Hei, te joilla seksiä parisuhteessa vähän tai ei ollenkaan!

Mieheni ei tätä ymmärrä. Valitettavasti. Omaa aikaa on tuskin ruokailuunkaan. Siksi pidän miehen vaateita vähintäänkin kohtuuttomina. Ikävä huomata tässä vaiheessa parisuhdetta, että asuukin keskenkasvuisen egoistin kanssa.

Toinen lapsikin ollaan saatu aikaiseksi vaikka esikoinen lähes aina välissä ja onnellisia ollaan.



Ei olla koskaan oltu mitään monta kertaa viikossa tyyppejä joten sillä tavalla ei olla pudottu korkealta!

Samassa veneessä ollaan, mieheni ja minä. Meillä 1,5 vuotias lapsi joka nukkuu perhepedissä kanssamme, kummatkin töissä jne. Ja oli mukava lukea tätä ASIALLISTA keskustelua aiheesta joka koskettaa meitäkin, ja välillä huolestuttaakin, ainakin minua.

Mutta muuten sama tilanne kuin monilla, tyydyttävä suhde ja juuri Se Ainoa Suuri Rakkaus, Mieheni, jonka tahdonkin, seksi vain tässä kohdassa elämää vähissä. Ja kun tiedän millaista upeutta ja kauneutta se meiheni kanssa voi olla, jaksan odottaa aikaa parempaa.

Kiitos teille monille, oma mieli parani ja usko tulevaisuuteen tällä ihmeellisellä seksin saralla palasi!

Yhtäkkiä tajusin, ettemme olekaan ainoita, joilla on mehut tosi vähissä seksin suhteen ja seksielämä aika laimeaa kun lapset tosi pieniä. Sehän taitaakin näköjään olla normaalia ja tavanomaista, vaikka suhde muuten on aivan ok ja rakastan miestäni valtavasti. Kerroin tästä miehellenikin, olemme nimittäin puhuneet aiheesta aina välillä. Kiitos kaikille kommentoijille!

Hyvässä suhteessa seksin merkitys on 10%ja huonossa parisuhteessa 90%.Eli huonossa suhteessa voi seksi olla ainut yhdistävä tekijä, mutta muutoin suhde ei toimi.

Tai sitten seksin puuttuessa huonossa parisuhteessa se koetaan merkittävänä ja jopa ylitsepääsemättömänä suhdetta haittaavana tekijänä...

Hyvässä parisuhteessa seksin merkitys on tietenkin tärkeä, mutta toimii,jos muut tekijät ovat tasapainossa, kuten perhe-elämä jne.

Ongelmatilanteissa, hyvässä suhteessa seksin vähyys ei välttämättä muodostu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi....

Ymmärsiköhän kukaan, mitä ajoin takaa. Muistaakseni Dr.Phil lainasi tätä ajatusta.

Kun tarkemmin mietin, niin onhan se usein niin....

Siis sanomani piti, että parisuhteissa seksin merkitys ja tärkeys riippuu paljolti suhteen laadusta.

Minä menin naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa voin olla ystävä (mieheni on paras ja ainoa ystäväni), jonka kanssa voin tehdä työtä yhteisen päämäärän hyväksi (mieheni on ainoa työtoverini) ja jolta voin saada apua arjen raskauteen ja elämän välttämättömyyksiin (kotityöt, lastenhoito, kodin remonttihommat...).

Seksi ei ole minulle ollenkaan tärkeää. Joskus harvoin rakastellaan, mutta kumpikin kokee sen enemmän rasittavana puurtamisena kuin tyydyttävänä. Minulla ei ainakaan tunnu olevan lainkaan tuntoa alapäässä, hartioiden hierominen tai se että lapsi silittää poskea on fyysisesti 500 kertaa tyydyttävämpää kuin alapään hinkkaus.

Kenen kanssa minulla muka voisi olla parempi parisuhde kuin mieheni kanssa?

En ymmärrä mitä hienoa siinä on, että aistillinen rakkaus jää kokematta avo tai avioliitossa...

Onko todellakin vedettävä kehiin invalidit ja syöpäsairaat ja muut ääritapaukset että voidaan puolustella omaa seksitöntä elämää? Ankeata. Ei se seksi noin hirveätä ole.

Oikeasti, seksin ja kotitöiden rinnastaminen on vain tekosyy olla harrastamatta seksiä.

Vierailija:

Seksi on hänelle todella tärkeää, ja yritän petrata asiassa hänen vuokseen, mutta minulle olisi tärkeää hänen apunsa lapsenhoidossa, eikä hän puolestaan yritä mitään parannusta siihen tilanteeseen.

Minusta yksi-kaksi kertaa viikossa ei ole vähän! Kohta se loppuu kokonaan, kun saan tarpeekseni hänen saamattomuudestaan kotitöissä! Tuntuu, että mies oikein kiristää asialla eli ei osallistu lapsen hoitamiseen, koska seksiä ei ole tarpeeksi. Nuo asiat eivät liity mitenkään toisiinsa, mitä mies ei käsitä.

Mun vanhemmilla ei ole parisuhteessa mitään muuta sujuvaa kuin seksielämä. Harrastavat aktiivisesti seksiä keskenään, muuna aikana nälvivät toisiaan jatkuvasti, vähättelevät ja haukkuvat selän takana. Eivät tosiaankaan harrasta seksiä rakkaudesta.



Meillä taas on suhteessa tänä vuonna harrastettu seksiä vain kerran. Muuten on paljon läheisyyttä, halimista, pussailua ja hellimistä. Kumpikaan ei vain nyt ole halunnut " tositoimia" . Ainakin osittain tämä haluttomuutemme johtuu sairastelusta. Olemme kuitenkin onnellisia yhdessä. Aluksi, kun seksin määrä alkoi vähetä, oli siitä ongelmaa, mutta olemme löytäneet tasapainon suhteeseemme.

On kyllä jo vähän yliarvostettu aihe!!! Ei ihmisen elämä saa olla seksistä kiinni!!! Ja jos perheessä on alle 1-vuotias, niin miehen pitää tajuta se, ettei naista TODELLAKAAN kiinnosta seksi, kyllä se lapsi menee kaiken edelle!!!

Mutta äitiyteen pääsee kätevästi piiloon, jos aistillisuus ahdistaa...

tilanne aviomieheni kanssa juuri tästä aiheesta.



Meillä on alusta pitäen ollut erilaiset tarpeet seksin suhteen. Minulle riittäisi hyvin 1-2 kertaa viikossa, kun taas mieheni haluaisi useammin. Hän ei kuitenkaan kysyessäni osaa määrittää, mikä olisi riittävän usein. Mieheni tekee reissutyötä, joten seksiä on meillä epäsäännöllisesti 1-3 kertaa viikossa.



Meillä oli alkuviikosta se tilanne, että tulin myöhään tiistai-iltana muutaman päivän työmatkalta lopen uupuneena. Pääni oli ihan pyörällään työni uusista haasteista ja matkan tapahtumista. Seuraana aamuna minulla oli herätys klo 6 (miehellä oli vapaapäivä) ja miehen tehdessä varovaisen aloitteen seksiin sanoin, etten kuollaksenikaan jaksa ja kun kello oli jo yli puolenyön, haluaisin kiireesti nukkumaan jaksaakseni herätä aamulla.



Kahtena seuraavana iltana tein itse aloitteen seksiin, mutta mies kieltäytyi. Eilisen päivän hän mökötti ja pitkällisen tivaamisen jälkeen illalla sain niskaani melkoisen vuodatuksen. Hän on kuulemma tullut siihen tulokseen, että seksi kerran viikossa on niin vähän, että on sama kuulemma lopettaa koko seksielämä. Tuosta yhdestä kerrasta kun ei kuulemma tule kuin paha mieli.



Hän tilitti pettyneensä siihen, että minulle riittäisi seksin saanti kerran viikossa. Jos ei kiinnosta, niin antaa sitten olla. Mitään " säälipillua" hän ei kuulemma halua. Toisin sanoen hän leimasi minut naisena ihan arvottomaksi ja surkeaksi olennoksi.



