Voiko naimisissa oleva periaattessa haluta panna muita kuin puolisoaan?
Mutta käytännössä ei lähtisi tätä toteuttamaan? Mitä mieltä olette?!?
Kommentit (10)
Panettaminen on minun mielestäni lähinnä sitä kemiallista himoa, jota myös siveellisemmin ihastumiseksi kutsutaan. Se iskee, jos sattuu sopivat kemiat jonkun tyypin kanssa kohdalleen. Siihen ei kauheasti vaikuta se, onko kotona puoliso, jota rakastaa, vaiko eikö.
Se onkin sitten eri asia, mitä järki näiden tunteiden iskiessä päättää. Jos on suhteeseen sitoutunut, niin pitää näppinsä (ja muutkin kehonosansa) kurissa ja kyllä se panetus ohi menee. Jos osaa hyvin himojaan huijata, voi siirtää kiihkonsa siihen suhteeseen kotona. Silloin eron ja surun sijasta satunnaisesta ihastumisesta on tullutkin parisuhdetta eteenpäinvievä juttu.
kyllä minua himottaa tälläkin hetkellä eräs avioliiton ulkopuolinen mieshenkilö, kun en ole avioliitossani saanut orgasmia moneen vuoteen. Olen kuitenkin vielä nuori ja toivoisin saavani orgasmin miehen, edes jonkun sopivan miehen, kanssa vielä elämäni aikana. Alan olla valmis jo panemaan haaveeni käytäntöön...
- epätoivoinen -
Ei asia toteuttaako.
Katsoa saa muttei koskea on meidän motto.
Itsellenikin on monia kertoja tullut. Mutta olen aikuinen ihminen jolla on kyky impulssikontrolliin, enkä toki lähde moisia haluja toteuttamaan, kun olen luvannut toiselle uskollisuutta, kunnes kuolema meidät erottaa.
Minun mieheni on äärimmäisen tylsä huopatossu, täydellinen isä ja aviomies, mutta ei hänestä seksuaalista virtaa saa.
Haluan mielikuvissani panna ihan kaikkia, ja käytän sen seksuaalienergian mieheni kanssa rakasteluun.
Kaikki voittavat.
Pettäminen on itsekurikysymys.
ja voi jopa panna jos puolisoiden kesken asiasta sovitaan.
Voihan sitä ihmiselle kaikenlaisia mielitekoja tulla mieleen mutta ei niitä kaikkia kannata toteuttaa jos haluaa elää hyvän elämän.
ihme impotenttipuolisoa haluisi, joka ei koskaan miettisi panemista muidenkin kanssa. Mä ainakin mietin, useinkin, jopa joskus pannessani mieheni kanssa. Silti en ole koskaan pettänyt, en tule pettämäänkään, enkä usko, että miehenikään.
Kyllä tuollaiset panemistunteet ovat ihan normaaleja, oli naimisissa tai ei.
Mutta minä en pysty ajatella sellaisia. Joskus olen nähnyt unta, ja kauhea paniikki iski jo siinä unessa, sitten kun heräsin niin kauhea helpotus että se oli vaan unta.
Eron jälkeen entisestä avomiehestä, kesti aika kauan ennenkuin en tuntenut olevani pettämässä jos ajattelinkin toista miestä, tunsin itseni varatuksi, vaikka olin itse se joka suhteen päätti.
Mulle seksi kuuluu niin osaksi rakkautta, että en vaan osaa kuvitellakaan että koskisin johonkin vieraaseen mieheen. En yleensäkään halua koskea vieraita ihmisiä, en edes kätellä.