Kamalin joulusi ikinä?

Mitä 10 vuotias tekee vauva.fi sivustolla vastailemassa aikuisten keskusteluihin? Täälä nii laidasta laitaan erilaisia kyselyitä ja muita aiheita aikuisille, ei lapsille. En ymmärrä miksi ihmiset saavat nautintoa keksitystä tarinasta joihin muut vastaa uskoen joka ikisen sanan.

Mitä 10 vuotias tekee vauva.fi sivustolla vastailemassa aikuisten keskusteluihin? Täälä nii laidasta laitaan erilaisia kyselyitä ja muita aiheita aikuisille, ei lapsille. En ymmärrä miksi ihmiset saavat nautintoa keksitystä tarinasta joihin muut vastaa uskoen joka ikisen sanan.

Ja tarkoitin viestiä 20. Itsellä huonoin joulu kun me perheenjäsenet sairastelimme ripuli-oksennustautia. Lahjat jäi avaamatta sinä päivänä, eikä silloin myöskään käyty joulusaunassa, syöty mitään tai tehty mitään muutakaan jouluun liittyvää. Vessa oli varattu koko ajan ja yksi tais housuihinsakin paskantaa. Ikimuistoinen joulu!

Mitä 10 vuotias tekee vauva.fi sivustolla vastailemassa aikuisten keskusteluihin? Täälä nii laidasta laitaan erilaisia kyselyitä ja muita aiheita aikuisille, ei lapsille. En ymmärrä miksi ihmiset saavat nautintoa keksitystä tarinasta joihin muut vastaa uskoen joka ikisen sanan.

Ja tarkoitin viestiä 20. Itsellä huonoin joulu kun me perheenjäsenet sairastelimme ripuli-oksennustautia. Lahjat jäi avaamatta sinä päivänä, eikä silloin myöskään käyty joulusaunassa, syöty mitään tai tehty mitään muutakaan jouluun liittyvää. Vessa oli varattu koko ajan ja yksi tais housuihinsakin paskantaa. Ikimuistoinen joulu!

Yksikään kymmenvuotias tyttö ei puhu vuonna 2012 markoista. :-)

Olimme muuttaneet maalta Helsinkiin koko perhe, sukulaiseni asui entisessä omakotitalossamme. Lähdimme sillä puhein, että palaamme sitten jouluna viettämään siellä perinteisen joulun suvun kesken. Koska muutto oli henkisesti kaikille raskas, odotimme kovasti joulua ja sen tunnelmaa.



Vaan kaikki oli muuttunut, enkä ollut tajunnut niin käyvän. Sukulaiseni tavarat, tapetit, tavat ja perhe olivat vallanneet kotini. Tai siis entisen kotini. Minun huoneeni oli tyhjä, vain piirrellyt tapetit ja likainen patja olivat siellä. En tiedä miksei edes liinavaatteita oltu otettu mukaan (ehkä eivät mahtuneet kyytiin?), nukuin vanhassa makuupussissa. Talossa oli kylmä, enkä ollut älynnyt pakata villasukkia, joten palelin kovasti. Kaikki oli ankeaa, ikävöin vanhaan ja tajusin kaiken muuttuneen pysyvästi. Lisäksi lapsuuden joulujen jännitys oli alkanut karista teinivuosien lähestyessä, ja koin vahvaa ulkopuolisuutta.



Se oli aika kurja joulu.

paistomittari katkesi kinkkuun ja se aine mittarista valui kinkkuun, kuusenlatva katkesi, kun ripustimme latvatähteä.

se joukuko kun isä heitti kuusen pihalle ja hajotti puhelimen seinään ja vietettiin äidin kanssa aatto saunassa lukkojen takana piilossa.

Vai se joulu kun juoksin karkuun isää, joka hirvikiväärin kanssa jahtasi minua pitkin tietä. Luodit vain viuhui pään päältä. Onneksi ei osunut ja ehdin naapuriin karkuun, ennen kuin tappoi.

Vai olisiko ollut sittenkin se joulu kun istuin paska jäykkänä odottamassa, koska riehunta alkaa kun isä nappaili kossua. Sinä jouluna ei riehuttu ja se oli tosi pelottavaa kun sitä koko ajan odotti, että koska lähdetään pakoon. Se oli melkein kammottavampaa kuin se, että vihdoin päästiin lähtemään.

Anopin ja äidin temppuilut tai sukulaisen väärän värinen lahja ovat tuntuneet aika pieniltä tuollaisten jälkeen.

Isä riehui ja oli jälleen väkivaltainen yönä ennen aattoa. Muutimme sukulaisten suojiin aatto aamuna aikaisin. Kinkku saatiin mukaan sentään uunista sillä sen paistaja oli sammunut jo ajat sitten :)

Sen joulun jälkeen vanhempani sitten erosivat eli ehkä sittenkin hyvä juttu.

Lapset oli aaton isällään, menin käymään siellä samaan aikaan kun pukki tuli. Jakoi paketit kaikille, mulle ei ollut mitään. Tytär hätääntyi kauheasti, meni toiseen huoneeseen ja tuli takaisin käytettyyn lahjapaperiin kääritty oma lelunsa kädessä. Ojensi sen mulle ja sanoi hyvää joulua äiti. Olin hajota siihen paikkaan. Lasten isä ei tajunnut koko episodia.

Jouluaattona halusi tulla viettämään joulua mun ja lapsen kanssa, ja mä hullu suostuin.



Tein ruuat, joita exä hyvällä ruokahalulla söi. Mä en pystynyt syömään paljon mitään ja senkin vähän kävin oksentamassa jossain vaiheessa.



Pukki kävi ja lahjat jaettiin. Mä olin ostanut exälle lahjan, exä ei mulle mitään ja lahjojen jälkeen exä lähti uuden naisensa luo. Tästä on aikaa jo 16 vuotta, mutta silti muistan sen tunteen.



Seuraavana jouluna oltiin lapsen kanssa kahdestaan ja oli paljon parempi tunnelma.

Siis woood? Mikä teillä jäi ymmärtämättä viestistä 20?

Kai preesens aikamuotona laittoi ne kuvittelemaan, että kyseinen henkilö on tällä hetkellä lapsi. Jotkut ei vaan osaa.

Olisko kuitenkin kerronnallinen tehokeino kyseessä...

Ilman vanhempien suostumusta.

mitä vanhemmaksi tulin sitä väkivaltaisemmaksi ja viinan huuruisemmiksi joulut kävivät... Se punaviini lasillinen jouluruoan kera on vaihtunut nykyään kahteen kolmeen pulloon halvinta punaviiniä ja pari kolme pulloa kirkasta ja laatikollinen olutta plus lahjaksi saadut liköörit, konjakit tai hehkuviinit.

Ennen kun haettiin kuusi aattoaamuna metsästä silläaikaa, kun äiti teki viimeisiä jolusiivoja ja vahti kinkkua on siirrytty muovikuuseen, jonka koristelee se jota kiinnostaa, äiti marttyyrinä aloittaa kokkaamaan kuudelta aattoaamuna ja sammuu päivällä sohvalle, kun pitäisi joulusaunaan mennä. Ei ole enää perinteisiä lämpimiä jouluglögejä ja pipareita saunahuoneessa odottamassa.



Nuoremmat sisarukseni haluavat vielä pitää jouluperinteitä yllä, vaikka joulun kulku on se, että viinan kiskominen aloitetaan heti, kun viimeinen työpäivä on pulkassa, sitten vähän riidellään ja roikutaan toisten kurkuissa ja äiti märisee marttyyrinä ja provosoi jatkuvasti uutta riitaa. Joululaatikot on tehty kännissä vähän sinnepäin ja ovat keskeltä kylmiä ja vettyneitä, kun niitä ei ole muistettu ottaa tarpeeksi ajoissa pakastimesta pois ja uuniin. Lahjoja jaetaan sitten illalla kun äitikin on vihdoin herännyt koomastaan. (isä on taas tässä vaiheessa jo tuhannen kännissä ja uhoilee, että turhaa rahaa on lahjoihin taas tänäkin vuonna laitettu) Äiti istuu marttyyrinä sohvalla kädet puuskassa ja naama vituralla ja hokee, että hän ei tarvi mitään lahjoja. On suuttunut, kun taas tänäkin vuonna räjähdin totaalisesti alkoholin käyttöönsä, vaikka lupasi, ettei tänä jouluna juo mitään.

mutta tästä joulusta tulee väkisinkin erilainen, kaksi erittäin läheistä ihmistä on vuoden aikana kuollut, he ovat tähän asti olleet läsnä jokaisessa omassa ja lasteni joulussa. Mutta lasten takia yritän laittaa joulua ja muistaa että joulu on kuitenkin ilon juhla.

kaikki joulut olivat sitä samaa mitä muukin elämä: jatkuvaa pelkoa, kauhua ja väkivaltaa, kun luonnevikainen ja sadistinen narsisti-isäni piti perhettään pelossa ja kauhussa. Jatkuva uhkailu, jatkuva mielivaltainen väkivalta, jatkuva sukkasillaan hiipiminen ja omien tunnetilojen, äänenpainojen ja eleiden tarkkailu ettei vain isä kilahda. Isälle kun riitti oikeutukseksi väkivaltaan vaikka se että lapsi jotenkin sanoi jotain "väärällä äänenpainolla" tai katsoi isää "väärällä ilmeellä" tai vaikkapa vain tömisteli liikaa kävellessään.



Vihaan isääni, ja myös äitiäni joka antoi kaiken tapahtua puolustamatta lapsiaan. En ole viettänyt ainoatakaan joulua vanhempieni kanssa sen jälkeen kun kotoa pääsin täysi-ikäistyttyäni pois muuttamaan. Eikä tule pieneen mieleenkään viedä sinne lapsenlapsia edes käymään, edes valvotusti. Siellä saattaa tulla ihan milloin vaan, mistä syystä tahansa (tai syyttäkin) nyrkistä, puukosta, harjanvarresta tai ties mistä.



Maailmassa on ihan sairaita, hulluja vanhempia viattomilla pienillä lapsilla :(

ihan yllättäen jouluyönä.



Se oli ehdottomasti elämäni kamalin joulu.

Olin silloin vielä lapsi, ja tämä muisto on seurannut minua ihan jokaiseen jouluun.

Mulla ehkä ikävin joulumuisto on kun olin n. 10v ja kovassa kuumeessa ja kurkkukivussa (angiina), ja aattoaamuna sitten mentiin terveyskeskuksen päivystykseen.

Siellä ei ollut juurikaan ruuhkaa, pari muuta potilasta minun lisäkseni, mutta istuimme siellä silti 7h ennen kuin pääsin lääkäriin.

Muistan kuinka hoitajat jakelivat käytävällä toisilleen jotakin joulukukkia ja nauroivat ja toivottelivat hyvää joulua, itsellä oli hirveä olo. En tiedä sitten, ehkä lääkärikin oli joulufiiliksissä kun odotus kesti niin kauan.

..oli kun matkustin pitkän matkan (toiseen maahan) tapaamaan poikaystävääni joka ei ollutkaan sitten vastassa ja lukuisten soittojen jälkeen puhelimeen vastasi poliisi... Poikaystävä oli pidätetty huumerikoksesta epäiltynä. Hotellivarauksen koodi oli miehellä mutta pääsin sentään hotelliin, muutoin olisin ollut taivasalla koska joka paikkahan oli täynnä..

Se joulu meni itkunhuuruisessa horteessa ja on varmasti sanomattakin selvää että mies on entinen.

Niin äitini kuoli itsenäisyyspäivänä.se joulu oli kamalin ikinä kun uurnan lasku oli aatonaattona.

sorry ei saisi nauraa, enkä ole siis vahingoniloinen, mutta tuo on jo niin tragikoomista että alkaa naurattaa...

Yksi joulu ulkomailla kun piti koko ajan juosta hoitamassa turhia (toimisto) työntekijöiden asioita jotka eivät minulle turistina kuuluneet edes, mutta työntekijät olivat niin v*ttumaisia että pistivät asiakkaat juoksemaan edes takas niin että päivä kului siihen ja kaikki meni pieleen. Siinä jäi jouluruuat ja muut ostamatta. Kaiken lisäksi "Joulumusiikkina" soi jatkuvasti pillit päällä ajaneet poliisiautot, jotka ilmeisesti kävivät noukkimassa varkaita pois.

Exä (silloinen poikaystävä) ilmoitti muuttavansa toiselle puolen maailmaa ja muisti ilmoittaa myös ettei hän tarvitse tyttöystävää kun voi aina käydä huorissa niin se oli aika törkeää ja tapahtui päivä tai pari ennen joulua jolloin jätin exäni ja hänelle oli tietysti "kauheinta" tulla jätetyksi silloin mutta minulle oli kauheinta kuulla että toinen käy huorissa että tässä sitä "joulutunnelmaa!"