Miksi et enää sylittele 7-10-vuotiasta lastasi?
Moni tuntuu lopettavan sylissä pitämisen jopa jo ekaluokkalaisen kohdalla, etenkin jos perheessä on monta pienempää lasta, vaikka juuri silloin on muutenkin vaarana että isompi jää vaille huomiota :(
Kommentit (20)
Pussaan, silitän, pidän sylissä, jne. Poika on tosi pitkä ikäisekseen, joten alkaa olla hankalaa, mutta so what! : D Minulle hän on aina se äidin oma pieni ihana.
Miksi ihmeesä tulkitset että jokainen aloitus koskee jokaista palstan lukijaa?
Meillä majailee 11v ja 9,5v lapset ja olen heidän "kimpussaan" joka päivä moneen kertaan.
Eli halailen, pyydän viereeni/syliini, suukottelen, sipaisen hiuksia jne. JA kerron päivittäin useamman kerran rakastavani, aivan kuten olen tehnyt siitä asti kun syntyivät ja jopa sitä ennenkin.Hohhoijaa, näin 10v palstailun jälk välillä _todella_ tympii eräiden av-mammojen olettamukset/yleistämiset/tuomitsemiset/mustavalkoistamiset yms.
Tai sitten on aika ottaa ap kirjoittajan etäisyyttä palstailusta jos kokee tarvetta aloittaa tekstinsä melko suoralla olettamuksella jostakin.
Siksi. Hiukset saan laittaa ja siinäpä aika pitkälti se sitten.
, ei äitinikään niin tehnyt, enkä sitä halunnutkaan, minä pidin jo siinä vaiheessa pikkusiskoa sylissä. Olisi tuntunut pervolta itse istua äidin sylissä.
Omat lapseni saavat tulla syliin niin isoksi kun haluavat, mutta ei kyllä koululaiset normaalisti enää halua.
En myöskään halua halata ketään muuta kuin pieniä lapsiani ja miestäni. En halua että minuun koskee kukaan muu. Inhoan kättelyäkin, vieraiden ihmisten koskettelu on ällöttävää. Ja tuttujen ihmisten noloa.
Käyn kyllä hierojalla, se on ihan eri asia.
, ei äitinikään niin tehnyt, enkä sitä halunnutkaan, minä pidin jo siinä vaiheessa pikkusiskoa sylissä. Olisi tuntunut pervolta itse istua äidin sylissä. Omat lapseni saavat tulla syliin niin isoksi kun haluavat, mutta ei kyllä koululaiset normaalisti enää halua. En myöskään halua halata ketään muuta kuin pieniä lapsiani ja miestäni. En halua että minuun koskee kukaan muu. Inhoan kättelyäkin, vieraiden ihmisten koskettelu on ällöttävää. Ja tuttujen ihmisten noloa. Käyn kyllä hierojalla, se on ihan eri asia.
Kyllä muut normaalit koululaiset haluavat, mutta ei teidän koululaisenne... Kertoo paljon kasvatuksestanne.
Tarvinnet terapiaa, jotakin käsittelemättömiä tunnelukkoja/traumoja tms.
-2-
, ei äitinikään niin tehnyt, enkä sitä halunnutkaan, minä pidin jo siinä vaiheessa pikkusiskoa sylissä. Olisi tuntunut pervolta itse istua äidin sylissä.
Omat lapseni saavat tulla syliin niin isoksi kun haluavat, mutta ei kyllä koululaiset normaalisti enää halua.
En myöskään halua halata ketään muuta kuin pieniä lapsiani ja miestäni. En halua että minuun koskee kukaan muu. Inhoan kättelyäkin, vieraiden ihmisten koskettelu on ällöttävää. Ja tuttujen ihmisten noloa.
Käyn kyllä hierojalla, se on ihan eri asia.
Paitsi raiskaajat, pedofiilit ymv.
Sinulla 2 on ehkä sellaista kokemustaustaa itselläsi ja siksi suhtaudut näin tavalliseen ja ennenkaikke anormaaliin asiaan noin nurjasti.
Sääli, ja sääli ennenkaikkea lapsiasi.
juuri sohvalla, pää minun sylissä, ja silittelin ja rapsuttelin hänen selkää ja hiuksia.
Samoin lähes joka ilta käyn hipsuttelemassa poikaa hetken aikaa. Meillä halataan ja pussataan paljon ja lapsi haluaa edelleen välillä kävellä käsikädessä.
Hän on ainut lapsi, joten hän saa kaiken hellyyden ja rakkauden.
Monissa tuttavaperheissä, joissa on useampia lapsia, vanhimmat lapset jäävät vaille hellyydenosoituksia :/
juuri sohvalla, pää minun sylissä, ja silittelin ja rapsuttelin hänen selkää ja hiuksia.
