Lue keskustelun säännöt.
Saako lapselle sanoa "en tiedä"?
14.12.2012 |
Jos lapsi kysyy jotain asiaa, vastaatko koskaan "äiti ei tiedä" "en tiedä" tms? Mieheni tekee tätä varsin usein lastensa kanssa, minun mielestäni ei ole ihan ok. Vanhemman pitäisi kuitenkin olla se joka tietää, etenkin kun kyse on alle kouluikäisistä. Mielipiteitä?
Kommentit (19)
Mutta yritän kyllä jotenkin avata sitä asiaa lapselle, edes oman ymmärrykseni verran. Selittää, mistä on kysymys ja miksi en tiedä vastausta. Laitan lapsen itse miettimään asiaa syvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi kysyy, kuinka monta etanaa maailmassa on, niin enpä tuota voi tietää. Ja aika monta muutakin kysymystä on, mihin ei vastausta voi tietää.
Ihan ollaan lapsetkin kasvatettu siihen, että jos tietää yhden asian, silloin ei tiedä vielä kaikkea.
Niin, että tulee sanottua, että en tiedä, mutta voimme ottaa yhdessä asiasta selvää.
Ylimielistähän tuollainen äiti-asenne on, että tietää kaikesta kaiken.
vastaa "en tiedä" myös sellaisiin kysymyksiin, joihin takuulla tietää vastauksen mutta ei kai vain jaksa selittää. Onko sekin ok? Ymmärrän toki, ettei noihin "kuinka monta etanaa on maailmassa" -juttuihin voi muuta vastata :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa erikoinen aloitus. Meillä lapset kysyvät ainakin niin kummallisia, että en mä ainakaan osaa niihin vastata suoralta kädeltä.
Satoa viime päiviltä
1: nukkuuko seepra päiväunia?
2: missä kastemadot on talvella?
3: kauanko kestäisi ajaa polkupyörällä kuuhun?
Tai sitten eksistentiaalisia: mitä sitten on kun on kuollut?
Mä ainakin usein vastaan, että en tiedä mutta otetaan selvää. Sitten mennään kirjastoon tai googlataan. Kuukysymyksren käskin kysyä isoäidiltään, joka on hyvä laskemaan päässä.
Valehdellako pitäisi? Vai ohittaako lapsen asia.
Hahaa, voi ei :D. Miehesi uskaltaa olla epätäydellinen, sinä et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos kysytään vaikka maapallon halkaisijaa, eikä satu juuri sillä hetkellä muistamaan, niin itse vastaan että "en tiedä, mutta otetaan selvää". Mutta jos lapsi kysyy esim. "mitä syödään" tai "milloin pitää mennä nukkumaan" niin vastauksen pitäisi kyllä löytyä.
sanon usein, että "en tiedä, mutta otetaan selvää", ja yritetään esim. netistä etsiä vastausta. Joskus on sitten kysymykset sitä luokkaa, että on pakko ihan oikeasti sanoa, että tuohon ei kyllä kukaan tiedä vastausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös teen niin, että vastaa en tiedä vaikka tietäisinkin vastauksen. Varsinkin, jos kysyminen on pelkkää huomion hakemista.
toki vastaus voi olla "en tiedä, etsitään siihen vastaus", mutta kun lapsi on kysynyt esim. onko jumala olemass niin minusta on ihan hyväkin vastata "en tiedä" (ja tietty tähänkin voi lisätä vaikka että minä uskon/en usko että on).
Parempihan se on sanoa en tiedä kuin opettaa väärin! Olen esim. kuullut kun lapsi kysyi isältä mikä toi on ja isä vastasi hirvi kun kyseessä oli visentti (korkeasaaressa)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsooko miehesi muuten pornoa?!
Miten tämä nyt liittyy mihinkään?
Satoa viime päiviltä
1: nukkuuko seepra päiväunia?
2: missä kastemadot on talvella?
3: kauanko kestäisi ajaa polkupyörällä kuuhun?Tai sitten eksistentiaalisia: mitä sitten on kun on kuollut?
1: Kyllä
2: maan alla horroksessa
3: Ei kuuhun voi ajaa polkupyörällä, koska maan vetovoims pitää pyörän kiinni maassa.
Eksistentiaaliseen kysymykseen kukin vastaa elämänkatsomuksensa mukaan.
JA kyllä lapselle saa sanoa "en tiedä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten voi yrittää pähkäillä yhdessä lapsen kanssa asiaa. Jos vaikka kysytään, miksi jänis vaihtaa väriä talvella.
Kyllä meillä ainakin lapset ovat kysyneet paljon kysymyksiä mihin en ole osannut vastata. Toki vastausta voi etsiä esim netistä tai kirjoista myöhemmin yhdessä, mutta pakkohan siihen on sanoa että en tiedä. Mitä sinä teen? Keksin vastauksen päästäsi vai leikit että et kuullut kysymystä?
Esim meillä esiintyneitä kysymyksiä
"Kuinka iso Pluto on?" "Miksi Pluto ei ole planeetta?" "Mitä ainetta Saturnuksen renkaat on?" "Saturnuksella on kaasukehä, mutta mitä sen alla on?" "Mihin [pistä tähän joku lintu] menee talvella?" "Kuinka iso hai voi olla?" jne. jne. Ja näiden kysyjä on siis nyt 4v. Kesällä oon ihan pulassa kun en millään muista kasvien ja lintujen nimiä. Otetaan usein niistä kuvia ja koitetaan sitten kotona etsiä kirjasta/netistä mitä ne on.
mutta on yritettävä auttaa lapsi tiedon lähteelle.
Katsooko miehesi muuten pornoa?!
Miten tämä nyt liittyy mihinkään?
Veikkaan vaan, että vanhempi joka vastaa jokaiseen lapsen esittämään kysymykseen on kuin mies, joka ei oikeasti koskaan katso pornoa, häntä ei ole olemassakaan.
Eli ihan vertauskuvallisesti...
Siinähän opetetaan samalla lapselle että on ok jos / kun kaikkea ei tiedä, eikä sitä tarvitse hävetä, mutta asian voi sitten omatoimisesti ottaa selville.
Kyllä minä olen useinkin niin sanonut. Minusta se on ihan hyvä lapsen ymmärtää se ettei vanhempi tiedä kaikkea kaikesta. Mulla aika yleinen vastaus tiedollisiin kysymyksiin on "en tiedä, mutta koitetaan etsiä tieto vaikka netistä". Eksistentiaalisiin kysymyksiin voin myös hyvinkin vastata että en tiedä, ja että ihmisillä on näistä jutuista erilaisia käsityksiä. Vaikka siitä onko Jumala olemassa tai mitä tapahtuu kun kuolee.