Sota -44 vuoteen asti kesti muutaman vuoden. Vastatkaa tyhmälle, kun en tiedä...

Katso Laineen Tuntematon Sotilas elokuva.



Siinä on totuudellinen kuva sodasta.

Siis ei joka paikassa koko ajan ollut tulituksia, ammuntaa, mutta koko ajan pidettiin valvontaa, vahdittiin omaa majapaikkaa, toiset koitti edetä ja yllättä vihollista. Voisi ajatella, että rintamalla oli vuorotyö. Osa oli päivystämässä ja osa vapaalla. Tietenkään ns. lähitaistelussa ei ollut vuorotyötä, vaan silloin kaikki osallistui. Lomille lähettiin, kun loman sai. Lomalta palattiin takaisin palvelukseen. Sota ei ole vain ampumista vaan myös toisen tarkkailua ja yllättämistä.

Ja mahdolliset kuntoisuus-, vihki- ym. lomat päälle. Aikaa kulutettiin tekemällä erilaisia puhdetöitä, lisäksi järjestettiin erilaisia urheilukilpailuja, oli viihdytyskiertueita. Ja tietysti hoidettiin normaalit vartiovuorot. Jotkut opiskeli, rintamalinjojen lähellä oli rintamayliopisto, oppikoulu ja kansakoulukin.

jatkaisin noista puhdetöistä, eli tosiaan varsinkin puumateriaaleista väsättiin kaikkea, tuohirasioita, virsuja sun muita, veisteltiin puukolla hyöty- ja koriste-esineitä yms.

Ja mahdolliset kuntoisuus-, vihki- ym. lomat päälle. Aikaa kulutettiin tekemällä erilaisia puhdetöitä, lisäksi järjestettiin erilaisia urheilukilpailuja, oli viihdytyskiertueita. Ja tietysti hoidettiin normaalit vartiovuorot. Jotkut opiskeli, rintamalinjojen lähellä oli rintamayliopisto, oppikoulu ja kansakoulukin.

Olihan siinä välillä asemasotaa, jolloin oli hiljaisempaa. Välillä sitten oltiin vuorokausikaupalla tulossa ja menossa, hyökkäämässä tai perääntymässä.



Mutta totta, moni veteraani vietti siellä 5 parasta nuoruusvuottaan lähes yhtäjaksoisesti, lyhyitä ja varsin työläitä lomia lukuunottamatta.

Vaari oli sodassa 5 vuotta, 26-vuotiaaksi. Sen jälkeen opiskeli ja sai kuulla halveksuntaa loppu ikänsä. Jossain vaiheessa sotaveteraaneja ei arvostettu :(

Katso Laineen Tuntematon Sotilas elokuva. Siinä on totuudellinen kuva sodasta.

En kestä väkivaltaisia elokuvia.

ap

Katso Laineen Tuntematon Sotilas elokuva. Siinä on totuudellinen kuva sodasta.

En kestä väkivaltaisia elokuvia.

ap

Älä siinä tapauksessa katso. Asia on ok.

T: Tuon ehdotuksen tekijä.

Eli kiirettä odottamaan...:) Ainakin kumpikin isoisä sanoi, että 99% ajasta oli tylsää odottamista. Sekin toki raskasta. Asut kymmenen haisevan äijän kanssa korsussa, jossa rotat vilisee tupakansavussa. Kerran kahdessa kuukaudessa olet viikon kotona lomilla ja taas kökötetään siellä itkoiden syötävänä. Vartiovuorot pyöri tasaisesti, mutta enimmäkseen maattiin, kuunneltiin radiota, tehdiin puhdetöitä ja pelattiin korttia.



Taistelutilanteet taas kuulemma oli kamalia, jälkikäteen ajatellen. Toisaalta tuota asemasotaa siellä korsussakaan ei saa väheksyä. Jatkuvaa hermopainetta sekin oli siellä hiljaisuudessa. Vartiovuorot, yllätyshyökkäyksiä, jatkuvasti vihollisen tarkka-ampujia ja tietysti huolta tulevasta.

Sinua kiinnostaa tietää, mikä on tosi hyvä juttu!



Edellä on jo kirjoitettu millaista elämä siellä rintamalla oli, eihän se tietenkään jatkuvaa tulitaistelua ollut.



