Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä kiire psykiatrilla on saada

Vierailija
07.12.2012 |

mut töihin?



Olen sairaanhoitaja ammatiltani ja viime keväänä painuin pikkuhiljaa psykoottiseen masennukseen. Takana masennuslääkkeiden provosoima hypomania, jonka aikana tuli otettua velkaa muutama tuhat euroa, muutama seksisuhde (nämäkin ällötti jo sillon ja nyt ällöttää vielä enemmän yök)



Kevään aikana kuvittelin kaikkien vihaavan mua, sisäinen hätä oli hirveä. Olihan siellä takana työpaikkakiusaamista työntekijöistä esimiehiin saakka, työterveyshuolto vain pahensi tilannetta.

En nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin itseni irtisanominen ja piiloutua kaikelta. Rahaa oli pakko kuitenkin saada joten 3 eri työpaikassa yritin olla, en voinut jatkaa koska todellisuuteni oli jo niin vääristynyt, etten tiennyt enää miten päin minun olisi pitänyt olla. Takana järjetön pelko ja ahdistus.



Kesäkuussa psykoottisen masennuksen vuoksi osastolle, jossa minut lääkittiin zombiksi. Itse asiassa lääke sai minut vain voimaan huonommin ja jota psykiatri korjaili uusilla lääkkeillä, koska kuvitteli minun voivan henkisesti huonommin.



Kaikessa kiireessä hän päätyi 2-suuntainen ratkaisuus.



Nyt olen ollut kotona ½ vuotta toipumassa. Lääkitys saa aikaan sen, että olen tasaisen massa, ei itketä ei naurata, elokuvia on turha katsoa koska en pysty eläytymään niihin, mikään ei tunnu missää.. jäljelle on kuitenkin jäänyt pelko ja ahdistus kaikki muut tunteet ovat kadonneet.

Henkinen ja kehollien väsymys on sitä luokkaa, etten kotona jaksa tehdä spontaanisti enää mitään, suihkussa en jaksa käydä, ulkonäkööni en jaksa enää panostaa, lasteni koulunkäyntiin minulla ei riitä kiinnostus jne. Jos teen asioita väksisin esim imuroin tai menen kauppaan, olen illalla henkisesti aivan riekalainen ja loppu.. ahdistaa niin että rintakehä repeää.



Tietenkin haluan töihin ja saada rahaa, mutta miksi henkisesti sairaan tarvitsee itseään raahata hoitoalan työpaikkoihin? Olen hakenut muitakin töitä, mutta paikan saatuani perun kaiken koska tiedän etten kestäisi päivää kauempaa työelämässä, olisin taas rikki ja hajalla. Eikä sen puoleen tämän lääkkeen kanssa mitään töitä tehdäkään, kun toimintakyky on nolla. Hyvä kun jaksan nousta vuoteelta ja avata tän koneeni.



Toivottavasti sairauslomaa irtoaa, muuten en tiedä mitä teen

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla