Puhu mulle järkeä.
Erosin kesällä elämäni rakkaudesta. Olimme yhdessä 6 vuotta, josta naimisissa 4 ja yhteinen lapsikin on.
Riitoja oli paljon, mutta sitä hyvää aikaa oli myös paljon.
Miehelläni oli _paljon_ ongelmia. Yksi niistä oli juominen, joka ei ollut viikoittaista, ei edes kuukausittaista, mutta silloin kun mies joi, hän laiminlöi velvollisuudet, jätti tulematta kotiin, tuhlasi holtittomasti rahaa. Miehellä oli tapana lähteä juomaan jos olimme riidelleet pahasti.
Ongelmien käsittely oli myös asia joka miehessä ontui. Kun tulin raskaaksi, mies hätääntyi, katosi ja petti minua. Katui ja lupasi muuttua, annoin tilaisuuden.
Yksi pahimmista ongelmista oli se ettei miehellä ollut rajoja. Eli, hänelle kaikki oli sallittua, mm. olla pois kotoa öitä, puhua silmittömän rumasti mulle, käydä käsiksi-- Minulle taas saattoi vetää herneet nenään ihan pienistä asioista. Hyvä esimerkki oli se että kun mies oli vuosia tehnyt tuota että oli ryyppäämisen yhteydessä pois kotoa yötä, vaikka anelin ja rukoilin ettei tee sitä, niin kerran firman juhlien jälkeen minä tein saman tempun, tosin tulin kotiin mutta vasta aamu kuudelta. Mies löi avioeropaperit kouraan ja haukkui minut lyttyyn. Ei ollenkaan tajunnut että on tehnyt mulle samaa vuosikaudet!
Sitten tippui todellinen pommi: Mies oli pettänyt minua kuukausia. Valehdellut ja huorannut tämän toisen naisen kanssa selkäni takana. Okei pieni osa minusta ymmärtää tämän koska menetin seksihalut synnytyksen jälkeen sekä miehen ilkeät sanat satuttivat. Oli meillä seksiä siltä 3-5 kertaa kuukaudessa. Minulle ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota, ja hyvin nopeasti myimme asuntomme, muutin lapsen kanssa omaan ja järjestin oman elämäni kohdilleen. Miehellä oli heti eron jälkeen uusi nainen - eri kuin se jonka kanssa petti minua.
Minullakin oli yhden illan juttu pian eron jälkeen. Mies sai tietää tästä mutkan kautta ja siitä repesi helvetti. Mies sekosi. Sinänsä täysin järjetöntä, sillä itsehän seurusteli jo toisen naisen kanssa ja oli ITSE pettänyt minua.
Jossain vaiheessa mies kertoi että ei pysty elämään ilman mua ja tajuaa nyt oltuaan erossa musta että olen hänen elämänsä nainen. Hän jätti tyttöystävänsä. Lupasin että voimme nähdä silloin tällöin, ja otetaan päivä kerrallaan.. Mies vannoi muuttuneensa, ja vakuutti että ei mokaa tätä tilaisuutta. Ehdimme tapailla pari viikkoa kun mies ensimmäisen kerran otti puheeksi tämän yhden illan juttuni.. Sanoin silloin, etten ole tehnyt MITÄÄN VÄÄRÄÄ, eikä asia kuulu miehelle. Sanoin myös että jos enää koskaan yrittää tentata minua tai puhua ko. jutusta, teen lopun tästä tapailustamme.
Viime viikolla olin kipeänä. Mies tuli luokseni "hoitamaan" minua, eli kävi kaupassa ja toi leffoja.. Yhtäkkiä, kun olimme syömässä, mies totesi vaan että "vitsi mun tekis mieli hakata vasaralla paskaks se xxxx" Tarkoitti tyyppiä jonka kanssa mulla oli se yhden yön juttu. Olin ihan että mitä hittoa?! Mistä tuollainen yhtäkkiä tuli mieleen. Mies sanoi menettänensä ruokahalun ajateltuaan asiaa ja kihisi raivosta 10 min. Rauhottui sitten.
