Lue keskustelun säännöt.
Te jotka aloititte seurustelun miehenne kanssa jo nuorina...
27.11.2012 |
...miten olette kehittyneet vuosien varrella? Oletteko kasvaneet yhteen, onko ollut ongelmia?
Itse aloittelen suhdetta mukavan ja suloisen 23-vuotiaan miehen kanssa (itse olen samaa ikäluokkaa) ja välillä miehen lapsellisuus ja naiivius vähän rasittaa. Itse muutin kotoa pois opiskelujen takia jo alaikäisenä ja olen siitä saakka huolehtinut itsestäni. Miehenikin asuu toki jo omillaan mutta on saanut kaiken silti helpommalla.
Miehellä on myös koulutus ihan kesken kun taas itse olen jo työelämässä. Mahtaako tämä olla huono juttu? Joskus tunnen olevani valovuosia häntä edellä henkilökohtaisessa kehityksessä, mutta eikö luulisi että vähintään 10 vuoden sisällä olisimme samalla viivalla ja yhtä "aikuisia"?
Kommentit (2)
Ehkä itsekin voisit vähän relata, ei aikuisuuden niin totista tarvitse olla. Mies kyllä kasvaa ja kehittyy.
Minä olen 42 v ja mies 40v , yhdessä on oltu nyt 22vuotta ja hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tulin vahingossa raskaaksi. Mun mies on tosin minua 15 vuotta vanhempi joten minun puoleltani ei ollut sitä ongelmaa että toinen olisi lapsellinen.
Ei meillä ole kyllä koskaan oikeastaan tuosta mitään ongelmia ollut että minä olin nuori kun mentiin yhteen, enkä ollut ikinä päivääkään yksin asunut edes.
Kyllä tuollaiset ongelmat mitä mainitset ap, menevät ohi, eli se että miehellä on vielä opinnot kesken jne. Ne tosiaan tasoittuu kymmenessä vuodessa. Eli jos muuten elämänarvonne ja haaveenne ja luonteenne sopivat yhteen niin ei kannata sen takia hommaa jättää väliin, että nyt on toinen ehkä vähän lapsellisemmassa vaiheessa kuin sinä.