Kohta vuosi raittiina ja edelleen vaikeaa
Helpottuukohan tämä ikinä? Sitkeästi jo vuoden ajan on joka kerta tullut pullo mieleen, kun on vähänkin alkanut arki ahdistamaan. Käyttöni oli sellaista tissuttelua joka päivä. Kukaan perheeni lisäksi ei edes tiedä minun raitistuneen tai olleen omasta mielestäni alkoholisti.
Lapsia ei enää kotona asu, joten heidän ei onneksi tarvinnut kärsiä asiasta.
Kommentit (16)
En ikinä ollut ihan kunnolla kännissä, hoidin aina työni kunnolla enkä koskaan perunut mitään tapaamisia juomisen vuoksi, mutta eihän sitä tietysti ikinä tiedä. Liikun kuten ennenkin, eli viitenä päivänä viikossa juoksulenkki ja hyötyliikunnat päälle. Näin liikuin jo alkoholia käyttäessäni enkä ole sen kummemmin liikuntaa kokeillut ahdistuksen poistamiseen.
En ole hakenut enkä harkinnut mitään avun hakemista. Miellän oman ahdistukseni sellaiseksi ihan jokaisen elämään kuuluvaksi. Alkoholi vaan aiemmin on helpottanut ja se muisto nyt mielessä kummittelee.
Ihan ensimmäiset pari kuukautta menivät suht helposti. Luulen sen johtuneen aika pitkälti siitä uutuudenviehätyksestä "Minä selviän ilman viinaa!" jne. Voihan raittius olla sinulle helpompaa kuin minulle, älä siitä murehdi. Hienoa, että nyt koet alkoholittomuuden helpoksi.
ehkä siksi mielessäsi jossain on kuitenkin epäilys, että entä jos voisitkin juoda, kohtuudella?
Se jo kertoo, että sinulla oli oikea ongelma ja voit olla todella ylpeä itsestäsi! Oikeasti, nyt taputat itseäsi hellästi olalle ja sanot, että "vau, olen ollut jo melkein vuoden raittiina, vaikka se on ollut vaikeaa!".
Vaikka lapset ei asu kotona, on heille iso juttu saada omistaa raitis äiti. Ehkä saavat pian lapsia ja sinusta tulee isoäiti. Raitis isoäiti, jolle voi turvallisin mielin antaa pienen vastasyntyneen syliin :)
Ja mieti, miten mielettömän ylpeitä koko sun perhe sinusta on, vaikka he eivät osaa sitä ehkä sanoakaan. Olet tärkeä ihminen ja sun raittius on ihana asia, kaikille.
Onnea, sinä olet päässyt tänne asti ja pääset vielä eteenpäin ja saat viettää ihanan loppuelämän.
Se jo kertoo, että sinulla oli oikea ongelma ja voit olla todella ylpeä itsestäsi! Oikeasti, nyt taputat itseäsi hellästi olalle ja sanot, että "vau, olen ollut jo melkein vuoden raittiina, vaikka se on ollut vaikeaa!".
Vaikka lapset ei asu kotona, on heille iso juttu saada omistaa raitis äiti. Ehkä saavat pian lapsia ja sinusta tulee isoäiti. Raitis isoäiti, jolle voi turvallisin mielin antaa pienen vastasyntyneen syliin :)
Ja mieti, miten mielettömän ylpeitä koko sun perhe sinusta on, vaikka he eivät osaa sitä ehkä sanoakaan. Olet tärkeä ihminen ja sun raittius on ihana asia, kaikille.
Onnea, sinä olet päässyt tänne asti ja pääset vielä eteenpäin ja saat viettää ihanan loppuelämän.
sanovat, että jokainen vuosi on helpompi ja noin viiden vuoden kohdalla on joku isompi kynnys. Helpottaa kun vähitellen tulee muita keinoja viihdyttää, lohduttaa ja palkita itseään, mutta sehän kestää. Toisaalta voi sitä itsekin auttaa aktiivisesti etsimällä terveellisempää mielihyvää antavia asioita.
Joku kuvittelee ettei perhe huomaa? Just.
Ap:hän sanoi, ettei kukaan PERHEEN ULKOPUOLELLA tiedä...
