava nainen jolle on luontaista käyttäytyä hillitysti ja pidättyväisesti. ja joka vastuullisesti toimii ja pyrkii täydellisyyteen, ei käytä lainkaan edes alkoholia.
onko minulla siis sittenkään Asperger vai onko sittenkin joku vanha psykiatri ollut oikeassa että "kyseessä on persoonallisuuden rakennehäiriö mutta asperger on diagnoosina" ja kyseenalaistettu näin koko Asperger.
Ei liene aspergerille tyypillistä olla sosiaalinen ja omata dosiaalisia kontakteja ilman minkäänlaista riitaa ja yhteentörmäystä. kykenen olemaan ja käyttäytymään niin sopuisasti että koskaan ei tule riitaa ja olen useita vuosia kyennyt suhteeni hyvinä säilyttämään. minulle tärkeää on turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja mielekkäät harrastukset ja toimin kuulemma kuin kuka tahansa ihminen eikä minusta turvallisessa seurassa huomaa mitään poikkeavaa mutta jos on vaikea tilanne elämässä, etsin turvaa toisesta ihmisestä. olen täysin eri sfääreissä kuin esimerkiksi vilkas 12-vuotias asperger-poika.
minulle on psyykkiseen oireiluun mietitty terapeutin kanssa perhehoitoa hoitovaihtoehdoksi. viihdyn maalla, tykkään ruumiillisesta työstä, en ole erityisen älykäs siinä määrin että esim yliopistossa pärjäisin, juuri ja juuri sain erityisammattikoulun läpi mukautetuin tavoittein ja tyypillisin arvosanani oli mukautetussakin opetuksessa vain tyydyttävä.
olenko siis pikemminkin tavallinen heikkolahjainen kadun tallaaja jolla ei ole mitään aspergeria vaan ehkä vain piirteitä siitä? itsehillintä ja kohtuus on hyvin kuulemma hallussa arjen toiminnoissa ja minulle sopii rutiininomaiset ja yksinkertaiset siivoukseen ja ruuanlaittoon, eläinten hoitoon jne liittyvät askareet. Perhehoito maalla sopisi minulle hyvin.
Kommentit (21)
Toisinaan asseilla on myös adhd. Muttei aina. Osa asseista on omiin oloihinsa vetäytyviä ja hyvinkin rauhallisia oman polkunsa tallaajia. Muut ihmiset ei vaan pahemmin kiinnosta. Ehkä melkoisen kaavoihinsa kangistuneita ja maailmankuva kovin mustavalkoinen, mutta periaatteessa harmittomia ja melko näkymättömiä tyyppejä niin kauan, kun saa toteuttaa sitä omaa juttuaan, eikä kukaan tule asioita sotkemaan...
Tai sit ne sata muuta muotoa. Ei kaikki aspergerit ole veistetty samasta puusta vaikka diagnoosi olisi sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kaikki pistetään aspergerin piikkiin AINA. ja luullaan, että jos olen joskus ollut johonkin kiintynyt, sen katsotaan kuuluvan Aspergerin syndroomaan. Eikö ole sen verran älyä koulutetulla ihmisellä että tajuaa että kiintymys johonkin henkilöön ei ole aspergeria vaan TURVATTOMUUTTA ja kovan kohtalon läpikäyneen ihmisen tarvetta etsiä turvaa ihmisestä jonka kokee tärkeäksi. Turvallisen ympäristön kaipuu oli kova nuorena ja pyysin päästä kuntoutuskotiin hoitoon mutta se evättiin minulta ja moitittiin vaan lapsellisuudesta yms. Ja ihminen joka ei taustojani tuntenut, kävi minua luulemaan omien oletustensa pohjalta.
Sinä, arvoisa henkilö, jota tarkoitan, ihan taatusti tunnistit itsesi ja olet tällä hetkellä myös pienen lapsen äiti. Toivon, että lapsesi kanssa eläessä olet oppinut ymmärtämään elämän monimuotoisuutta. Et ole enää kunnan virassakaan. voin antaa sinulle kaiken anteeksi ja toivon että tulisit tänne, tulisit tänne minun luokse katsomaan millainen olen ja varaisit aikaa juttelemiseen ja tutustumiseen niin monet oletuksesi minusta kävisivät täysin perättömiksi. ihminen on aina kuitenkin ihminen, ei mikään diagnoosi.
Tuo ihminen ei ole ainut minua noin kohdellut vaan myös sosiaalitoimen taholta tuli todella tylyä ja kylmää kohtelua minulle. ainoastaan kirurgian osaston ylilääkäri ja leikkaus-ja anestesiasairaanhoitaja paikallisessa sairaalassa ja myös oma hoitajani terveyskeskuksessa ovat olleet inhimillisiä ja ihmisiä ihmiselle. myös yksityisen sektorin palveluissa ymmärretään hyvin.
Lieneeköhän psykiatrilla ollut ikävä kokemus jostakin ylivilkkaasta ja kakaramaisesta asperger-potilaasta ja leimaa minutkin sellaiseksi? toivon ettei kyseinen psykiatri enää ajattele noin. en muuten tiedä mitä hän minusta nykyään ajattelee, lieneekö mitään, mutta onneksi eräs toinen, miespuolinen psykiatri on paljon inhimillisempi.
lapsuutesi ajoista. Muutama vuosikymmen sitten lääkärit eivät pystyneet erottamaan aspergeria ADHD:sta. Diagnoosit olivat erilaisia ja laajempia (esim. MBD).