No, eilen tuli lopullinen niitti. Mies tuli illalla käymään. Oli todella etäisen ja kireän oloinen. Yhtäkkiä tokaisi: "Oliko seksi paljon parempaa sen xxx.n kanssa kuin mun kanssa??" Tarkoitti tätä mun yhden illan juttua siis. Sanoin että lopettaa noi puheet heti alkuunsa, mutta jatkoi "Nussiko se sua takaapäin?? Otitko siltä suihin? Nuoliko se sun pillua? Oliko hyvää seksiä??" Heitin miehen ulos. Myöhemmin illalla mies pyyteli anteeksi, sanoi olevansa niin epävarma itsestään että käyttäyty siksi noin.
Mä alan uskoa että miehellä on oikeasti vakavia mielenterveysongelmia. Sanon että miten kehtaa syyllistää mua siitä mitä olen eron jälkeen tehnyt, kun on itse ollut varsinainen sika avioliiton aikana + sen jälkeen. "Kyllä mä sen myönnän, mutta..." Näin mies vastaa.
Sanokaa mitä hittoa tässä pitäisi tehdä??
Kommentit (31)
Terveillekkin miehille näyttää olevan kova pala naisen aiemmat kumppanit, pätee tietty toisinkin päin. Terve osaa kätkeä mustasukkaisuuden eikä sitä haudo, sairas ei pääse kuvitelmistaan irti. Älä ala millekkään miehen kans.
täytyy todella rakastaa tuota miestä, että sietää tuollaista käytöstä.
täytyy todella rakastaa tuota miestä, että sietää tuollaista käytöstä.
Että todellakin rakastan miestä.
Mies saa aina puhuttua minut ympäri. Vannoo ja vakuuttelee ja lupaa muuttua, itkee ja näen että kärsii itsekin käytöksestään.
Päätin eron jälkeen kun mies aneli vielä yhtä mahdollisuutta ja halusi näyttää että on muuttunut että ok, katsotaan. en luvannut mitään miehelle, sanoin vaan että näyttäköön nyt että on todella muuttunut. Ja voi että kun mies tsemppasi. Oikeasti,näin että yritti kaikkensa. Mutta ilmeisesti ei enää pystynyt pidättelemään tuota raivoa joka tuo yhden illan juttuni aiheutti (mainittakoon että mies soitteli tälle tyypille kun kuuli asiasta, käyttäytyi täysin mielipuolisesti).
Eikö se nyt naiset vaan niin ole että ei tässä enää taida olla toivoa paremmasta? Miehen järjettömät mielialan muutokset ja tuo mustasukkaisuus on asioita joita ei vaan tarvitse enää sietää?
Ap
Jätä se mies. Tuollaiset miehet haluaa alistaa ja omistaa naisen täysin, ne ei parane mustasukkaisuudesta. Se vain pahenee ajan myötä ja pian et saa edes katsoa ketään miestä päin, et puhua edes naapureille tai työkavereille kun mies raivostuu jne. Jos oot kiltti etkä pidä puolias, hän saa sinut täysin valtansa alle ennen kuin huomaat. Pakene nyt kun vielä voit.
Jätä se mies. Tuollaiset miehet haluaa alistaa ja omistaa naisen täysin, ne ei parane mustasukkaisuudesta. Se vain pahenee ajan myötä ja pian et saa edes katsoa ketään miestä päin, et puhua edes naapureille tai työkavereille kun mies raivostuu jne. Jos oot kiltti etkä pidä puolias, hän saa sinut täysin valtansa alle ennen kuin huomaat. Pakene nyt kun vielä voit.
Teidän varmaan lapsen takia täytyy olla jonkin verran tekemisissä, mutta älä kerro hänelle mitään äläkä kuuntele yhtään tuollaista sairasta hautomista, vaan tosiaan aina homma poikki ja radiohiljaisuutta pitkä aika.
Miehellä selvästi on aivan eri standardit itselleen kuin sulle, se on selvä, mutta tuo itsensä raivoon lietsominen asiasta joka ei hänelle kuulu pätkääkään, on jo astetta vakavampi juttu. Samaten tietenkin kuin tuo muukin aivan holtiton käytös.
Toivottavasti et ala enää suhteeseen hänen kanssaan. Siinäkin tapauksessa että välinne pysyy vain etäisinä, tosi paljon voimia, koska tuskin tuo sinun tekemisten mustasukkainen kyttääminen ihan heti loppuu :(.
on se että näen kyllä kuinka mies tosissaan tsemppaa ja yrittää mutta ei vaan ilmeisesti voi omalle käytökselleen mitään.
Aiheuttaa itselleen ihan hirveästi surua tuolla käytöksellään, kärsii itsekin omista toimistaan. On yrittänyt eron jälkeen 2 kertaa tehdä itsemurhan, kun on ollut niin hajalla kaikesta. Näin että kun vietti aikaa mun ja lapsen kanssa, oli oikeasti onnellinen, silmissä oli ihan erilainen ilo ja rauhallisuus. Mutta ei vaan näköjään pysty muuttumaan niin paljon kuin pitäisi jotta pystyisi terveeseen parisuhteeseen.
En mäkään mikään maailman kiltein nainen ole, eikä elämä mun kanssa ole helppoa. Meillä vaan natsasi huumorintaju, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, kaikki miehen kanssa täydellisesti yhteen. Surullista miten vaikka kuinka rakastaa, se ei vaan riitä. :´(
Ap
oikein kun eroaa :D :D
V*ttu mitä jengiä..
Tämä ei ole mikään puolustelu asialle, mutta voisin olettaa miehesi olevan erittäin mustasukkainen siitä, että teillä ei ollut seksiä ja sitten eron jälkeen AP:lla on ollut seksiä toisen miehen kanssa. Saattaa olla erittäin kova paikka hänelle.
No joka tapauksessa mies ei kuullosta ihan terveeltä henkisessä mielessä, joten kannattaa pysyä erossa. En usko hänen pääsevän ikinä eroon ajatuksista sinusta toisen miehen kanssa. Ja vielä jos on nyt jo käyttäytynyt uhkaavasti, tilanne ei varmaan ainakaa parane.
M35
Aina lupasi muuttua ja muuttuikin, vähäksi aikaa. Todellisuudessa koko ajan paheni. Erosin onneksi. 15 v. jälkeen oltiin satunnaisesti yhteydessä, mitä kuuluu pohjalta facebookissa ja sitten se taas alkoi. Kaikki vanhan kaiveleminen, miksi katsoin n. 20 vuotta sitten jotakin, miksi yksi kaveri soitti sulle silloin, olitko pillu märkaänä silloin ja silloin jne. Et sä sitä rakasta. oot riippuvainen jollain tasolla. Usko vaan, että ero on oikeasti ainoa ratkaisu ja tulet olemaan siihen päätökseen tyytyväinen.
mä sanon suomalaista väkivaltaa seuranneena, että tulet pääsemään hengestäsi ton miehen seurassa.
Tuo on alkusoittoa. Ikävä kyllä.
Hankkiudu eroon ja kauas.
Nuo miehesi kommentiti on niiiiin tyypillisiä että ihan puistattaa.
Väkivallalla uhkailu ja kuvitelma miten nitistää sen toisen ukon eiole normirajoissa enää.
AP aloitustekstisi ajatuksella. Vaikka rakastatkin tätä miestä, ei rakkauden nimeen pidä kestää kaikkea. Missä on toisen ihmisen kunnioitus??? Miehesi ei näe omissa tekemisissään mitään väärää. Onko se oikein? Silti syyttelee sinua, pyörittelee pienessä päässään tilannetta lyhyen suhteesi parissa ja vetää itseään pahemmin solmuun. Terveen järjen ja omantunnon omaava ihminen ei uhkaile -eikä syytä- läheisiään itsemurhalla vaan lähtee hakemaan apua ajatuksiinsa. Hyvä nainen, lapsesi ja itsesi vuoksi tee selkeä pesäero.
AP aloitustekstisi ajatuksella. Vaikka rakastatkin tätä miestä, ei rakkauden nimeen pidä kestää kaikkea. Missä on toisen ihmisen kunnioitus??? Miehesi ei näe omissa tekemisissään mitään väärää. Onko se oikein? Silti syyttelee sinua, pyörittelee pienessä päässään tilannetta lyhyen suhteesi parissa ja vetää itseään pahemmin solmuun. Terveen järjen ja omantunnon omaava ihminen ei uhkaile -eikä syytä- läheisiään itsemurhalla vaan lähtee hakemaan apua ajatuksiinsa. Hyvä nainen, lapsesi ja itsesi vuoksi tee selkeä pesäero.
