Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ero avioliitosta

Vierailija
11.11.2012 |

Rakastan miestäni, mutta yhteiselämä on ihan hirveää tappelua, huutoa ja toistemme satuttamista. Anoppi on aiheuttanut välillämme suuria vaikeuksia ja riitoja ja olemme uusioperheissä, ja minun omien lasteni olemassaolo ja meidän luona asuminen on alkanut käymään mieheni pääkopassa päälle. Katsoo heitä halveksuen eikä koskaanole muuta sanottavaa kuin negatiivista. Valituksen aihe jutellaan aina pitkän kaavan mukaan. Miehelläni ei ole koskaan mitään positiivista sanottavaa lapsistani. Meillä on yksi yhteinen lapsi, puolivuotias. Lapsen syntymän jälkeen paljon on muuttunut. En jaksa tällaista elämä enää. Tappelua ja kotona on aina lhyvin kurja ilmapiiri. Surullinen ja masentava. On hyviäkin hetkiä, sängyssä sujuu hyvin ja rakastan miestäni mutta lapsia ajatellen tämän täytyy muuttua. Nyt olen tehnyt vuokrasopimuksen, johon olen muuttamassa lasten kanssa. En uskalla kertoa miehelleni, koska asumme nyt hänen kotitalossaan anopin ja tämän miehen kanssa. Joka on myös ongelma suhteelleemme ja olen joskus miehelleni sanonut että avoin näin tehdä, koska hän ei ole valmis muuttamaan täältä emmekä kuitenkaan voi täällä asua kaikki. Miten mun nyt täytyisi toimia? Jos kerron, pelkään anopin kiusaamista ym. Mutta haluaisin kertoa ettei se sitten tule miehelleni yllättäen niin nopeasti, mutta kun mies kertoo kaiken äidilleen, vaikka sovittaisiin muuta. Tämä olis tosi pitkä juttu, mutta juuri tämä anoppi ja täällä asuminen ja mun omat lapset ovat ne suurimmat syyt tällaiseen päätökseen.....

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
11.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ihmettele yhtään, että on ongelmia muutenkin haastavassa kuviossa. Lähdet ilman muuta omaan asuntoon ja jos mies ei seuraa perässä, niin anna jäädä sinne äitinsä helmoihin! Tohon teidän eloon on saatava jotain rauhaa ja ensimmäinen askel on ilman muuta oma koti.



Tsemppiä!

Vierailija
2/2 |
11.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasten kanssa omaan kotiin. Jos mies ei halua tulla perässä, niin jääköön äitinsä helmoihin. Ja vaikka mies tulisikin perässä, vaadi, että muuttaa asennettaan lapsiasi kohtaan.



Mun mielestä lapsesi kärsivät varmasti paljon tilanteesta, teidän riidoistanne sekä miehesi väheksyvästä ja negatiivisesta asenteesta heitä kohtaan. Jo lastesi takia sun on pakko tehdä jotain.



Tai voittehan jatkaa miehen kanssa etäsuhdetta, jos rakkautta riittää ja seksi on hyvää, vaikka asuisittekin erillään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla