Mitä ajattelet ihmisestä joka ei koskaan naura?

että on varmaan kokenut kovia elämässään..

kehtaa kun on huonot hampaat?

sellaista, jota edes se ihminen itse ei tajua, kuvittelee vaan että elämä on vaan sellaista, ettei pajon naurata.



Itse olin sellainen vuosia, kunnes tajusin masennuksen (koska se paheni), ja masennuslääkkeillä ja muutamalla terpaikäynnillä elämä muuttui ihan toisenlaiseksi, nauru oli herkässäjne. Aiemmin nauroin vain nousuhumalassa, minkä vuoksi viina maistuikin, mikä taas lisäsi masennusta...



edelleen joskus tulee masennuskausia, jotka huomaan aluksi siitä, etten enää naura millekään yms. Tässävaiheessa yritän itselääkitystä, urheilua, terveellistä syömistä, kavereiden näkemistä jne, ja joskus se auttaa, joskus ei, jolloin masennus pahenee ja olen joutunut jossain vaiheessa taas hakemaan lääkkeitä. Ja ne on aina auttaneet, uskon tosissani, että masennukseni syy on osittain ainakin jossain aivokemiassa.