Uskovainen mies

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 23:03"]

Mitäpä tehdä?
Oikein hyvä tyyppi, kaikin puolin hyvää miesainesta. Melkein täydellinen paketti. Paljastuukin oikein TOSIuskovaiseksi. Itse olen ateisti. Että mitäpä tehdä? Uskooko kukaan, että on mitään tehtävissä? Ja miten selitän tämän kyseiselle miehelle? Ei hänkään vielä tiedä, että olen ateisti ja äänestän Vihreitä.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 23:04"]

[/quote]

Luulempa että mies susta jo tajunnut että et ole uskovainen (ellet sitten hakeutunut hänen seuraan jossain seurakunnan tilaisuudessa).



Mitä sun sitten pitäs selittää ja mitä sä oikeen itse haluat? Jos usko on tälle miehelle oikeesti tärkeä asia ja lukee Raamattua jne. niin aika tod.näk. on ettei hän voi edetä suhteessa sinuun. Tällä en nyt tarkoita sitä, etteikö uskis ja ateisti vois olla onnellisiakin yhdessä...mutta se on tilanne johon kukaan uskovainen ei ehdoin tahdoin itseään järjestä. Etenkin kun niitä uskovaisiakin naisia on erittäin hyvin vapailla markkinoilla.

onnittelut sulle :) en ole tavannut montaa ateistia, joka ei olisi jossain vaiheessa tullut uskoon ollessaan yhdessä uskovaisen kanssa....vaikkei ne uskovaiset olis sitä uskoaan tuputtaneet niin kun läheltä seuraa mitä hyvää se usko on heidän elämässään saanut aikaan niin se pistää epäilemään ateismin perusteita omassa elämässä.



Jos mies on tosiuskovainen, niin turha kuvitella, että sinun vuoksesi tai kenenkään muun vuoksi uskostaan luopuisi.

No en sitten yhtään mitään, kun en tiennyt asiasta. Nyt tiedän. Mutta lohduttava tietää, että mieskin siis pikaisesti tulee torppaamaan orastavan suhteemme, kunhan hänelle oma vajavaisuuteni paljastuu. Kiitos, kun kerroit. Ehkä ihan kohta kännykkä piippaakin ja mies lähettää valittelevan viestin alhaiselle syntiselle. Pitäisikö ehtiä ensin...

Kun ei kukaan äänestyskoppiin pääse sitä tutkimaan.

Mutta aika pahalta kuulostaa ylläolevien kommenttien perusteella. En olisi edes tarkoittanut, että miehen millään tavalla pitäisi luopua uskostaan, mutta taitaa olla niin, että uskovaiset sitten eivät kestä ateistien maailmankatsomusta yhtään enempää, kuin ateistit oikein TOSIuskovaisten ( tässä mennään siis linjalla abortti on aina murha, perjantai-illat vietetään seurakunnassa ja näin poispäin).

Kun ei kukaan äänestyskoppiin pääse sitä tutkimaan.

Mutta aika pahalta kuulostaa ylläolevien kommenttien perusteella. En olisi edes tarkoittanut, että miehen millään tavalla pitäisi luopua uskostaan, mutta taitaa olla niin, että uskovaiset sitten eivät kestä ateistien maailmankatsomusta yhtään enempää, kuin ateistit oikein TOSIuskovaisten ( tässä mennään siis linjalla abortti on aina murha, perjantai-illat vietetään seurakunnassa ja näin poispäin).

no se sukovaisen pointti ei ole etteikö he voisi sinun maailmankatsomusta kestää, yhteiselo voi sujua ihan mukavasti vaikka maailmankatsomus olisikin erilainen, mutta silloin toki molemmat joutuvat jollain tapaa luopumaan omasta "ihanne" tilanteestaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että hän ei voi jakaa uskoon liittyviä asioita sinun kanssasi (rukoilua,hengel.asioista keskustelua jne) ja jos ne kuitenkin ovat hänelle tärkeä asia ja iso osa hänen arkeaan niin sinä jäisit ikäänkuin hänen tahtomattaankin näiden ulkopuolelle.

sitten taas mitä tulee tuohon TOSIuskovainen määritelmään niin sepä onkin aika vaikea..jonkun mielestä sellainen ihminen joka joskus rukoilee iltarukouksen on tosiuskovainen ja toisen mielestä taas...

Tässä on kyse sellaisesta TOSIuskovaisuudesta, että uskonto, miehen sanojen mukaan siis "usko", on elämän tärkein asia ja "olisi väärin, jos mikään olisi sitä tärkeämpää". Itselleni ateismi nyt ei kuitenkaan ole elämän tärkein asia, siksikin tällainen mielestäni fanatismi on sen verran outoa, että ei taida kannattaa jatkaa suhdetta. En tosin sanonut tavatessamme asiasta mitään, nyökyttelin vain ja yritin hymyillä neutraalisti... Mutta voi harmi kuitenkin.

+ ja - sopivat yhteen niin uskis ja astis. Eli ei mitään tulevaisuutta. Ja vielä äänesti vihreitä!

Itsehän olin Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana (ja taidan olla ateisti) ja meidän paikallisissa puolueaktiiveissa on myös seurakunnassa ja herätysliikkeissä toimimivia ihmisiä.

jos hän hyväksyy sen että toinen ei ajattele samoin? Jos molemmat voi kunnioittaa toisen ajattelutapaa, ei ole mitään ongelmaa siitä että toinen on uskovainen ja toinen ateisti. Mutta heti jos homma menee siihen, että toinen näkee toisen ajattelutavan vääränä ja yrittää käännyttää toista omaansa, mistään ei tule mitään.



Tuo Vihreiden mainitseminen on kyllä hassua, itse olen uskovainen (ev-lut.) ja äänestän Vihreitä ;-)

[quote author="Vierailija" time="08.12.2012 klo 23:04"]

[/quote]