omituisin/selittämättömin sanonta missä ei tunnu olevan järkeä?
no en oo koskaan ymmärtänyt sanontaan "yrittänyttä ei laiteta", mihin sitä yrittänyttä ei laiteta. tuosta tulee jotenkin negatiivinen viesti mielestäni. eli se joka yrittää niin sitä ei laiteta/valita/sijoiteta johonkin tehtävään. tulee sellainen olo että ei kannata yrittää
Kommentit (72)
Tiedä häntä, moni syö lihaakin. Sanonta taitaa olla pakastimien aikaa edeltävältä kaudelta, kun kerran on vanhanaikainen pivokin mainittu.
"Poikkeus vahvistaa säännön."
Miten niin vahvistaa?! En oo koskaan tajunnut. Kuulostaa vaan selittelyltä, kun jokin teoria ei ihan pädekään :D "Noo, toi poikkeus vaan kato vahvistaa tän teorian niinku sanotaan!"
parempi, että keskityt saamaan edes sen yhden asian sen sijaan, että haikailisit kymmentä.
miksi kukaan haluaa ällöttävän, tauteja kantavan paskovan linnun mihinkään lähelleen? Yhh. Miksei vaikka:
"parempi mansikka masussa kuin kymmmenen mättäällä" tai "parempi hirvi pakkasessa kuin kymmenen metsässä?"
että sen
miksi kukaan haluaa ällöttävän, tauteja kantavan paskovan linnun voi SYÖDÄ?
Tarkoittaa sitä, että sääntö huomataan vasta kun joku poikkeaa siitä.
Jos allekirjoittaisin tämän viestin koko nimelläni ja liittäisin puhelinnumeroni, sääntö jonka mukaan kaikki ovat täällä anonyymeja ja pyrkivät kaikin keinoin säilyttämään anonymiteettinsä vahvistuisi.
No en #€##""€ ole saanut. Odotan tilausta edelleen ja minä olen sentään ihan hyvätapainen asiakas!
Tarkoittaa sitä, että sääntö huomataan vasta kun joku poikkeaa siitä.
Jos allekirjoittaisin tämän viestin koko nimelläni ja liittäisin puhelinnumeroni, sääntö jonka mukaan kaikki ovat täällä anonyymeja ja pyrkivät kaikin keinoin säilyttämään anonymiteettinsä vahvistuisi.
Mun mielestä tuo ei vaan mene noin. Mitä useampaan tapaukseen se sääntö pätee, sitä vahvempi sääntö on. Niin se mun mielestä menee. Mun mielestä esim. tämän palstan anonymiteetti on erittäin selkeä juttu vaikka en ole koskaan törmännyt siihen, että joku kirjoittaisikin täällä omalla nimellään.
Tai sitten mä en vaan tajua.
Anoppi käy meillä harva se päivä= anoppi käy meillä miltei joka päivä. Mutta harva on mun mielestä vähän kuin harvoin?
Harva poika osasi ruotsinläksyt, eli tuskin kukaan poika osasi.
Miten voi olla niin, että harva se tarkoittaakin ihan päinvastaista?
Nyt mä tajuan tuon "poikkeus vahvistaa säännön" -sanonnan.
"Poikkeus vahvistaa säännön on keskiaikaisesta oikeudenkäytöstä periytyvä periaate, jonka mukaan säännön tarkasti määritellyt poikkeukset tukevat kyseistä sääntöä täsmentämällä epäsuorasti sen sovellusalan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Poikkeus_vahvistaa_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6n
Tuolla selitettiin myös se selitys jonka tässä sain.
Avainsana oli mulle kuitenkin tuo sovellusala. Sääntö siis vahvistuu sitä kautta, että se TÄSMENTYY. Vahvistuminen on siis hiukan harhaanjohtava sana.
t. se joka sitä poikkeusta ihmetteli
Kielikellosta: Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.
Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.
Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.
Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.
jäi kuin alli kalliolle
mistä tää on peräisin?
Jäi kuin NALLI kalliolle? Nalli on tarkoittanut koiraa, koira jäi rannalle ruikuttamaan. Allista en ole koskaan kuullutkaan.
No paskat oo