miten eroon katkeruudesta, välinpitämättömät isovanhemma

Mä ainakin ymmärrän ap:ta oikein hyvin, ei tarvi ainakaan tännepäin rautalangasta vääntää. Totta hitossa sitä pahoittaa mielensä jos ei oma ja lasten elämä pätkääkään isovanhempia kiinnosta. Kuten on ap:n vanhemmat (niin appi kuin omatkin) täysin tunnekylmiä, niin niitä vaan tuntuu riittävän taas täälläkin. Se on tosi sääli jos omat lastenlapset koetaan taakaksi eikä ymmärretä mikä rikkaus se on molemmin puolin. Toki välillä kuulee niin kovia vaateita jopa listoja miten niiden lasten kanssa tulee toimia missäkin tilanteessa eli esim. ruuaksi kelpaa vain se ja se ja sen on tapahduttava täsmälleen tietyllä kellon lyömällä jne., että kyllä siinä spontaani yhdessäolo väkisinkin kärsii.

Eikö se nyt mene vieläkään jakeluun, että ei ap ole hoitoapua vaatimassa vaan sitä, että isovanhempia ei kiinnosta pätkän vertaa lapset. Anoppi pitää yhteyttäntyttärensä lapsiin, muttei ole juuri ollenkaan poikansa lasten elämässä.

Sata kertaa sanottu, ettei kyse ole hoitoavusta, mutta joka toinen turvenuija täällä väenvängällä kääntää asian aina niin, että tarvitaan ilmaista hoitajaa.

Terv. Ei-ap

Aloituksessa korostat ettei kyse ole hoitoavusta vaan tapaamisista ja välittämisestä ja sit heti kirjoitat katkeran tilityksen kun anoppi hoitaa vain oman tyttären lapsia.

Mene nyt jo itseesi ja myönnä et vika voi olla yksin sinussa.

Näiden jatkuvien kirjoittelujen perusteella olet todella hankala ja raskas ihminen.

Tiedätkö unisiepparin? Sinä olet energiasieppari. Riivaat ja riivaat samalla asialla.

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

Mä aikani koitin saada isovanhempia kiinnostumaan lapsenlapsista (mm pyytämällä useita kertoja lapsenvahdiksi, jotta oltais päästy miehen kaa kaksn ulos ja lapset saaneet tutustua rauhassa isovanhempiin). Lopetin pyytämisen, ajattelen että luokoot nuo omanlaisensa suhteen isovanhempiin, sellaisen kuin pystyvät. Itse en puhu pahaa isovanhemmista, en puhu heistä juuri lainkaan. Ketuttaa, että kummatkin isovanhemmat ovat kiinostuneempia toisista lapsenlapsistaan jA heille kyllä löytyy aikaa. En usko, että lapsillani tulee koskaan olemaan kovin lämpimät välit isovanhempiinsa, miä surettaa minua, muta toiv pystyn sen heille jotenkin muuten korvaamaan.



Appivnahempani ovat itse saaneet paljon apuja omilta vanhemmiltaan, ja kovasti sitä meille mainostivat ennen meidän lasten syntymää. Eivät enää siitä juurikaan mainitse, itse en kehtaa kysyä, ottaa asiaa esille keskusteluissa.



Isovanhemmat tässä menettävät. Pitäköön oman kallisarvoisen aikansa. Hoidan ja nautin itse omista lapsistani.

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

Jos isovanhempien aika on nyt niin kallisarvoista ettei hetkeäkään voida omalle lapsenlapselle suoda, niin itse en tee elettäkään siihen suuntaan, että pakottaisin lapseni katsomaan isovnahempiaan ehdiän kuolinvuoteellaan.

kerran oikein otti asiakseen kertoa mulle suoraan, ettei häntä vooisi vähewmpää kiinnostaa lasten jutut ja ihmetteli, miten jotkut isoäidit jaksa nähdä lapsenlapsiaan niin usein. Että hän ei ainakaan. Joo kiitti moi. En ole sen jälkeen kertaakaan pyytänyt kylään, saati sitten hoitamaan lapsia. Itse hän on kyllä saanut päivittäin apua lastenhoidosa omilta vanhemmiltaan ja appivanhemmiltaan.

Vaikutat ihmiseltä, joka ei ole tyytyväinen mihinkään ja tuhoaa kaiken ympärillään.

katsomassa kuolinvuoteilla tai vanhainkodeissa :)

t. vanhustenhoitaja

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

Jos isovanhempien aika on nyt niin kallisarvoista ettei hetkeäkään voida omalle lapsenlapselle suoda, niin itse en tee elettäkään siihen suuntaan, että pakottaisin lapseni katsomaan isovnahempiaan ehdiän kuolinvuoteellaan.

