Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten päästä eroon tästä huono äiti tunteesta. Raastava syyllisyys
17.11.2012 |
En ole ollenkaan sellainen hyvä ja esimerkillinen äiti jos ajatellaan minkälainen äidin tulisi olla (nauttii lasten kanssa olemisesta, ajattelee aina ensimmäisenä lastaan, jaksaa huolehtia..)
Lapseni on nyt reilun vuoden ja oikeasti kärsin aikalailla siitä vauva-ajasta, en ollenkaan nauttinut, enkä todellakaan kokenut sitä elämäni parhaaksi ajaksi ja nyt kun olen ollut 2kk työelämässä niin nautin suunnattomasti kun saan olla "erossa lapsestani"
Teen kuusituntista päivää vaihdellen toimistolla ja kotona ja meillä on kotiin palkattu lastenhoitaja. Lapsi on nyt siis 1v.2kk ja 2kk ollut hoitaja kotona.
Olen aina nauttinyt työstäni ja nyt äitiyden myötä kaksinverroin enemmän ja ehkä juuri siksi, että saan olla tuon ajan ilman lasta. Ja tästä koen syyllisyyttä.
Eikä minulle riitä tuo vajaa 7tuntia päivässä ilman lasta vaan meillä on myös lauantaisin hoitaja nelisen tuntia, jolloin käyn lenkillä ja harrastan ja shoppailen. Ajatus olisi myös käydä toisinaan yhdessä hoitajan ja lapsen kanssa kylpylässä/uimahallissa (yksin en uskalla)
Tämä "lauantaihoitaja" on siis eri kuin
hoitaja joka meillä viikolla. Onko kamalaa haittaa lapselle kahdesta eri hoitajasta? Tunnen niin suurta syyllisyyttä ja kuitenkin iloa, ettei tarvi olla koko ajan ja niin paljon lapsen kanssa
Kommentit (42)
jollain tapaa samoin kuin AP.
En millään jaksa olla läsnä lapselleni. Vauva-aika on todella tylsää ja odotin vaan että vauva menee nukkumaan ja voin olla omissa ajatuksissani. Tilanne kuitenkin muuttuu ainakin hiukan, kun lapsi kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole koskaan oppinut käsittelemään omia aggressioitaan ja "kiellettyjä tunteitaan" vaan jonka käyttäytymismalli ristiriitatilanteissa tai ahdistavissa tilanteissa on väistää tai alistua. Kun äitiyteen liittyvät tunteet ahdistavat häntä, hän pakenee; töihin harrastuksiin. Tämähän on paljon yleisempää kuin luullaan; naisesta ei tullutkaan sellaista äitiä kuin hän toivoi, lapsi ei ollutkaan sellainen kuin toivottiin, ja tämän kaiken aiheuttamaa pettymystä ja vihaa ei käsitellä ollenkaan, vaan väistellään sitä parhaansa mukaan, selitellään tilannetta parhain itselle ja toisille, ja toivotaan lapsenomaisesti että ajan mittaan ei ole enää paha mieli (äidillä). Lapsellahan se paha mieli, tietoisuus siitä että ei kelpaa, ei ansaitse vanhempiensa huomiota ja aikaa, kulkee mukana läpi elämän huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunteena. Hänen paha mielensä on äidille liian suuri asia kestää.
Ap, sinä voit oikeasti olla tekemässä suurta vahinkoa sekä itsellesi että lapsellesi. Et pelkästään äitinä, vaan myös ihmisenä joka kieltää itseltään rehellisen itsetutkiskelun ja vastuun ottamisen omista tunteistaan ja teoistaan. Eihän nyt ole kyse siitä, että käyt töissä tai harrastat, vaan siitä että haluat lapsen luota pois etkä kestä olla hänen kanssaan kahdestaan. Vaikka juuri se lämmin ja rento henkinen länsäolo, SINUN läsnäolosi, on sen lapsen kehitykselle korvaamatonta.