Asperger- ja ADHD -piirteitä kokemusten mukaan esiintyy usein samalla ihmisellä, mutta ei läheskään aina. Sinun osaltasi tarkkaavaisuushäiriön piirteitä ei kertomasi mukaan selvästikään ole ollut. Täsmällisenä, tunnollisena ja asiakeskeisenä aspergerina sinun on onneksi paljon helpompi löytää mieleisesi työ kuin vilkkaalla ADHD:llä olisi.
ennen kuin oli lukenut aloittajan uutta viestiä. Toivottavasti saat käsiteltyä hankalat muistosi terapeuttisi kanssa, ap.
ja olin pikkutyttö silloin. ehkä tuo lääkärikin oletti vanhan tiedon pohjalta asian olevan toisin kuin miten se onkaan...
ja voi olla et ei oo aihetta kantaa kaunaa tuota lääkäriä kohtaan koska ihminen hänkin on. erehtyväinen siinä missä minäkin. en ole yhtään häntä parempi ja kaikissa meissä on vajavaisuutemme. jos hän haluaa minuun tutustua niin kannattaa ottaa itse minuun yhteyttä, olen antanut siihen luvan ja kun hän ei ole enää kunnan vakio virassakaan niin ei ole hoitosuhteet asiaa estämässä. kannattaa tutustua toiseen ihmiseen eikä tuijottaa diagnoosiin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinua ainakaan heikkolahjaisena tai ylivilkkaana. Erittelet ajatuksiasi ja kokemuksiasi todella hyvin niin kielen kuin omien tunteidesi tasolla.
Toisaalta lääkäritkään eivät ole erehtymättömiä ja niinkuin jo edellä mainittiin, diagnostiikkakin kehittyy jatkuvasti. On mahdollista, että lääkäri on oman aikansa oppien pohjalta ymmärtänyt ominaisuutesi täysin väärin. Tämän on täytynyt olla sinulle tosi rankka kokemus ja siltä se kuulostaa ulkopuolisestakin. Omaa hyvinvointiasi saattaisi silti parantaa, jos pystyisit ajan mittaan antamaan anteeksi ja unohtamaan sinua hoitaneen lääkärin mahdollisesti tekemät inhimilliset virheet, varsinkin, jos ne ovat liittyneet silloin vallalla olleisiin, mutta myöhemmin vanhentuneisiin oppeihin.
Asperger on Autismikirjon häiriö, ADHD, puolestaan tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. Eipä noilla kahdella diagnoosilla oikeastaan ole muuta yhteistä kuin voimakkaat kiinnostuksenkohteet (joka sekin ilmenee usein eri tavalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei. Enemmänkin hitauteen ja pohtimiseen taipuvaisia meillä.
Jostakin luin, että periaatteessa assilla voi olla myös ADHD. Pitäneekö paikkansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole!
Varsinkaan ääliöitä, joten diagnoosisi meni pikkusen pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergereja on hyvin monenlaisia - mm. sellaisia lähes puhumattomia ja sitten sellaisia, jotka puhuvat melkein koko ajan kiinnostuksenkohteistaan eivätkä meinaa huomata, ettei aihe kiinnosta muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergereja on hyvin monenlaisia - mm. sellaisia lähes puhumattomia ja sitten sellaisia, jotka puhuvat melkein koko ajan kiinnostuksenkohteistaan eivätkä meinaa huomata, ettei aihe kiinnosta muita.
Ap vastailee taas itselleen...modet hoi!
Minä en ainakaan ole aloittajan kuvauksen kaltainen. Olen erittäin rauhallinen ja harkitsevainen. Olen aina ajatellut asperger-ihmisten olevan hyvin rauhallisia ja harkitsevaisia.
Olen itse Asperger-ihminen ja siinä mielessä rauhallinen, että haluan tehdä yhden asian kerrallaan ja ahdistun, jos on liian paljon ohjelmaa lyhyessä ajassa. Toisaalta, minulla on myös taipumusta puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman, että huomaan muiden olevan kyllästyneitä. Raivareita minulla oli lapsena ja teininä, mutta nykyisin olen oppinut pääsemään niistä eroon.
Assipoikani oli lapsena suht. vilkas ja sai helposti raivareita, mutta nyt nuorena aikuisena hyvin rauhallinen ja kärsivällinen.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on lapsuudesta sekä ADD- että Asperger-diagnoosit, mutta en ole viimeiseen 20 vuoteen uskonut että kumpaakaan sairautta minulla on. Olen elänyt hyvää, normaalia elämää kun en usko moisiin juttuihin. Olen akateemisesti koulutettu, perheellinen ja hyvin pärjäävä kaikin puolin.
Muista ap, että sinun ei tarvitse syödä yhtäkään lääkettä eikä käydä yhdelläkään lääkärillä, jos et halua. Jos tarvitset apua, hae sitä, jos et tarvitse, älä hae. Älä anna ulkopuolisten määrätä elämästäsi. Etsi oma paikkasi elämässä, äläkä anna uskomusten sairaudestasi rajoittaa sitä, mikä se paikka on.