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

että jos isovanhemmat ovat hoitaneet lastenlapsia, ei heitä käy kukaan tapaamassa. Mutta jos ovat panostaneet ystäviin, harrastuksiin jne., niin vieraita käy tiheästi. Täällä on todella harvinaista, että noin 30v lapsenlapsi vaivautuisi paikalle, vaikka me hoitajat tiedämme, että hoitamamme vanhus on lapsenlapsia aikanaan hoitanut paljonkin.

Et halua olla tekemisissä muttet myöskään suostu myöntämään että et halua. Sanot vain että me emme ole riittävän hyviä (esim. tajua synnyttää lapsiamme päivinä jolloin sinulla on vapaata) tarjoamaan sinulle mahdollisuuksia olla se ihana isovanhempi joksi itsesi koet.

Anna jumalauta meidän olla ja päästä meidät irti! Sovitaan ettei koskaan enää tavata, se olisi suuri helpotus sekä minulle että sinulle että etenkin lapsenlapsille, joiden ei enää tarvitsisi kuvitella että heillä on isovanhemmat.

Jos olisit lapseni, en haluaisi olla kanssasi missään tekemisissä

Terapeuttimme sanoi viisaasti, että jokainen ihminen löytää jostakin syyn katkeroitumiseen niin halutessaan. Katkeroitua voi jostakin ihan pienestäkin asiasta. Katkeruus on kavala, se kasvaa mielessä aina vain suuremmaksi. Hän kehotti ajattelemaan asiaa niin, että varmasti niiltä vanhemmilta on saatu jotain hyvääkin. Katkeroituminen vahingoittaa lopulta eniten sinua itseäsi sekä perhettäsi.

vaikka me hoitajat tiedämme, että hoitamamme vanhus on lapsenlapsia aikanaan hoitanut paljonkin.

MISTÄHÄN te hoitajan tuollaisenkin asian tiedätte?!

Mekin pyydettiin jo esikoisen raskausaikana lapsenvahteja ja luultiin naiveina et kaikki tappelee siitä kuka pääsee hoitamaan ja viettämään aikaa lapsen ja sittemmin lasten kanssa.

Ei mennyt ihan niinkuin strömsössä kunnes parin vuoden nihkeilyjen jälkeen lopetettiin kaikenlainen pyytäminen,ehdottelu,kutsuminen yms.Ei siis kutsuttu edes lasten synttäreille.

Alle vuosi meni kun molempien vanhemmat rupes soittelemaan ja kyselemään miten menee kun teistä ei kuulu.

Pyytelivät kylään ja anoppi jopa kysy meitä ja lapsia viettämään heidän mökillään "vaikka koko kesän".

Jotkut ei vaan kestä sellaista martyyrimäistä huokailua ja vaatimista vaan haluavat itse olla aloitteen tekijöinä.

Vieläkään ei pyydetä mitään mut synttäreille kutsutaan,ja he tulevat.=)

vaikka me hoitajat tiedämme, että hoitamamme vanhus on lapsenlapsia aikanaan hoitanut paljonkin.

MISTÄHÄN te hoitajan tuollaisenkin asian tiedätte?!

ja aikanaan asunut naapurissa. Kyllä sitä aika hyvin tiesi aikanaan kaveristaan, onko mummolla vai kotona.

Et halua olla tekemisissä muttet myöskään suostu myöntämään että et halua. Sanot vain että me emme ole riittävän hyviä (esim. tajua synnyttää lapsiamme päivinä jolloin sinulla on vapaata) tarjoamaan sinulle mahdollisuuksia olla se ihana isovanhempi joksi itsesi koet. Anna jumalauta meidän olla ja päästä meidät irti! Sovitaan ettei koskaan enää tavata, se olisi suuri helpotus sekä minulle että sinulle että etenkin lapsenlapsille, joiden ei enää tarvitsisi kuvitella että heillä on isovanhemmat.

Jos olisit lapseni, en haluaisi olla kanssasi missään tekemisissä

Aika hyvin minun mielestäni päästetty irti, jos ei tulla synttäreille, korkeintaan käväistään ohimennen kerran vuodessa.

Miten selvästi sinulle pitää sanoa, että irti on oltu jo vuosia, sinä vain et sitä hyväksy. Minä olen antanut sinun olla jo vuosia, mutta sinä se soittelet viikottain valituspuheluitasi ja itket katkeruuttasi.

Hetket kädestä. Toista mummoa en edes ollut nähnyt pariin vuoteen ennen kuin kuoli. Arvatkaa kumpi mummoista oli jo lapsuudessa läheinen?

Onko teistä sitten ihan normaalia, että isovanhempia ei kiinnosta lapsenlapset ollenkaan? Siis ei tulla edes synttäreille??? Ihmisethän menee ties kenen kumminkaimansiskonkin synttäreille jos KUTSUTAAN ihan kohteliaisuuttaan ja sitten lasten omat mummut ja papat kieltäytyy tulemasta?



Onko teistä kaikista ihan normaalia että vanhemmat hylkäävät aikuisen lapsensa ja tämän lapset? Odotatteko itse että omat lapsenne täyttävät 18 v. ja sen jälkeen se on potku persauksille ja hyvästi iäksi? Puheittenne perusteella tämä olisi aivan normikäytäntö?



Hei, herätkää ihmiset! Ap:lla on täysi oikeus kokea suuttumusta, vihaa ja katkeruutta kun omat vanhemmat noin kylmästi hylkäävät hänet ja perheensä! Kuka tekisi noin edes ystävälle saati OMALLE LAPSELLE JA LAPSENLAPSILLE?



Mikä nykyajan ihmisiä vaivaa kun koko kaikelle todella kauhealle kaltoinkohtelulle ja välinpitämättömyydellekin löytyy ymmärrystä ja selittelyä että "ei voikaan odottaa mitään ja ihan saavat itse valita jne"? Ihan kauheeta tämä nykyihmisten kylmyys. :(

Onko teistä sitten ihan normaalia, että isovanhempia ei kiinnosta lapsenlapset ollenkaan? Siis ei tulla edes synttäreille??? Ihmisethän menee ties kenen kumminkaimansiskonkin synttäreille jos KUTSUTAAN ihan kohteliaisuuttaan ja sitten lasten omat mummut ja papat kieltäytyy tulemasta? Onko teistä kaikista ihan normaalia että vanhemmat hylkäävät aikuisen lapsensa ja tämän lapset? Odotatteko itse että omat lapsenne täyttävät 18 v. ja sen jälkeen se on potku persauksille ja hyvästi iäksi? Puheittenne perusteella tämä olisi aivan normikäytäntö? Hei, herätkää ihmiset! Ap:lla on täysi oikeus kokea suuttumusta, vihaa ja katkeruutta kun omat vanhemmat noin kylmästi hylkäävät hänet ja perheensä! Kuka tekisi noin edes ystävälle saati OMALLE LAPSELLE JA LAPSENLAPSILLE? Mikä nykyajan ihmisiä vaivaa kun koko kaikelle todella kauhealle kaltoinkohtelulle ja välinpitämättömyydellekin löytyy ymmärrystä ja selittelyä että "ei voikaan odottaa mitään ja ihan saavat itse valita jne"? Ihan kauheeta tämä nykyihmisten kylmyys. :(

ehkä ap on niitä, jotka aikoinaan tuhosivat vanhempiensa elämän ja hylkäsivät nämä. Sitten kun tuli omia lapsia, haluttiin saada ilmaista hoitoapua ja kas, vanhemmat eivät enää hyppineetkään käskystä.

Ei ap:ta ole hylätty. Hänen vanhempansa vain eivät halua olla missään tekemisessä sellaisen ihmisen kanssa kuin ap.

katsomassa kuolinvuoteilla tai vanhainkodeissa :)

t. vanhustenhoitaja

Eli voit sääliä niitä isovanhempia että he eivät tule koskaan tuntemaan lapsiasi! Kun he ovat vanhoja ja jossain vanhaikodissa, tuskin lapsiasi kiinnostaa heidän tapailu. Lapsenlapset ovat iso rikkaus ja he eivät ota vastaan tätä rikkautta omasta tahdostaan. Varmaan harmittaa myöhemmin elämässä!

Jos isovanhempien aika on nyt niin kallisarvoista ettei hetkeäkään voida omalle lapsenlapselle suoda, niin itse en tee elettäkään siihen suuntaan, että pakottaisin lapseni katsomaan isovnahempiaan ehdiän kuolinvuoteellaan.

Ja jos käy, niin ne käyvät, jotka sitä huomiota ja apua vähiten saivat. he hakevat sitä hyväksyntää.

ne jotka orjuuttavat vanhempansa, paskat haistattavat.

nähty.