Yritin säilyttää malttini tuon vuodatuksen jälkeen ja vetosin siihen, ettei seksielämämme ponnettomuus voi lähteä pelkästään minun " surkeudestani" seksuaalisena olentona. Kerroin kaipaavani hellyyttä ja " virittelyä" pitkin päivää pienten huomioimisten kautta. Lupasin panostaa enemmän seksielämäämme ja tilata nettikaupasta yhdynnän aikana pidettävän klitoriskiihottimen ja jotain muuta kivaa, mitä olin jo aiemminkin aikonut. Minä en nimittäin saa pelkässä yhdynnässä orgasmia, ja mieheni on kielellään ja sormillaan hoidellut minut yleensä ennen yhdyntää. Kerroin hänelle haluavani parantaa seksielämäämme, mutta toivoin vaivannäköä myös häneltä. Ei se yksin riitä, että minä yritän. Yhteinen seksielämähän tässä on kyseessä.



Mieheni jatkoi mököttämistä ja niin sitä sitten nukahdettiin. Aamulla hän lähti neljän päivän työmatkalle ennen kuin olin herännyt. Tosi paha olo on ollut koko päivän. Tuntuu siltä, kuin en olisi nainen ollenkaan, vaan epäonnistunut niin vaimona kuin seksikumppaninakin. Tähänköhän aika ajoin esille tulevaan ongelmaan meidän muuten hyvä avioliittomme tulee vielä kaatumaan. Itkettää.

90% sanoo olevansa varattuja ja talossa pieniä lapsia.

viestejä ketjusta toiseen.



Tuo viesti 84 on minun alkuperäinen viestini, jonka nyt joku heitti tänne. Ei kiva.

Meillä minä hoidan kaikki -- siis aivan kaikki -- kotityöt, huolehdin lapsesta ja lemmikeistä ja huushollista. Kun mies on kotona, hän vain istuu tietokoneella tai makaa sohvalla telkkarin edessä. Hänen työnsä siis alkaa aamulla ja loppuu iltapäivällä, kun taas minun hommani kestää ympäri vuorokauden.

Ei se ole mikään " tekosyy" , että on oikeasti uupunut kaikista näistä hommista, eikä energiaa riitä enää seksiin montaa kertaa viikossa. Varsinkin, kun hoitaa senkin puolen töistä, mikä periaatteessa kuuluisi miehelle. Joten jos seksiä kuitenkin on säännöllisesti, niin on törkeää miehen valittaa, että ei saa tarpeeksi usein. Alkakoon sitten hoitamaan osan minun päälleni kasautuvista, yhteisistä töistä, niin voisin minäkin innostua seksistä yhtä usein kuin hän.

Kotona ei saa, nyreä vaimo haluaa talousrahat eikä anna vastineeksi mitään.

Yleensä seksiä on 1-3krt/kk, nytkin vaikka olen viimeisilläni. Ja olen ollut ihan paniikissa siitä, että mikä meillä on vikana. Kun kuulemma keskivertosuomalainen sekstaa pari kertaa viikossa...



Ja nyt tämän ketjun luettuani ajattelin, että voi kun ihanaa, EIHÄN MEILLÄ OLE MITÄÄN HÄTÄÄ. Ainakaan vielä... Edellisen synnytyksen jälkeen oli 3kk tauko, saa nähdä miten pitkä tauko nyt tulee... Mutta ehkä se siitä sitten taas...

Tosiasia on, että EIVÄT KAIKKI MIEHET PETÄ! Eivät edes ne, jotka elävät puutteessa. Monet miehet pettävät vaikka saisivatkin seksiä PALJON.



Ihan turha TÄSTÄKIN syyttää naisia. Miehet voisivat myös joskus katsoa itseään peiliin. Jotkut miehet vain etsivät nopeaa tyydytystä. Eivät ymmärrä, että ehkä saisivat sitä seksiä useammin (jos siis niin haluavat), jos kasvaisivat aikuisiksi ja ottaisivat vastuuta siitä perhe-elämästä (lapsista, kotitöistä).



Ihan uskomatonta lukea miehistä jotka luulevat saavansa seksiä naiselta joka on koko päivän joutunut olemaan " kotiorjana" .



Kyllä jotkut miehet ovat todellakin keskenkasvuisia pentuja!



Tää ketju oli muuten tosi hyvä ja asiallinen, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta....