Lue keskustelun säännöt.
Miltä kuulostaa?
03.12.2005 |
Vauvani syntyi elokuussa sektiolla raskausmyrkytyksen ja minun munuaisten pettämisen vuoksi.
Synnäriltä kotiin tultuamme tyttö alkoi 2vk nostaa päätään, ja aloimme nukuttaa häntä mahallaan, koska mahavaivat olivat karmivat.
Nannia saanut 2,5vk asti, koska laihduin yli 20kg synnytyksen jälkeen (raju turvotus ja nesteiden imeytyminen syynä... maitoa ei siis tullut).
Cuplaton oli käytössä 1,5kk asti.
Tyttö istuskellut sitterissä noin 3vk asti, välillä makuuasennossa, mutta myös istuma-asennossa. Iloinen pieni mussukka, joka alkoi hymyillä päivää ennen 1kk ikää.
Itse lähdin rilluttelemaan tytön ollessa 4vk, isi jäi kotiin tytön kanssa. Olen käynyt muutaman kerran ulkona kavereiden kanssa baareissa, ja tyttö on ollut mummolassa mooonta yötä. Viihtyy oikein hyvin :0)!
Käytiin miehen kanssa pari viikkoa sitten tukholmassa viikonloppureissulla, mummi oli meillä tytön kanssa.
Pikkuinen nostaa päätään todella hyvin, kääntyilee, nauraa kihertää ja lähtee pian ryömimään.
Isä tekee 8-16 päiviä, jonka jälkeen hän ottaa vastuun tytöstä. MInä saan tehdä mitä haluan... usein kyllä menee leikkiessä tytön ja isin kanssa ;0)!
Käydään ulkoilemassa, kylässä, kirjastossa ym. Monta kertaa viikossa.
Olemmeko me normaali perhe? Kysymys heräsi päässäni sen vuoksi, että monet palstailijat tuntuvat olevan.... jaa-a.... en löydä oikeaa sanaa... kovin kiinni vauvassaan niin, etteivät tuollaiset tukholman reissut ym. onnistuisi.
Rakastan tytärtäni koko sydämestäni aivan tolkuttomasti! Älkää vain kuvitelko, että jotenkin haluaisin olla erossa tyttärestäni, mutta jo ennen synnytystä olin sitä mieltä, että vanhempienkin elämä jatkuu myös lapsen syntymän jälkeen.
Mielenkiinnolla ja odotuksella otan vastaan kaikenlaisen kritiikin! :0)!
Kommentit (13)
lasteni ollessa 4vk aloittanut ekalla kerralla iltalukion ja tokalla kerralla kuntosalikäynnit. En tota rilluttelua niinkään harrasta. Lontoossa käyn toisinaan, Tukholmassa en oo käyny 10 vuoteen.
Ja mun vauva alko ryömimään ollessaan 3kk että se siitä sitten, kyllä on mahdollista, käveli 9kk vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksesi kuulostaa hieman oudolta.
" elämän jatkumisella" juuri sitä, että miehen kanssa vauva on joskus mummulassa yötä (myös hyvin pienenä), lähdetään risteilylle ostoksille ym. :0)!
rilluttelulla ryyppäämistä vaan siis baareihin lähtöä kamujen kanssa tanssimaan.
Kolme kertaa olen ollut rilluttelemassa + juomassa pienen syntymän jälkeen.
ap
Ei se ISTU sitterissä!!!!!! Se on semmonen nykyaikainen, johon olen laittanut sideharsovaipan selän kohdalle....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että jos on kovin tuolimainen sitteri, niin se kangas tms. siinä selän takana suoristaa sitä istumista... tai jotain :0)!
ap
Mä saisin käydä rilluttelemassa ihan niin paljon kuin haluaisin ja mies hoitaisi lasta, mutta kun ei tee mieli! Ei ole tehnyt mieli viiteen vuoteen ennen lasta, koska rilluttelut olen jo rillutellut. Siinä olen samaa mieltä, että vanhempien elämän tulee jatkua vauvan tulon jälkeenkin, mutta tuo " elämä" tarkoittaa mun mielestä sitä, että saa tehdä silloin tällöin itsekseen tai kahdestaan miehen kanssa sellaista mistä tykkää. Ja meillä se ei ole baareissakäynti. Musta baareissa nykyään vaan on niin tylsää.
Aloitin opiskelut, kun lapsi oli puolivuotias, koska silloin tuntui että tarviin jotain omaa. Ja opinnoissa sai käyttää aivoja, mistä nautin. Ja mun puolesta voit lähteä kuinka pitkälle matkalle tahansa ilman lasta, mä taas en ole vielä ollut yhtään yötä erossa lapsestani. En halua. Mun tulee niin kova ikävä sitä, miksi mun pitäisi olla erossa siitä, jos se ei tunnu hyvältä?? Ja vaikka joskus kaipaa tietty ihan omaa aikaa itsekseen ja kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa, niin musta kaikkein parasta aikaa on kun ollaan koko perhe yhdessä puuhastelemassa jotakin ei-mitään-erikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään muu ei särähtänyt korvaani, kuin se, että jos kyseessä on elokuussa syntynyt vauva---ja on ollut jo monta yötä hoidossa mummolassa, jotta te olette olleet esim risteilyllä jne.
Mä ymmärrän, jos on koliikkia, että joutuu antamaan vauvan yöksi joskus, jotta saa nukuttua, mutta ei mun mielestä ole oikein lasta kohtaan, että vanhemmat vie alle puolivuotiaan muuten vaan yöhoitoon. Äiti voi mennä ilman isää ja toisinpäin. Vanhemmat on pienen ensisijaisia hoitajia.
Mutta kuten sanottu, kukin tyylillään. Meneehän jotkut töihinkin vauvan ollessa 4 kk tai jotain. Ei kaikki jaksa omia lapsiaan hoitaa, ja ehkäisyä ei tunneta tai tapahtuu inhimillinen vahinko.
Suurin syy noihin mummolassa oloihin onkin ollut se, että ollaan saatu nukkua... kerran siis ollaan käyty risteilyllä, ja nyt oli perjantaina eli eilen yötä, kun menivät aamulla vauvauintiin. Mummu haluaa olla suuri osa lapsen elämää.. meidän perheessä ollaan aina oltu kovin kovin läheisiä. Vähän niinkuin ennenvanhaan, kun kaikki yhdessä hoidettiin lapsia ym.
Asutaan aika lähekkäin, joten se toimii meillä hyvin. Jos iskee kamala ikävä, voi käydä vauvaa silittämässä vaikka keskellä yötä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan eri juttu sitten miten kukin omaa tilannettaan haluaa kuvata tai mitä haluaa siitä myöntää. Älä vaan ap kuvittele että kunnon av-mamma myöntäisi jättävänsä alle kouluikäisen yön yli hoitoon edes isovanhemmille tai lopettavansa (täys)imetyksen ennen lapsen 2-vuotissynttäreitä. Mutta pelastit kyllä nahkasi sillä ettet maininnut käyttäväsi lapsellanne kertakäytövaippoja -- kaikki nimittäin luonnollisestikin olettavat että teillä kestovaippaillaan. Ja auta armias jos teillä on kantoliinan sijaan käytössä reppu!!! Älä ikinä, ikinä kerro täällä tuota pahempaa vaihtoehtoa vaikka se teillä olisikin ajankohtainen!
No, todellisuudessa minusta perheenne tapa hoitaa lapsi on aivan normaali. Mutta onhan keskuudessamme onneksi supermammoja jotka korjaavat virheellisiä käsityksiämme aloittaen kommenttinsa " no mulle ei olisi tullut mieleenkään että olisin niin pienen kanssa..."
(Ja jokainen valitkoon sopivan lopun:
- turvautunut isovanhempien apuun
- hankkinut sitterin
- antanut vastikemaitoa
- käyttänyt kertakäyttövaippaa
- tällännyt lapsen siihen kamalaan reppuun kantoliinan sijaan
- syöttänyt valmissoseita
- asunut kerrostalossa
- pitänyt telkkaria auki muuta kuin uutisten ajan lapsen nukahdettua
- ulkoillut vain kerran päivässä
- matkustanut julkisilla kulkuvälineillä (eihän niihin saa edes turvaistuinta ja voi tulla pöpöjä)
- ollut MENEMÄTTÄ muskariin ja vauvauintiin
... jne jne jne.)
Pärjäilkää, kaikki tasapuolisesti.
mutta kyseessä oli nyt vaan pikaisesti laadittu tiivistelmä av-palstan laumahengestä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isovanhemmille, etta saavat illan ja yon ittelleen. hieno juttu. itse en juuri koskaan kay missaan tosin.
Kun lapsi oli 2v, baareissa istui samat kuluneet kasvot, jotka siellä olivat ennen raskauttanikin.
Ei mulle tee vaikeaa olla kotona, nautin tästä täysin siemauksin. Vietämme mieheni kanssa kahden keskistä aikaa, kun lapset käy nukkumaan klo 21.
Kun lapset kasvavat, haluan minäkin taas mennä mihin ja milloin haluan, mutta nyt kun he ovat vielä pieniä, HALUAN olla lasteni kanssa kotona, kylässä, leikkimässä, ja samaa haluaa mieheni.
Lapsemme ovat ehkä 4 - 5 kertaa vuodessa yökylässä mummolassa, mutta päivisin saattavat olla siellä ehkä kerran viikoon.