Kuka tekee diagnoosin mielenterveyspotilaalle?

muilla kuin lääkäreillä.. ehkä joku terveydenhoitaja voi todeta, että flunssa näyttäisi olevan, mutta eiköhän se siihen jää.

samoin naapurin rouvalta.

Eli kun lääkäri totesi mulla selvästi olevan syömishäiriö ja sanoi että soita psykologille, en tule saamaan virallista diagnoosia ikinä?

Varmasti voit pyytää sen myös kirjallisena jos haluat.

Eli kun lääkäri totesi mulla selvästi olevan syömishäiriö ja sanoi että soita psykologille, en tule saamaan virallista diagnoosia ikinä?

Eli kun lääkäri totesi mulla selvästi olevan syömishäiriö ja sanoi että soita psykologille, en tule saamaan virallista diagnoosia ikinä?

Psykiatri taas on.

jo sinne koneelle, jos hän on todennut että sinulla tosiaan on syömishäiriö.

esim. mulla on todella hullu, narsistinen ja väkivaltainen, todella julma ja sadistinen (ehkä joku psykopaatti tms) isä, joka on hakannut ja uhkaillut perhettään aina, on aivan luonnevikainen tai pers.häiriöinen. Mutta koska on ollut ns. hyvässä asemassa eikä ole tehnyt mitään sellaista mistä joutuu pakkohoitoon (oman perheen hakkaaminen ei ole sellaiselle peruste) niin edelleen jatkaa puuhiaan ja porskuttaa, ilman diagnoosia.



Diagnoosi on melko päivänselvä ja kaikki me lapset käymme terapiassa (kaikkien terapeutti myös sanonut että selkeä narsisti mutta minkäs teet, sellaista ei hoitoon saa mitenkään). Joten tavallaan isälläni on kaikkien tietämä tauti/häiriö, mutta koska hän ei tule mitään vikaa itsessään myöntämään koskaan, niin kaikki jäävät silloin diagnosoimatta.



Suomi on pullollaan monenlaisia hulluja, luonnevikaisia, epätasapainoisia ihmisiä, jotka TARVITSISIVAT diagnoosin mutta syystä tai toisesta heitä ei diagnoosin ja hoidon piiriin saa. Siispä riehuvat vapaana muita terrorisoiden.

esim. mulla on todella hullu, narsistinen ja väkivaltainen, todella julma ja sadistinen (ehkä joku psykopaatti tms) isä, joka on hakannut ja uhkaillut perhettään aina, on aivan luonnevikainen tai pers.häiriöinen. Mutta koska on ollut ns. hyvässä asemassa eikä ole tehnyt mitään sellaista mistä joutuu pakkohoitoon (oman perheen hakkaaminen ei ole sellaiselle peruste) niin edelleen jatkaa puuhiaan ja porskuttaa, ilman diagnoosia. Diagnoosi on melko päivänselvä ja kaikki me lapset käymme terapiassa (kaikkien terapeutti myös sanonut että selkeä narsisti mutta minkäs teet, sellaista ei hoitoon saa mitenkään). Joten tavallaan isälläni on kaikkien tietämä tauti/häiriö, mutta koska hän ei tule mitään vikaa itsessään myöntämään koskaan, niin kaikki jäävät silloin diagnosoimatta. Suomi on pullollaan monenlaisia hulluja, luonnevikaisia, epätasapainoisia ihmisiä, jotka TARVITSISIVAT diagnoosin mutta syystä tai toisesta heitä ei diagnoosin ja hoidon piiriin saa. Siispä riehuvat vapaana muita terrorisoiden.

Ap.een tapauksessa lääkäri on sanonut, että syömishäiriö niin se on diagnoosi. Hoitoonohjaus tuossa tapauksessa ko.henkilölle voi olla oikea.

Miten esim. tämän hullun isän kakaran elämä olisi onnellisempaa, jos olisi DIAGNOOSI (lausutaan kunnioittavasti)? Olisiko ap:sta huomattavan paljon hienompaa, jos hänellä olisi oikein syömishäiriöDIAGNOOSI? Mitä helvettiä?

Miten esim. tämän hullun isän kakaran elämä olisi onnellisempaa, jos olisi DIAGNOOSI (lausutaan kunnioittavasti)? Olisiko ap:sta huomattavan paljon hienompaa, jos hänellä olisi oikein syömishäiriöDIAGNOOSI? Mitä helvettiä?

Öööh, en tainnut missään hinkua sitä diagnoosia. Nimenomaan se ottaa päähän jos jossain papereissa lukee virallinen diagnoosi...

Eli kun lääkäri totesi mulla selvästi olevan syömishäiriö ja sanoi että soita psykologille, en tule saamaan virallista diagnoosia ikinä?

Ei se noissa epämääräisissä oireissa niin tärkeää ole. Jos on esim. syöpä, niin tarkka diagnostiikka on kaiken hoidon kulmakivi, silloin niitä viilataan pilkulleen geenimutaatioita myöden. Jos taas ongelmana on oksentelu, miten se on hienompaa sen jälkeen kun lääkäri on kirjoittanut tekstiin "Dg: R11 Oksentelu"?

anoppi, miniä tai käly. Johan alkaa diagnoosia löytymään ja ihan ilmaiseksi.



Myös joku vähän kateellinen työkaveri saattaa kyetä diagnosoimaan. Tai joku niistä perhekerhon supermammoista.

aikoinaan härskisti reittä pitkin semijohtopaikalleen kivunneelta lähinnä suojatyötä tekevältä naiselta. Sieltäkin varmaan saatat saada? Ja hänen luottokahvittelukavereiltaan kanssa. He ovat niin taitavia diagnoosintekijöitä ettei sun tarvitse avata edes suutasi mutta pian kuitenkin saat diagnoosisi. Kokeile myös mitä tahansa naiskerhoja, missä on mahdollisimman äärimmäisen kilpailuhenkinen ilmapiiri ja kovat panokset pelissä. Saletisti saat.