Samoin lähes joka ilta käyn hipsuttelemassa poikaa hetken aikaa. Meillä halataan ja pussataan paljon ja lapsi haluaa edelleen välillä kävellä käsikädessä.
Hän on ainut lapsi, joten hän saa kaiken hellyyden ja rakkauden.
Monissa tuttavaperheissä, joissa on useampia lapsia, vanhimmat lapset jäävät vaille hellyydenosoituksia :/
9 v poika hakeutuu päivittäin syliin tai kainaloon. Siitäkin huolimatta että on vanhin kolmesta :)
Ja itse olen ollut samanlainen noin kakkosluokasta lähtien. Toinen lapsemme on erilainen ja omassa synnyinperheessä sisarukseni erosivat minusta tässä asiassa.
Olen muuten tasapainoinen ihminen. Ja pidän todella paljon läheisyydestä, mutta en outojen.
Ja itse olen ollut samanlainen noin kakkosluokasta lähtien. Toinen lapsemme on erilainen ja omassa synnyinperheessä sisarukseni erosivat minusta tässä asiassa.
Olen muuten tasapainoinen ihminen. Ja pidän todella paljon läheisyydestä, mutta en outojen.
Ja itse olen ollut samanlainen noin kakkosluokasta lähtien. Toinen lapsemme on erilainen ja omassa synnyinperheessä sisarukseni erosivat minusta tässä asiassa.
Olen muuten tasapainoinen ihminen. Ja pidän todella paljon läheisyydestä, mutta en outojen.
juuri sohvalla, pää minun sylissä, ja silittelin ja rapsuttelin hänen selkää ja hiuksia.
Samoin lähes joka ilta käyn hipsuttelemassa poikaa hetken aikaa. Meillä halataan ja pussataan paljon ja lapsi haluaa edelleen välillä kävellä käsikädessä.
Hän on ainut lapsi, joten hän saa kaiken hellyyden ja rakkauden.
Monissa tuttavaperheissä, joissa on useampia lapsia, vanhimmat lapset jäävät vaille hellyydenosoituksia :/
Meillä on neljä lasta, eikä kukaan jää ilman vanhempien hellyydenosoituksia. Osoittavat hellyyttä myös toisilleen sitä paitsi.
11-vuotias poikani haluaa halata päivittäin, mutta ei kavereiden nähden lainkaan.
Ei siis kaikissa tuttavaperheissämme, eikä välttämättä teillä.
Opetelkaa lukemaan hyvät ihmiset :)
juuri sohvalla, pää minun sylissä, ja silittelin ja rapsuttelin hänen selkää ja hiuksia.
Samoin lähes joka ilta käyn hipsuttelemassa poikaa hetken aikaa. Meillä halataan ja pussataan paljon ja lapsi haluaa edelleen välillä kävellä käsikädessä.
Hän on ainut lapsi, joten hän saa kaiken hellyyden ja rakkauden.
Monissa tuttavaperheissä, joissa on useampia lapsia, vanhimmat lapset jäävät vaille hellyydenosoituksia :/Meillä on neljä lasta, eikä kukaan jää ilman vanhempien hellyydenosoituksia. Osoittavat hellyyttä myös toisilleen sitä paitsi.
Esikoinen ei ole viihtynyt sylissä sen jälkeen kun täytti 5-vuotta, jos ei nyt satunnaisia lohduttamisia lasketa mukaan.
Keskimmäinen lopetti sylissä olemisen 6-vuotiaana.
Kuopus taas on vielä syli-iässä, mutta kerrat harvenee koko ajan, hän on nyt 5-vuotias.
Niin. En minä tosiaan tuota kymmenenvuotiasta väkisinkään syliin ota, lohdutukseksikin haluaa yleensä vain halauksen.
Ja tosiaan lapset ovat ihan itse lopettaneet syliin kömpimisen.
Toinen lakkasi tulemasta syliin noin 8-vuotiaana, toisen kanssa sylitellään vielä, vaikka hän on 15...
Meillä majailee 11v ja 9,5v lapset ja olen heidän "kimpussaan" joka päivä moneen kertaan.
Eli halailen, pyydän viereeni/syliini, suukottelen, sipaisen hiuksia jne. JA kerron päivittäin useamman kerran rakastavani, aivan kuten olen tehnyt siitä asti kun syntyivät ja jopa sitä ennenkin.
Hohhoijaa, näin 10v palstailun jälk välillä _todella_ tympii eräiden av-mammojen olettamukset/yleistämiset/tuomitsemiset/mustavalkoistamiset yms.