Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
OIkeestaan on ihan ihme, etten oo jo suljetulla osastolla kaiken kokemani jälkeen!
26.11.2012 |
Eli koko aikuiselämäni lapsuudenperheen jälkeen on ollut yhtä helvettiä, on sattunut ihan kaikkea mitä voitte kuvitella ja ehkä enemmänkin.
Miten ihmeessä pääni on vielä kasassa ja pystyn tekemään töitä? En itsekään tajua sitä ollenkaan ja veikkaan, että kohta pimahdan!
Ja pelkään mennä lääkäriin, koska sitten kuulemma tehdään lastensuojeluilmoitus jos äidillä ongelmia yms?
Ex-mies kiristää minua, että soittaa sossuun, jos jätän 13-vuotiaan yksin, vaikka itse tahtoisi jäädä kotiin yksin puhelimen päähän toki.
En ole koskaan hänen elämänsä aikana saanut käydä pikkujouluissa tms. siitä ex on pitänyt huolella huolen. Kauheat selitykset on joutunut työpaikalle selittämään, miksen voi pitää muiden kanssa hauskaa:(
Kommentit (2)
olen tietyllä tavalla kohtalotoverisi. Kun vuosia vainotaan ja uhkaillaan (kuten ex-miehesi tekee) käy noin. Jää siihen vainoon kiinni. Nyt voisit jo mennä, mutta systeemi on sisässäsi.
En arvostele sinua, koska ymmärrän liian hyvin.
Mutta mitä jos menisit ihan yksityiselle psykiatrille tms, eivät ne tee mitään ilmoja. Päässisit kertomaan elämästäsi ja saisit uutta perspektiiviä.
halaus sinulle, hienoa että olet selvinnyt
t kohtalotoverisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Älä enää!
13 vuotiasta ei hevillä oteta huostaan ja puheoikeuskin on