Rahasta..
Olen ihan kypsä siihen, että ajattelen rahaa jatkuvasti. Olen äitiyslomalla, tulot siis nyt pienemmät kuin työssäollessani. Tosin, hoitoalalla kun olen, eipä se palkka koskaan ole ollut suuri. Mies valmistuu muutaman kk kuluttua, tosin on jo työllistynyt ja käy pääasiassa töissä ja tekee lopputyötä. Molemmilla AMK- koulutus ja tarkoitus vielä lisääkin opiskella. Pärjätään hyvin, kaikkea tarpeellista on. Kuitenkin mietin jatkuvasti sitä, kuinka en pääse koskaan haluamaani asuntoon (pk-seudulla asuminen järjettömän hintaista), en saa tiettyjä ylellisyyksiä elämääni jne. Ihan naurettevaa! Raha on saanut järkyttävän suuren merkityksen nyt viimeisen 6kk aikana. Miten tästä pääsee eroon?
Kommentit (2)
Sama asia tuskastuttaa meidän perhettä. Kuulumme parastuloiseen 10% väestöstä mutta silti ansiotuloverotus ja alv, yhdessä syövät ostovoiman. Olisi kiva saada mukavaa elintasoa vaivan palkaksi...mutta me ajamme käytetyillä autoilla, säästämme että saamme talon valmiiksi, lomat on tiukassa.
Hyvinvointivaltio maksatetaan lapsiperheillä?
Ottakaa lainaa ja hankkikaa haluamanne.