Sotia oli kolme: talvisota, joka alkoi Mainilan laukauksista 30.11.1939 ja joka kesti 105 päivää. Sitten koitti rauhan aika, jota myöhemmin alettiin nimittää välirauhaksi. (Eihän silloin vielä tiedetty, ettei rauha ole kestävä samoin kuin ensimmäistä maailmansotaa aikoinaan puhuttiin suursotana kun ei vielä tiedetty toisenkin tulevan...)



Neuvostoliitto oli liittänyt kolme Balttian maata, Viron, Latvian ja Liettuan itseensä talvisodan jälkeen, kesällä -40 ja maailmantilanne oli kireä sotaa käytäessä eri puolilla. Suomessa sota puhkesi uudestaan juhannuksena 1941 jatkosodan nimellä. Päävastustaja Saksa halusi käydä Neuvostoliiton kimppuun Suomesta käsin ja oli solminut ns. kauttakulkusopimuksen. Suomi jäi taistelutantereeksi.



Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 vaan saksalaiset eivät poistuneetkaan maastamme rauhansopimuksen mukaisesti. Puhkesi Lapin sota, jota käytiin kevääseen -45.



Kansallista veteraanipäivää ei vietetä syyttä 27. päivänä huhtikuuta. Se on itsenäisen Suomen viimeinen sotapäivä viimeisten saksalaisten joukkojen vetäydyttyä Norjan puolelle.



N45+

Mä oon jotenkin luullut et jatkosota oli sitä samaa sotaa..... Mä ajattelin et se talvisota vaan jatkui ja jatkui ja jatkui ja sitte sitä vaan alettiin puhuun jatkosotana. Sorry.

Sinua kiinnostaa tietää, mikä on tosi hyvä juttu!

Edellä on jo kirjoitettu millaista elämä siellä rintamalla oli, eihän se tietenkään jatkuvaa tulitaistelua ollut.

Sotia oli kolme: talvisota, joka alkoi Mainilan laukauksista 30.11.1939 ja joka kesti 105 päivää. Sitten koitti rauhan aika, jota myöhemmin alettiin nimittää välirauhaksi. (Eihän silloin vielä tiedetty, ettei rauha ole kestävä samoin kuin ensimmäistä maailmansotaa aikoinaan puhuttiin suursotana kun ei vielä tiedetty toisenkin tulevan...)

Neuvostoliitto oli liittänyt kolme Balttian maata, Viron, Latvian ja Liettuan itseensä talvisodan jälkeen, kesällä -40 ja maailmantilanne oli kireä sotaa käytäessä eri puolilla. Suomessa sota puhkesi uudestaan juhannuksena 1941 jatkosodan nimellä. Päävastustaja Saksa halusi käydä Neuvostoliiton kimppuun Suomesta käsin ja oli solminut ns. kauttakulkusopimuksen. Suomi jäi taistelutantereeksi.

Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 vaan saksalaiset eivät poistuneetkaan maastamme rauhansopimuksen mukaisesti. Puhkesi Lapin sota, jota käytiin kevääseen -45.

Kansallista veteraanipäivää ei vietetä syyttä 27. päivänä huhtikuuta. Se on itsenäisen Suomen viimeinen sotapäivä viimeisten saksalaisten joukkojen vetäydyttyä Norjan puolelle.

N45+

olivatko he pääasiassa pohjoisemmasta Suomesta vaiko ihan joka puolelta? Vai olivatko "kaikki" miehet siinä sodassa mukana?

Kehottaisin lukemaan "Ruma Sota" -kirjan (Sari Näre, ketä lie muita tutkijoita kynineen)



Että mitä siellä tapahtui ja mitä siitä seurasi. Ja seuraa edelleen meitä, joiden isoisät ovat tunnekylmiä sodan johdosta ja kasvattaneet poikansa "kovalla käellä" ja joiden lapsina me olemme kasvaneet.

Sinua kiinnostaa tietää, mikä on tosi hyvä juttu!

Edellä on jo kirjoitettu millaista elämä siellä rintamalla oli, eihän se tietenkään jatkuvaa tulitaistelua ollut.

Sotia oli kolme: talvisota, joka alkoi Mainilan laukauksista 30.11.1939 ja joka kesti 105 päivää. Sitten koitti rauhan aika, jota myöhemmin alettiin nimittää välirauhaksi. (Eihän silloin vielä tiedetty, ettei rauha ole kestävä samoin kuin ensimmäistä maailmansotaa aikoinaan puhuttiin suursotana kun ei vielä tiedetty toisenkin tulevan...)

Neuvostoliitto oli liittänyt kolme Balttian maata, Viron, Latvian ja Liettuan itseensä talvisodan jälkeen, kesällä -40 ja maailmantilanne oli kireä sotaa käytäessä eri puolilla. Suomessa sota puhkesi uudestaan juhannuksena 1941 jatkosodan nimellä. Päävastustaja Saksa halusi käydä Neuvostoliiton kimppuun Suomesta käsin ja oli solminut ns. kauttakulkusopimuksen. Suomi jäi taistelutantereeksi.

Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 vaan saksalaiset eivät poistuneetkaan maastamme rauhansopimuksen mukaisesti. Puhkesi Lapin sota, jota käytiin kevääseen -45.

Kansallista veteraanipäivää ei vietetä syyttä 27. päivänä huhtikuuta. Se on itsenäisen Suomen viimeinen sotapäivä viimeisten saksalaisten joukkojen vetäydyttyä Norjan puolelle.

N45+

olivatko he pääasiassa pohjoisemmasta Suomesta vaiko ihan joka puolelta? Vai olivatko "kaikki" miehet siinä sodassa mukana?

Mutta lähinnä Lapin sotaan osallistui nuorempia ikäluokkia, siis asevelvollisuusikäisiä ja vähän sitä vanhempia. Upseerit olivat kai vähän vanhempia. Ja jonkin verran mukana oli myös vanhempien ikäluokkien vapaaehtoisia, Lapista kotoisin olevia.

kesti aika kauan jostain vuodesta 42 eteenpäin, en muista miten pitkään kesti enkä nyt viitsi tarkistaa.



Asemasodan aikana tehtiin paljon puhdetöitä, pahka- yms. -juttuja ja niitä on paljon perheillä edelleen.



Katsoin Tuntemattoman sotilaan taas itsenäisyyspäivänä, ja eniten suren niitä nuoria poika jotka joko menettivät henkensä tai joutuivat vierestä katsomaan kun omat rakkaat lapsuuden ystävät kuolivat.



Tätä me emme koskaan voi oikeasti ymmärtää. Voimme enintään yrittää myötäelää ja pitää huolta siitä, että veteraanit saavat kaiken tarvitsemansa avun vanhoilla päivillään.



Toivottavasti sinäkin annoit apusi! En itse pidä Motti-keräyksestä, mutta auttaahan voi muutenkin.

olivatko he pääasiassa pohjoisemmasta Suomesta vaiko ihan joka puolelta? Vai olivatko "kaikki" miehet siinä sodassa mukana?

Alkuun saksalaisten vetäytyminen eteni yhteisellä suunnitelmalla. Saksalaiset kuitenkin yrittivät vallata Suursaaren ja valvontakomissio edellytti, että Suomi taistelee. Suomi tekikin Tornioon maihinnousun, jossa käytiin suuret taistelut. Saksalaiset hävittivät kaupungit ja kylät, mm. 90% Rovaniemen rakennuksista hävitettiin.

Joukkoja oli pääasiassa pohjoisesta irroitetut joukot, mutta mm. Karjalasta siirrettiin sinne divisioonia, jotka olivat peräpohjolan, pohjois-pohjanmaan ja keskipohjanmaan muodostamia. Lisäksi panssaridivisioona osallistui Lapin sotaan.

Riippui hiukan rintamalohkosta. Ja sitä kesti kesäkuun alkuun 1944 asti.



Lapin sotaa on joskus sanottu poikasten sodaksi, koska vanhemmat ikäluokat kotiutettin ja sinne jäi ihan nuorimmat tappelemaan. Muistaakseni ikäluokka 1926 syntyneet joutui sinne.