Alkoholismi yleensä alkaa siitä, että ihmisellä on joku henkinen vaiva, jonka oireita alkoholi helpottaa. Kun juominen sitten loppuu, se vaiva on tallella. Juuri tästä syystä niin moni tarvitsee ammattiapua lopetettuaan viinalla "lääkitsemisen". Oletko hakenut tai harkinnut?
Siitä saa hienot sävärit ja lisäksi elämä muuttuu muutenkin positiiviseen suuntaan kun paino ehkä laskee ja jaksaminen lisääntyy. Toki on pakko aluksi kestää vähän epämukavuutta jos kunto ei ole hyvä, mutta sitten lopulta on pakko päästä lenkille ja jälkeenpäin on makea olo. Ei todellakaan tee mieli siihen mitään viinaa tai lääkettä. Nimimerkillä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä että tiedä kyllä miltä tuntuu kun on kamala olo.
mutta tuskin poistuu kokonaan. Kun ihmisen aivot on kerran oppineet että alkoholi on toimiva lääke (kyllähän se ahdistukseen tilapäisesti auttaa kun on rauhoittava kemikaali) niin toki aina mieleen tulee se lääke kun ahdistuskin tulee. Mutta sinä voit joka kerta noissa tilanteissa sanoa mielellesi että EI, minä muistan kyllä että siitä lääkkeestä oli lopulta ja pitkän päälle pelkkää haittaa, joten en ota vaan siedän ahdistukseni sellaisenaan (tai jos on pakko, hän lääkäriltä lääkkeet siihen).
ihan helppoja aikoja? Ajattelin vain, kun olen aloittanut nyt vasta raittiina elämisen, vasta pari viikkoa takana, ja on ollut ihmeen helppoa...
En ikinä ollut ihan kunnolla kännissä, hoidin aina työni kunnolla enkä koskaan perunut mitään tapaamisia juomisen vuoksi, mutta eihän sitä tietysti ikinä tiedä. Liikun kuten ennenkin, eli viitenä päivänä viikossa juoksulenkki ja hyötyliikunnat päälle. Näin liikuin jo alkoholia käyttäessäni enkä ole sen kummemmin liikuntaa kokeillut ahdistuksen poistamiseen.
En ole hakenut enkä harkinnut mitään avun hakemista. Miellän oman ahdistukseni sellaiseksi ihan jokaisen elämään kuuluvaksi. Alkoholi vaan aiemmin on helpottanut ja se muisto nyt mielessä kummittelee.
Ihan ensimmäiset pari kuukautta menivät suht helposti. Luulen sen johtuneen aika pitkälti siitä uutuudenviehätyksestä "Minä selviän ilman viinaa!" jne. Voihan raittius olla sinulle helpompaa kuin minulle, älä siitä murehdi. Hienoa, että nyt koet alkoholittomuuden helpoksi.
AA:lla on pelkästään naisille tarkoitettuja tapaamisia, voisko sellainen olla sulle sopivaa? Saisit sieltä tukihenkilön, johon voisit olla aina yhteydessä, kun ahdistaa ja juominen tuntuu pakokeinolta.
niin heillä on mielestäni hyvä periaate: päivä kerrallaan. Päätä vaan, että tänään en juo. Huomisesta tai seuraavasta viikosta et voi tietää, mutta tänään ei aukea korkki :)
Jonkinlainen vertaistuki voisi olla sinulle tarpeen. Oletko käynyt tutustumassa Päihdelinkin sivustoon? Siellä voit keskustella asiallisesti muiden alkoholiongelmaisten kanssa ja kysyä anonyymisti apua ammattilaiseltakin. Kokeile ihmeessä!
Arvosta ahdistustasi ja mieti mistä se tulee. Pyri tekemään ahdistuksen aiheuttajelle jotain!!
Et sen vuoden aikana ole hävinnyt muuta kuin krapulan. Miten mukava onkaan aamulla herätä ilman krapulaa. Ite kans vuoden kokenut
Juurihan oli se tutkimuskin, jonka mukaan naisille alkoholinkäyttö on noin viisi kertaa niin vaarallista kuin miehille. Näitä kannattaa oikeasti miettiä, alko ei vain ole naisten juoma.