... näet selkeästi itsekin että yrittäminen ei riitä. Pitää tapahtua todellista muutosta. Rakkaus ei aina riitä, se on fakta. Päinvastoin, sen nimeen tehdään hirveitä ratkaisuja.
Sanokaa mitä hittoa tässä pitäisi tehdä??
Valita että onko elämä jatkossa yhtä helvettiä vai ei. Aika tärkeä hetki sulla tässä on nyt menossa. Veikkaan että katsot vuosien päästä taaksepäin että voi paska kun olisin silloin joulukuussa 2012 näyttänyt ovea.
ehkä miehen kannattaisi oikeasti käydä puhumassa jollekin ammattiauttajalle noista ongelmista? Suostuisikohan hän menemään? ehkä jos näet että hän oikeasti on valmis muuttumaan ja tekemään ongelmilleen jotain... tai ehkä se juna vaan meni jo... vaikea tilanne. ei rakkauden kuitenkaan noin vaikeaa pitäisi olla.
mä liityn tähän järjenpuhujien kuoroon. Leikkaa teidän välinen yhteys poikki, anna olla, jatka matkaasi. Lapsen takia on oltava tekemisissä, mutta rajaa yhteydenpito vain siihen. Ei mitään tietoja henkilökohtaisista jutuistasi. Opettele sanomaan 'en kerro', 'ei kuulu sulle'.
Veikkaan että katsot vuosien päästä taaksepäin että voi paska kun olisin silloin joulukuussa 2012 näyttänyt ovea.
Mä taas toivon, että vuosien päästä katsot taaksepäin ja onnittelet itseäsi siitä, että järjen ääni voitti joulukuussa 2012 ja ymmärsit lopettaa suhteen lopullisesti.
Tsemppiä, AP!
Ei sulla sitten paljon rakkautta ole elämässäsi ollut. Mä olisin antanut kenkää jo ekan ryyppyputken jälkeen.. en ainakaan olisi tuon kanssa lisääntynyt.
Juokse karkuun ja kovaa, ennen kuin päättää käyttää sitä vasaraa sinuun tai lapseesi, kun "keksii", että ei olekaan lapsen isä.
kuulostaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä.Vaikka mies on selvästi karismaattinen ja sä rakastat sitä yhä, tee palvelus ja valitse itsellesi parempi elämä ilman häntä.
Olipa helpottavaa ja kuitenkin surullista kuulla se minkä tavallaan tiesinkin jo -miehellä on oikeasti ongelmia, ja pahoja sellaisia..
Haluaisi käydä pariterapiassa, mutta mä koen että ensisijaisen tärkeää olisi käydä hoidattamassa OMA nuppinsa kuntoon. Kävimme jo kerran juttelemassa terapeutin kanssa, joka tuijotti suu auki kun kerroin elämästämme, ottamatta kantaa mihinkään, totesi vaan miehelle että oletko koskaan harkinnut lääkityksen aloittamista, käytöksesi viittaa vähintään maanis-depressiivisyyteen..
Mies sanoo hakevansa apua, käyneensä juttelemassa yms. Mutta mä epäilen että huijaa. Uskon ettei uskalla/halua tosissaan kohdata itseään ja ongelmiaan vaan haluaisi lakaista kaiken maton alle ja "aloittaa alusta".
Mieheltä puuttuu kaikki suhteellisuudentaju, kuten joku jo sanoikin. Oma käytös menee aina kiukun, huonon itsetunnon, epävarmuuden piikkiin.. Multa taas ei suvaita mitään, ja pienimmästäkin "mokasta" tai jutusta nousee hemmetinmoinen haloo, jota sitten vatvotaan.
Pitää tässä nyt vaan todeta se ikävä tosiasia että kaikki mahdollinen on jo tehty, ei auta kuin tajuta että tämä rakkaus ei johda enää onnelliseen perhe-elämään :(
Ap
Miehesihän on psykopaatti?! Ihan umpihullua käytöstä, menee oikein inhonväristykset.. Ja kaiken ton jälkeen oisit antamassa anteeksi.. Ole miehen kynnysmatto :(