Sellainen omituisuus siltä ajoilta, että esimerkiksi 1925 syntyneet kutsuttiin alkuvuodesta 1944 palvelukseen ja hiukan aikaa treenattiin kasarmilla ja sitten rintamalle. Pappani veli (synt 1925) oli kesän isoissa taisteluissa ja sen sijaan, että olisi päässyt marraskuussa -44 kotiin, kun pääosa kenttäarmeijaa kotiutettiin, niin heilläpä oli asepalvelus kesken (vajaat vuorokaudet), joten jatkoivat muutamaksi kuukaudeksi kasarmille harjoittelemaan. Se itseasiassa koski aika montaa, että olivat ehtineet olla sodassa, etulinjassakin taisteluissa ja silti aselevon tultua joutuivat jatkamaan sitä asepalvelusta, koska se oli tavallaan vielä kesken.



Kyllä se kovaa on ollut. Eräs vanha herra kerran kertoi, että -38 pääsi ylioppilaaksi ja piti armeijan jälkeen mennä oikeustieteelliseen. No, syksyllä -38 meni armeijaan asevelvollisuutta suorittamaan, sieltä olisi pitänyt päästä syksyllä -39, mutta alkoikin liikekannellepano ja siitä suoraan talvisotaan. Talvisodan jälkeen jäi vuodeksi armeijaan kouluttajaksi, kun siellä oli kauhea pula ja yliopistollakaan ei olisi ollut koulutusta siellä oikiksessa. No, siitä jatkosotaan ja lopulta jouluksi -44 kotiin. Sanoi, että piti olla vuosi harmaissa, mutta sotilaspassissa lukee palvelusajaksi 6 vuotta 3 kuukautta. Niin se nuoruus sitten meni. Sen jälkeen meni kyllä yliopistoon ja luki juristiksi.

ylimmillä tasoilla oman mielen mukaan, eli kerrottiin mitä arveltiin päällikön haluavan kuulla. Varusteet oli tosi puutteellisia, aseista oli pula kokoajan, ja vaatteet olisi voineet olla paljon lämpimänpiä. Tianteet saatto olla sellasia et kukaan ei oikeesti uskonu selviävänsä. Talvisodan loppuessa isoisäni komppaniasta oli jäljellä enää 11 sotilasta. Venäläiset tulittivat vielä parituntia rauhanjulistuksen jälkeen, ja siiten tuli taukosi, ja venäläisiä tuli niiden puolilta tervehtimään. Nauroivat että ootte pelkureita ku ette uskalla tulla esiin. Hämmästyivät kun näkivät ketä oikeesti oli enää jäljellä .

Tuo 11 miestä jäljellä oli kovin tyypillistä. Luin jostain kirjasta, kun jossain komppaniassa oli sodan alussa noin 150 miestä, sodan lopussa noin 20. Kaatuneita ja ennen kaikkea haavottuneita loput. Siinä tarinassa oli, kuinka viimeinenkin upseeri kaatui ja sitten joku alikersantti toimi päällikkönä, kunnes kaatui sekin. Jäljellä oli enää yksi korpraali.



Talvisodan jäljiltä tuli tämä reservin vänrikki -myytti. Reservin upseereitahan ei ole tarkoitettu isomman yksikön johtamiseen, mutta upseeripulassa ne joutui tekemään paljon sellaistakin, joka kuuluu aktiiviupseereille. Tottakai johtamisessa oli varmaan ongelmia, mutta reservin upseereissa oli pitkälti talvisodassa armeijan selkäranka. Heitä kaatui prosentteina eniten ja olivat sellaisia edestä johtavia kansamiehiä, jotka johtivat koulutukseensa nähden liian suuria yksiköitä.



Talvisodan toinen ongelma oli varusteongelmien lisäksi väsymys. Jossain armeijan omissa palvelussäännöissä lukee, että sotilas voi olla muistaakseni 5 päivää taistelutoiminnassa ja sitten täytyy saada lepoa. No, talvisodassa oli jotkut joukot 105 päivää putkeen etulinjassa ja lopulta niin puhki, että nukkuivat pystyyn. Isotätini oli lottana ja sanoi, että ne miehet oli parrottuneita, likaisia, resuiset vaatteet ja silmät seisoi päässä uupumuksesta.

mutta käytännössä tuon sodan keston huomaa ihmisten syntymävuosissa. Esimerkiksi äitini perheessä muut lapset ovat syntyneet vuoteen 40 mennessä, ja nuorimmainen vasta 46. Pappani oli tosiaankin monta vuotta sodassa ja ainoastaan välillä kävi lyhyillä lomilla.